Lausunto Siuntion Tupalan aurinkovoiman tuotantoalue

Inkoon-Siuntion Ympäristöyhdistys on tutustunut kansainvälisen rahoitusyhtiö Downingin hankkeen, Siuntion Tupalan aurinkovoiman tuotantoalueen suunnittelutarveharkinnan mukainen hakemussuunnitelma ja vaikutustarkastelu -hakemukseen ja lausuu siitä seuraavaa:

Aurinkovoimala ei ole puisto, sillä sadat ja tuhannet aurinkopaneelikentät muodostavat teollisuusalueen, jossa ei kasva puita. Tässäkään hakemuksessa ei haeta lupaa puiston istuttamiselle, vaan teollisen luokan aurinkovoimalalle. Harmiksemme toteamme, että pitkän hakemusasiakirjan käsittely on hankalaa, koska siitä puuttuu sivunumerointi.

Kuntalaisten yhdenvertainen kohtelu

Siuntiossa on parhaillaan vireillä useita eri yritysten teollisen kokoluokan aurinkovoimalahankkeita. Tämä Suitian kartanon alueen hanke hakee kuitenkin vanhan maanrakennuslain mukaista suunnittelutarveratkaisua. Toisilta hankkeilta on edellytetty hankealueen asemakaavoitusta. Kunnan tulee kohdella kaikkia kuntalaisiaan tasapuolisesti; siksi myös näiltä, Tupalan alueen aurinkovoimaloilta tulee edellyttää koko hankealueen asemakaavoitusta.

Asemakaavoituksen menettely varmistaa myös paremmin kuntalaisten yhdenvertaisien ja tasapuolisen kohtelemisen ja kuulemisen.

Lakien ja asetusten mukainen käsittely

Huomiota kiinnittää, että hakemuksessa vaaditaan sen käsittelyä vanhan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti, koska se on jätetty Siuntion kunnalle juuri ennen vuoden 2024 loppua. Muinaismuistoja koskevaa selvitystä lukuun ottamatta kaikki selvitykset ja suunnittelu on kuitenkin tehty vasta vuonna 2025, painottuen syksyyn 2025.

Hakemuksen lopussa nostetaan sitten esiin kuitenkin uuden rakentamislain pykäliä perusteluksi aurinkovoimaloitten rakentamiselle.

Päinvastoin kuin hakemuksessa esitetään, noin 100 ha kattava aurinkovoimala johtaisi merkittävään rakentamiseen ja aiheuttaisi merkittävää haittaa ympäristölle.

Rakentamislain 45 §:ään vedoten väitetään, että hankkeesta laaditun maisemaselvityksen perusteella hankkeen ei katsota vaikeuttavan alueen erityisten luonnon ja kulttuuriympäristöarvojen säilyttämistä ja hankkeen vaikutusten kokonaismaisemaan on arvioitu olevan vähäisiä. Näin ollen hankkeen katsotaan olevan ympäristöön sopivaa maisemalliselta kannalta ja täyttävän sopusuhtaisuuden vaatimukset. Koska ei rakenneta varsinaisesti rakennuksia?

Em selityksistä huolimatta aurinkovoimala muuttaisi koko laajan alueen teollisuusalueeksi eikä siksi sovi luonto- eikä kulttuurimaisemaan.

Siuntion arvokas, ainutlaatuinen historia

Siuntio on vanha kulttuuripitäjä. Sen maatalousvaltaisen historian arvosta ja arvostuksesta ovat osoituksena määritellyt maisema-alueet, kuten valtakunnallisesti arvokkaat Degerbyn–Pikkalanjoen–Palojoen kulttuurimaisema, Degerbyn – Siuntion viljelymaisemat rakennettuine kulttuuriympäristöineen (RKY): mm. Suitian kartano ja Siuntion kirkko niitä ympäröivine alueineen sekä Suuri rantatie eli Kuninkaantie.

Maisema-alueet ulottuvat tyypillisesti usean kunnan alueelle. Eikä kysymys ole vain jonkin erityisen tai tietyn kohteen rajauksen sisään jäävistä arvoista. Kulttuurihistoriallisen kohteen arvo muodostuu myös sen ympäristöstä. Juuri maisemien ja luontokohteiden säilyminen eheinä kokonaisuuksina on poikkeuksellista ja arvoa luovaa Siuntiossa.

Valtakunnallisesti arvokas maisema- ja RKY- alue

Valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurimaisemaksi tai rakennetuksi kulttuuriympäristöksi merkitseminen antaa kohteelle arvostatuksen. Valtakunnallisesti arvokas maisema, VAMA, on viranomaisten laatima valtakunnallinen inventointi, joka muodostaa tietopohjan valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden mukaisten kulttuuriympäristön arvojen huomioimiselle.

Vastaavasti valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö, RKY, on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen.

Valtioneuvoston valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskeva päätös 1.4.2018 edellyttää, että valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot, kohteiden alueellinen monimuotoisuus ja ajallinen kerroksisuus turvataan maakuntien suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa.

Alueiden käyttölain (132/1999, AKL) valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) edellyttävät, että valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvojen turvaamisesta huolehditaan. Tämä on Alueidenkäyttölain (AKL) 24 §:n mukaan otettava huomioon valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa siten, että edistetään niiden toteutumista.

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) voivat koskea asioita, joilla vaihtoehtoisesti on:
• aluerakenteen, alueiden käytön taikka liikenne- tai energiaverkon kannalta kansainvälinen tai laajempi kuin maakunnallinen merkitys
• merkittävä vaikutus kansalliseen kulttuuri- tai luonnonperintöön
• valtakunnallisesti merkittävä vaikutus ekologiseen kestävyyteen, aluerakenteen taloudellisuuteen tai merkittävien ympäristöhaittojen välttämiseen.

Tukeudumme myös Museoviraston tämän hankkeen viereisen voimalaitoshankkeen YVA-tarveselvityksen yhteydessä antamaan lausumaan, jonka mukaan vama-alueelle suunniteltujen useiden aurinkovoimalaitosten yhteisvaikutukset tulee kunnolla arvioida ja jossa todetaan myös voimassa olevan yleiskaavan edellyttävän alueen maisemallisten, kulttuurihistoriallisten ja luonnonolosuhteiden suojelemista siten, ettei niiden arvoa heikennetä ja että rakentamisen tulee sopeutua alueen muihin rakennuksiin.

Maakuntakaava ja Siuntion yleiskaava

Hankkeen suunnitelmaan on maakuntakaavassa valtakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema-alue merkitty asianmukaisesti. Merkintä ohjaa ja sen tulee ohjata kunnan yleiskaavoitusta ja asemakaavoitusta. Tämä näkyy Siuntion yleiskaavassa ko. alueen merkintänä maa- ja metsätalousmaaksi. Pellothan ovat olleet viljelyksessä satoja vuosia.

Mikäli ko. alueella olisi jokin muu status, se olisi toisin merkitty sekä maakuntakaavaan että yleiskaavaan. VAMA -statuksen huomioon ottaminen tarkoittaa asemakaavoituksessa sitä, että alueen statuksen tulee säilyä. Aurinkovoimalan rakentaminen keskelle valtakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa, Siuntion keskeisten rakennettujen kulttuuriympäristöjen yhteyteen muuttaisi viljelysmaat teollisuusalueeksi.

Näin ollen alueelle ei pidä perustaa aurinkovoimalaitoksia.

Alueella voimassa olevat osayleiskaavat ovat vuosilta 1993 ja 1996. Koska Siuntion kunnan strateginen yleiskaava on valmistumassa – ensimmäinen vaihe ollut nähtävillä jo 2022 – , ei Suitian / Tupalan alueen aurinkovoimalalle tule antaa perustamisen ja rakentamisen lupaa ennen uuden yleiskaavan valmistumista.

Samoin kunnan rakennusjärjestyksen päivittäminen uuden, 1.1.2025 voimaan tulleen rakentamislain mukaiseksi on kesken. Aurinkovoimalahanketta ei tämänkään seikan vuoksi pidä kiirehtiä, vaan odottaa, kunnes uusi rakennusjärjestys on voimassa.

Pohjavesialue

Hankealue sijoittuu kokonaisuudessaan Gårdskullan pohjavesialueelle (luokka 1), ja etelässä osittain myös Suitian pohjavesialuetta (luokka 2). Maaperäselvityksissä on todettu, kaikki luonnonmaat alueella ovat routivia, ja pohjavesi esiintyy paikoin lähellä maanpintaa tai sen yläpuolella. Jos jollekin hankkeessa suunnitellulle alueelle rakennettaisiin, tulisi laatia perusteelliset maaperäselvitykset ja pohjavesitutkimus.

Muistutamme, että pohjaveden pilaamiskielto on ehdoton (YSL 17 §).

Siksi pohjavesialueelle ei tule lainkaan rakentaa eikä tässä tapauksessa varsinkaan, kun tiedetään pohjaveden olevan aivan lähellä maanpintaa.

Muutamia huomioita hakemuksesta ja tehdyistä kartoituksista

Tiestö

Huoltoteitä on suunniteltu niukasti. Kuten toisaalla aurinkovoimaloiden alueilla, tulisi paloautoilla päästä kiertämään myös paneelikenttien ympäri. Huoltotiet on täydennettävä suunnitelmiin.

Naapurikiinteistöt

Lähimmät asuin- ja lomakiinteistöt sijaitsevat vain 10 – 25 metrin päässä voimala-alueen rajasta. Etäisyys kaikenlaiseen asutuksen tulee olla vähintään 100 – 200 metriä ja asutuksen suojaksi on istutettava puustoa ja pensaita.

Muinaisjäännökset kulttuurihistoriallisesti arvokkaalla alueella

Ei ole perusteltua hävittää lain suojelemia muinaisjäännöksiä aurinkopaneelien tieltä. Ne voidaan väistää ja kiertää niin, että ko kohteet ovat edelleen kansalaisten tutustuttavina.

Rakentamistapa

Hakemuksessa mainitaan, että paneelikentiltä maan pintakerros poistettaisiin, mikä luonnollisesta lisäisi mm. eroosiota ja hulevesien haitallista valuntaa jokiin.
Hakemuksesta puuttuu selvitys siitä, miten aurinkopaneelikentät ja huoltotiet perustettaisiin ja rakennettaisiin.

Muistutamme uudelleen, ettei pohjavesialueelle tule lainkaan rakentaa voimaloita.

Hiilinielujen hävittäminen

Alueella tehtäisiin 24 ha:n avohakkuu, mutta sen ekologista kompensaatiota eli vastaavan metsäalueen suojelua ei kerrota missään.

Ekologinen kompensaatio puuttuu hakemuksesta kokonaan, vaikka myös heinäpeitteisten ja pensastoisten alueiden maanpinta tultaisiin muokkaamaan ja siten lisättäisiin päästöjä ilmakehään.

Mikä metsäalue olisi tarkoitus suojella metsän poistamisen ekologiseksi kompensaatioksi?

Aurinkovoimaloitten vaikutukset luontoympäristöön ja suojelualueisiin

Teollisuuslaitoksia, kuten aurinkovoimaloita ei tule rakentaa lähelle arvokkaita luonto- ja suojelukohteita. Näiden suojaksi on jätettävä riittävä, puustoinen suojavyöhyke, esim. 100-200 m.

Erityisesti etäisyyttä tulee jättää jo laaditussa luontokartoituksessa esiin tulleisiin noroihin, puroihin, liito-oravalle soveltuvaan metsikköön sekä lepakoitten elinalueisiin.

Eläinten kulkuyhteydet

Aidatut paneelikentät estäisivät eläinten vapaan liikkumisen.

Hulevedet ja ympäristölle vaaralliset aineet

Hulevesijärjestelmät tulisi rakentaa aivan ensimmäiseksi. Nyt ne puuttuvat suunnitelmista.

Tärkeätä on myös tietää, mitä kemikaaleja käytettäisiin paneelien puhdistamiseen ja jäänestoon. Näiden aineiden puhdistaminen hulevesistä tulee sisältyä hulevesien käsittelysuunnitelmaan. On huomattava, että hulevedet tältäkin alueelta päätyvät Natura -suojeltuun Siuntionjokeen.

Pohjavesialueilla ei vaarallisia kemikaaleja tule käyttää laisinkaan.

Lämpö

Yleisesti kaikkialla maailmassa pyritään maanpintaa ilmaston lämpenemisen vuoksi peittämään kasvillisuudella, metsillä ja jopa valtavilla valkoisilla kankailla. Tummat aurinkopaneelit kuitenkin sitovat itseensä auringon lämpöä. Miten kuumaksi voimala-alue tulee? Mitkä kasvit menestyisivät voimalakentällä? Miten yhä lämpenevä ilmasto vaikuttaisi?

Heijastukset

Laaditussa luontokartoituksessa myös alueen linnustoa oli selvitetty. Oletettavasti jotkut niistä saattaisivat sopeutua elämään aurinkopaneeleissa ja toiset taas muuttaisivat pois.

Selvittämättä ja kokonaan huomiotta on jäänyt miten linnut suhtautuvat aurinkopaneelien heijastuksiin. Kärsivätkö heijastuksista? Lentävätkö päin? Luulevatko vedeksi tai taivaaksi? Tuntevatko voimalinjojen sähkökentät? Häiritsevätkö sähkökentät lintuja? Tarvitaan lisää selvityksiä.

Kokemusten ja muissa kohteissa tehtyjen selvitysten perusteella kuitenkin tiedetään, että aurinkopaneelit heijastavat häikäisevästi valoa ihmisten silmiin. Siksi aurinkopaneelit teiden varsilla ovat onnettomuusriski liikenteessä.

Valaistus

Miten alue olisi valaistu?

Melu

On laadittava myös meluselvitys, sillä mm. invertterit ja muuntamot tuottavat jatkuvasti ääntä. Mitä muita äänilähteitä alueella olisi? Kuinka kauaksi melu kuuluisi? Miten äänet ja melu vaikuttaisivat eläimistöön alueella ja sen läheisyydessä?

Auraus

Koko alueen huoltotiet on aurattava talvisin, mikä aiheuttaa vuodesta toiseen sekä melua että valosaastetta ympäristöön.

Ennallistaminen Mikäli puheena olevan alueen käyttö aurinkovoimalana päättyisi 30 vuoden jälkeen, miten varmistuttaisiin sen ennallistamisesta arvokkaaseen viljelykäyttöön?

Liito-oravan elinympäristö

Eteläisin hankkeen osa-alueista on metsää, joka soveltuisi myös liito-oravan elinpiiriksi, on jätettävä rakentamatta aurinkovoimalaksi. Näin säästyy merkittävä hiilinielu, arvokas metsäalue ja monien luonnonlajien elinalue.

Perusteelliset selvitykset

Mikäli hankkeen jonkin alueen suunnittelua edelleen jatkettaisiin, tulee laatia syventävät selvitykset, jotka pureutuvat myös mahdollisiin ja todennäköisiin voimalaitoksen aiheuttamiin vaikutuksiin.

• luontoselvitys
• hulevesiselvitys
• kulttuurimaisemaselvitys
• maisemaselvitys
• näkemäanalyysi ja havainnekuvat

Ympäristöyhdistyksen vetoomus ja aloite

Kuten Siuntion kunnalle osoittamassamme vetoomuksessa esitimme, tulee kunnan viipymättä käynnistää kaavamuutos, jolla yleiskaavoihin laaditaan määräys, joka kieltää aurinkovoimaloiden rakentamisen kulttuurimaisemiin ja arvokkaisiin luontokohteisiin. Kaavamääräysten voimaantuloon saakka on voimaloiden rakentamisesta ja lupien myöntämisestä pidättäydyttävä varovaisuusperiaatteen mukaisesti.

On suositeltavaa rakentaa uusiutuvaa energiaa. Voimaloille tulee kuitenkin löytää sellaiset sijoituspaikat, jotka eivät estä maanviljelyä eivätkä tuhoa luontoa tai kulttuurimaisemaa. Uudet voimalat voitaisiin sijoittaa joutomaille, pysäköintialueille ja korkeintaan kitukasvuisille pelloille.

Mutta ei Natura -alueille, niiden läheisyyteen eikä valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisemaan.

Ympäristöyhdistys osallistuu mielellään alueen jatkosuunnitteluun.

Tutustu Siuntion sivuilla: https://www.siuntio.fi/2025/10/10/tupalan-aurinkovoimahankkeen-hakemus-suunnittelutarveratkaisusta-nahtavilla/