Valitus Mellanaavan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvasta

11.1.2026

Päätös, johon haetaan muutosta: Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätös 4.12.2025 Dnro PSAVI/14129/2022, Mellanaavan jätevedenpuhdistamon ympäristölupa, Inari

Valittaja: Inarin Luonnonystävät ry

Selvitys valitusoikeudesta: Yhdistyksen sääntöjen mukainen tarkoitus on edistää toiminta-alueellaan Inarin kunnassa luonnon- ja ympäristönsuojelua sekä valvoa ympäristöön liittyvää päätöksentekoa.

Vaatimukset

1. Aluehallintoviraston päätös on kumottava.

Perustelut

Tausta

Akujoen alennettu vesienhoidon tilatavoite

Vesipuitedirektiivin (2000/60/EY) mukaan jäsenvaltioiden on saavutettava kaikkien pinta- ja pohjavesien hyvä ekologinen ja kemiallinen tila vuoteen 2015 mennessä.

Suomi on siirtänyt direktiivin sallimalla tavalla hyvän tilan saavuttamisen ajankohtaa vuoteen 2027. Suomen on siten saavutettava pinta- ja pohjavesien hyvä tila vuoteen 2027 mennessä kaikissa vesimuodostumissa. Hyvän tilan saavuttaminen edellyttää, että vesimuodostumien tilaa parannetaan hoitotoimenpiteillä, tarkastellaan olemassa olevia lupia ja ei myönnetä sellaisia lupia, jotka voivat estää hyvän tilan saavuttamisen.

Akujoen todetaan olevan Mellanaavan jätevedenpuhdistamon kuormituksen vuoksi välttävässä ekologisessa tilassa. Sen on koko Lapin läänissä ainoa tässä tilassa oleva vesistö. Kemiallisesti Akujoen tila on hyvää huonompi.

Vesienhoitosuunnitelmassa Akujoen tilatavoite on alennettu hyvästä tyydyttävään ekologiseen tilaan. Vesipuitedirektiivin artiklan 4(5) mukaan jäsenvaltio voi asettaa vesimuodostumalle lievempiä tilatavoitteita, mikäli direktiivissä säädetyt ehdot täyttyvät. Ehtojen mukaan alennettu tilatavoite voidaan asettaa, jos:

a) ympäristöä koskevia ja yhteiskunnallis-taloudellisia tarpeita, joita tällainen ihmistoiminta palvelee, ei voida tyydyttää muilla ympäristön kannalta merkittävästi paremmilla keinoilla, joista ei aiheudu kohtuuttomia kustannuksia;

b) jäsenvaltiot varmistavat, että

— pintavesien osalta saavutetaan paras mahdollinen ekologinen ja kemiallinen tila ottaen huomioon vaikutukset, joita ei ihmisen toiminnan tai pilaantumisen luonteen vuoksi ole kohtuudella voitu välttää,

— muutokset pohjaveden hyvään tilaan verrattuna jäävät mahdollisimman vähäisiksi ja kyseessä ovat vaikutukset, joita ei ihmisen toiminnan tai pilaantumisen luonteen vuoksi ole kohtuudella voitu välttää;

c) vaikutusten kohteina olleiden vesimuodostumien tila ei huonone entisestään;

d) vähemmän vaativien tavoitteiden asettaminen ja sen syyt esitetään erityisesti 13 artiklassa edellytetyssä vesipiirin hoitosuunnitelmassa, ja kyseiset tavoitteet tarkistetaan joka kuudes vuosi.

Valittaja katsoo, että päätöksessä tulee varmistaa alennetun tilatavoitteen kriteerien täyttyminen. Vesipuitedirektiivi ei erottele, että alennetun tilatavoitteen kriteerien täyttymisen esittäminen olisi jonkin tietyn toimijan tehtävä.

Valittaja kiinnittää huomiota edellä mainitun kohdan d alakohtaa, jossa sanotaan, että vähemmän vaativien tavoitteiden asettaminen ja sen syyt esitetään erityisesti 13 artiklassa edellytetyssä vesipiirin hoitosuunnitelmassa (lihavointi valittajan). Alakohta korostaa, että alennetun tilatavoitteen syyt ovat ensisijaisesti esitettävä perusteellisesti (esitettävä erityisesti) vesienhoitosuunnitelmassa. Alakohdan kirjaus viittaa ilmeisellä tavalla siihen, että syyt on esitettävä myös muussa toiminnassa ja siten alennetun tilatavoitteen kriteerien täyttyminen voi tulla kyseeseen myös muussa tapauksessa, kuin vesienhoitosuunnitelmia laadittaessa, jossa syiden esittäminen on kuitenkin erityisesti tehtävä.

Aluehallintoviraston ratkaisussa ei ole esitetty vesipuitedirektiivin 4 artiklan 5 kohdan mukaisten ehtojen täyttymistä sille, että Akujoelle voitaisiin asettaa alennettu tilatavoite.

Aluehallintoviraston ratkaisun ohella voidaan todennäköisesti saada riittävä selvitys sille, että kriteerit täyttyvät, kun käsillä olevassa asiassa on kyse Akujoen suurimmasta kuormittajasta. Aluehallintoviraston on myös mahdollista ottaa päätöksessään kantaa sopivaan sijoituspaikkaan (YSL 11 §), parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan (YSL 53 §) sekä se voi antaa riittävät lupamääräykset normaalin tilatavoitteen (hyvä ekologinen tila) saavuttamiseksi (YSL 52 §).

Vesienhoitosuunnitelman (s. 87) mukaan jätevesien johtaminen Ivalojoelle aiheuttaisi noin 400 000 euron kustannukset, mitä ELY-keskus pitää vesipuitedirektiivin 4 artiklan 5 kohdan a alakohdan mukaisina kohtuuttomina kustannuksina. Toisaalta jätevesien johtaminen Ivalojokeen voi johtaa ympäristönsuojelulain vastaiseen lopputulokseen (ks. vesienhoitosuunnitelma s. 86–87).

Jätevesien aiheuttama lainvastainen tila toisaalla ei voi johtaa siihen lopputulemaan, että voidaan soveltaa alennettua tilatavoitetta.

Lisäksi Akujokisuun alapuolisessa Ivalojoessa sekä Inarijärven Ivalojokisuun alueella, jossa sijaitsevat sekä Koppelon että Veskoniemen taajamat, on jo nyt havaittavissa veden laadun ajoittaista huononemista sekä hajuhaittoja, mitä Akujokisuun yläpuolella ei ole havaittavissa. Ivalojoen suistossa sijaitsee lisäksi tärkeä linnustonsuojelualue, joka kuuluu Naturaohjelmaan.

Vesienhoidon tilatavoitteen saavuttaminen

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 49 §:n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 20 a §:n vastaista pintavesimuodostuman tai pohjavesimuodostuman tilatavoitteen saavuttamisen vaarantumista tai mainitun lain 20 b §:n vastaista vesimuodostuman tilan heikentymistä (vrt. yllä).

Edellä mainittu edellytys on johdettu Unionin tuomioistuimen niin kutsutusta Weser-päätöksestä (Bund für Umwelt und Naturschutz Deutschland eV v. Saksan valtio, C-461/13). Päätöksen mukaan jäsenvaltioilla on, jollei poikkeusta sovelleta, velvollisuus evätä lupa tietyltä hankkeelta, jos se voi aiheuttaa pintavesimuodostuman tilan huononemisen tai jos se vaarantaa pintavesien hyvän tilan ja hyvän kemiallisen tilan saavuttamisen kyseisessä direktiivissä säädettynä ajankohtana.

Jätevedenpuhdistamon jätevedet kattavat 69 % Akujoen kokonaistypestä ja 11 % kokonaisfosforista. Kokonaistypen määrä on niin suuri, että Akujoen alaosalla typestä on jopa ylitarjontaa, jonka vuoksi alaosa on fosforirajoitteinen. Pohjois-Suomen ELY-keskus on todennut, että Akujoella hyvän tilan saavuttamiseksi on arvioitu vähennystarve yli 50 % nykyisestä kokonaiskuormituksesta. Typen osalta puhdistamon aiheuttamaa typpikuormitusta tulisi vähentää noin 60 %, jotta hyvän tilan tavoite saavutettaisiin.

Unionin tuomioistuimen Weser-päätöksessä ( C‑461/13) on lisäksi todettu, että vesipuitedirektiivin 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa olevaa käsitettä pintavesimuodostuman ”tilan huononeminen” on tulkittava siten, että kyseessä on huononeminen heti, kun ainakin yhden kyseisen direktiivin liitteessä V tarkoitetun laadullisen tekijän tila huononee yhdellä luokalla, vaikka tämä huononeminen ei johda pintavesimuodostuman luokan alenemiseen kokonaisuudessaan. Jos tämä kyseisessä liitteessä tarkoitettu laadullinen tekijä kuuluu jo alimpaan luokkaan, kaikenlainen kyseisen tekijän huononeminen merkitsee kuitenkin mainitun 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettua pintavesimuodostuman ”tilan huononemista”.

Vesienhoitosuunnitelman mukaan Akujoen ekologinen tila on vuoden 2019 luokittelussa fysikaalis-kemiallisen vedenlaadun perusteella välttävä. Kokonaisfosforipitoisuus 54 μg/l ilmentää tyydyttävää ja kokonaistyppipitoisuus 2051 μg/l huonoa tilaa. Lisäksi Biologisia laatutekijöitä ei ole ollut käytettävissä.

Huomioiden Weser-päätöksen, tila Hymo-luokitus on Akujoella huono, kaikenlainen kyseisen tekijän huononeminen merkitsee vesipuitedirektiivin 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettua pintavesimuodostuman ”tilan huononemista” ja on siten kiellettyä.

Ympäristönsuojelulain 11 §:n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, että toiminnasta ei aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja pilaantuminen voidaan ehkäistä. Pykälän 2 momentin mukaan sijoituspaikan soveltuvuutta on arvioitava muun muassa pilaantumisherkkyyden ja toiminnan keston perusteella.

Hakemuksen keskimääräisen enimmäisjuoksutuksen mukaan (1234 m3/vrk) fosforia päästettäisiin jäteveden mukana vesistöön 0,617 kg/vrk. (Vuodessa fosforin määrä olisi 224 kg.) Tähän asti fosforipäästöt ovat olleet 0,16 kg/vrk eli paljon hankkeessa esitettyä pienemmät. Halutaanko fosforin määrää todellakin lisätä nyt jo heikossa tilassa olevaan vesistöön?

Hakija esittää, että ammonium- tai kokonaistypelle ei aseteta raja-arvoja, koska tehostetullakaan poistolla tilaa ei saada parannettua. Hakijan esitys on perusteeton. Ympäristönsuojelulain 53 §:n ja jätelain 8 §:n mukaan hakijan on parhaan käyttökelpoisen tekniikan avulla pyrittävä vähentämään syntyvän jätteen määrää kaikilla tavoin, vaikka se ei hakijan mielestä kohentaisikaan vesistön tilaa yksinään.

Päätöksessä määrätty jätevesien käsittely ei johda siihen, että edes Akujoen alennettu tyydyttävä tilatavoite saavutettaisiin.

Valittaja kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että Akujoen näytteenottopaikka sijaitsee kohdassa, jossa puhdistamon imeytyskentästä lähtevän purkuojan ja Akujoen väliin on alueen omistava autotestiyritys UTAC (ent. Test World) rakentanut yli 2 km pitkän ja noin 50 metriä leveän, 0,2-1,5 m syvän jäätestiradan, joka toimii nykyään myös valtavana ylimääräisenä selkeytysaltaana, ja joka osaltaan vaikuttaa toistaiseksi Akujokeen purkautuvan veden puhdistajana. Todelliset puhdistamon päästämät typpi-, fosfori- ja muut arvot näkyisivät mikäli näytteet otettaisiin heti siitä paikasta, missä vedet purkautuvat imeytyskentästä. Kyseisessä paikassa vesi on vihreänharmaan levän peitossa ja tuoksuu voimakkaasti ulolta. Imeytyskentän pohjoisimmassa nurkassa on lisäksi syntynyt vuotokohta, josta samanlainen levänkattama ja ulolta tuoksuva vesi purkautuu suoraan Mellanaavalle. Tämän ansiosta nevamainen matala mäntymetsä on kuollut pystyyn. Selvittämättä on, mikä on vuodon rehevöittävä vaikutus, sekä mikä vaikutus sillä on ollut puiden samanaikaiseen kuolemaan.

Avokompostointi

Hakijan tekemässä typenpoistoselvityksessä esitetään ratkaisua, jossa typpeä vähennettäisiin vähintään 70 %. Todettakoon, että tämä on vain valtioneuvoston asetuksen yhdyskuntajätevesistä (888/2006) mukainen minimivaatimus. Samassa selvityksessä esitetään kokonaistypen poiston ja pitoisuuden arvoja vuosilta 2018-2022. Taulukoista voidaan havaita, että laitos ei ole toiminut yhdyskuntajätevesiasetuksen mukaisesti. Edellä mainitulla ajanjaksolla kokonaistypenpoisto on ollut alle 70 % sekä kokonaistyppikuormitus vesistöön on ollut yli 60mg/l, kun yhdyskuntajätevesiasetuksen mukaan suurin pitoisuus voi olla enintään 10-15mg/l, riippuen laitoksen koosta.

Hakija on aikaisemmissa hakemuksissaan todennut hankkeen olevan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista, joka on todennäköisesti myös vaikuttanut vesienhoitosuunnitelman tilatavoitteen lieventämiseen. Nyt käsitellyssä hakemuksessa typen poistoa ollaan kuitenkin tehostamassa lain vaatimiin rajoihin. Muistuttaja siten huomauttaa, että hankkeen parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta tulee tehdä asiallinen selvitys, jotta vesistön pilaantumista ja sille aiheutunutta haittaa voidaan vähentää mahdollisimman tehokkaasti.

Aiemmassa päätöksessä (2019) avi totesi, että tekniikkaa on: “Lietteiden käsittely kompostoimalla ei nykyisellään täytä parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia Mellanaavan jätevedenpuhdistamolla.”

Yhteenveto

Matkailun kasvun tuottama jätemäärän kasvu

Vuosina 2005-2025 on Inarin kunnan sekä Inarin puhdistamoon ohjattu Sodankylän Kakslauttasen vuodepaikkojen ja siitä seuraava matkailijamäärän kasvu moninkertaistunut. Vuoden 2025 matkustajamäärä Ivalon lentokentällä oli 355 000 henkeä, kun se 1997 oli 113 000 henkeä ja 2005 200 000 henkeä. Tähän tulee lisäksi lisätä omilla ajoneuvoilla sekä juna-linja-autoyhdistelmin matkustavat matkailijat ja mökkiläiset, joiden määrä on vain arvailtavissa, mutta on melkoisella varmuudella reilusti yli 50 000 henkeä vuodessa. Kasvu johtuu pelkästään ulkomaalaisista matkustajista. Samassa hengessä on lisääntynyt Inariin suuntautuva kausityöntekijöiden määrä.

Inarissa todettiin 2024 900 000 maksullista yöpymistä, kasvu oli edelliseen vuoteen nähden 17 %, ja vuoden 2025 aikana tähän on arvioitu tulleen jopa 30 % kasvu. On täysin selvää, ettei puhdistamon kapasiteetti riitä nykyisen matkustajamäärän kasvun aiheuttamaan kasvaneeseen vessojen käyttömäärään. Inarissa on tätä nykyä noin 3400 asuntokuntaa. Vuodepaikkojen määräksi arvioidaan vähintään kuusinkertaista määrää asuntokuntiin nähden (tarkkaa tietoa ei ole saatavilla). Inarin kunta on lisäksi panostanut kaavoituksella merkittävään vuodepaikkojen kasvuun lähitulevaisuudessa.

Merkittävä vaikutus on myös vesinäytteiden ottoajankohdalla. Matkustajapaine on suurimmillaan joulu-maaliskuussa, sen sijaan huhti-, touko- ja lokakuussa matkustajia on vain vähän. Jos näytteet otetaan silloin, on selvää etteivät ne kerro matkailun todellisista vesistövaikutuksista mitään.

Mikäli jäteveden puhdistamista ei hoideta lakien säätämällä tavalla, on ilmiselvää, ettei puhdistamon kapasiteetti tule riittämään jatkossa, kun se ei riitä nytkään mm. vesipuitedirektiivin vaatimuksiin. Ivalojokisuun alueella asuvien ihmisten omat havainnot ja huolet mahdollisesta jätevesikatastrofista ovat aiheellisia, ja vältellen hoidettu jätevesikuormitus uhkaa samalla Ivalojokisuun Natura-aluetta ja arvokkaan Inarijärven veden laatua. Tämä uhka tulee huomioida myös tuoreen saamelaisten Totuus- ja sovintokomission muistuttaman ”ihmisoikeushaitta”-termin kautta. Inarijärvi on erityisesti inarinsaamelaisten tärkein kalastusvesi.

Oheiseen valitukseen yhtyy myös lausunnon antanut Asunto-osakeyhtiö Inarinportti Koppelon kylästä (Koppelontie 890 B, 99800 Ivalo).

VAKUUDEKSI

Ivalossa 11.1.2026

Ilkka Roininen, puh.joht.

Anna-Maria Märsynaho, sihteeri