Lausunto Rahajärven ranta-asemakaavan muutosehdotuksesta

1. Yleistä

Inarin Luonnonystävät ry (myöhemmin yhdistys) kiittää saamastaan lausuntopyynnöstä sekä lausunnon antamiseen saadusta lisäajasta 12.5.2026 saakka.

Yhdistys on huolestuneena seurannut Rahajärven rakentamista, joka on laajenemassa alkuperäisestä yli kaksinkertaiseksi. Yhdistys on saanut toistuvasti huolestuneita viestejä niiltä maan- ja mökkitonttien omistajilta, jotka ovat jo asettuneet Rahajärven Kaijanvuonon rannoille. Yhdistys on samoin huolestunut tavallisten inarilaisten mahdollisuuksista harjoittaa mm. kotitarvekalastusta ja muuta luonnossa liikkumista helposti tavoitettavan Rahajärven rannoilla ja selillä. Ivalon ja sen lähialueiden asukkaat ovat käyttäneet Rahajärveä sukupolvien ajan omiin tarpeisiinsa. Nykysukupolvi on lisäksi tottunut käyttämään Kaijanvuonon sataman palveluita ja kokenut Rahajärvellä lähiluontokokemuksia. Raju rakennusbuumi vaikuttaa myös porotalouteen sekä aiheuttaa luontokatoa ennestäänkin kovaa metsätaloutta harjoitetulla alueella.

2. Kaava-alueen rakennuspaikkojen käyttötarkoitus, määrä ja sijainti

Yhdistys on huolissaan myös rakennuspaikkojen todellisesta käyttötarkoituksesta – tällä viittaamme aiemman saman ranta-asemakaavan poikkeuslupaan perustuneeseen muutokseen, joka kaatui Hallinto-oikeudessa 2024.

Lomarakennuksiksi merkityt paikat on säilytettävä asianomaisessa tarkoituksessa, eikä niitä pidä käyttää lyhytvuokraukseen tms selvään matkailutoimintaan, ja tämä asia tulee merkitä tonttien kaavaselostukseen. Edellä mainittuun HaO:n päätökseen liittyen lomarakentamista ei tule poikkeusluvalla muuttaa muuhun käyttötarkoitukseen.

Lomarakennusten määrä on yli kaksinkertainen olemassa olevaan rakennusmäärään, ja uutta rakennusalaa se sallii liki 10 000 neliötä. Määrä on valtava, ja räikeän ylimitoitettu nykyisten loma- ja vakioasukkaiden oikeuksiin nähden, ja sitä tulee karsia vähintään puoleen, erityisesti poistamalla korkeimmat tontit, jotka sijaitsevat liki sata metriä Rahajärven pinnasta. Koska rinteissä on suoritettu ne melko avoimeksi jättäneitä hakkuita, näkyvät mökit ja niistä aiheutuva valosaaste kauas järvelle ja sen vastarannoille, Kenkipäälle, Kalkuselkään ja Kirakkapäille asti.

3. Kaava-alueen luonto- ja maisemaselvitykset puutteellisia eivätkä koske laajennusaluetta

Rahajärven asemakaava-alueen luontoselvitys on tehty jo 17 vuotta sitten, ja tuolle aikakaudelle tyypillisesti auttamattoman ylimalkaisesti. Vaikka varsinaisen asemakaava-alueen luontoarvoja on jo pilattu voimakkailla hakkuilla, jotka erottuvat esim laajemmassakin google-earth-tarkastelussa selvästi luonnontilaisista metsistä ja jopa muista alueen hakkuualoista, on luontoselvitys syytä tehdä kokonaan uudelleen ja edes auttavalla osaamisella. Erityisesti on selvitettävä ison kaava-alueen vaikutukset infrastruktuureineen lähialueen luontoon, vaikutusarvio mahdollisiin petolintujen pesintöihin (kotka, merikotka ja sääksi, jotka saalistavat usein kaukanakin pesästä) sekä kartoitettava alueen linnusto, kasvillisuus ja hyönteiset edes auttavalla tavalla. Aiempi luontoselvitys näyttää perustuvan yhteen yhden päivän vierailuun alueella, ja sen aikana tehtyihin vähäisiin lintuhavaintoihin (4 kpl, joista yksi on ”ehkä piekana”), eikä se vastaa alkuunkaan modernia luontoselvitystä. Kaiken lisäksi kaava-alueesta tehty luontoselvitys on alun perin tehty aivan toiseen kaavaesitykseen, eikä se kata edes koko nykyistä kaavaesitystä!

Myös maisemaselvitys on ajastaan jäljessä, eikä se ota huomioon uuden kaavan korkealle rinnealueelle sijoittuvan rakentamisen maisema- ja valohaittoja ympäristöön. Siinä ei myöskään tarkastella rakentamisen aiheuttamia maisemamuutoksia kaukomaisemaan mikä on asiallisesti laaditun maisemaselvityksen ydin. Arviossa puututaan vain kaava-alueen sisällä oleviin maisemahaittoihin, jotka eivät kaukomaisemassa edes näy.

Yhdistys katsoo että sekä luontoselvitys että maisemaselvitys on tehtävä uudelleen. Vanhat selvitykset ovat puutteellisia ja nykyaikaan verrattuna todella väljästi ja olemattomalla vaivalla laadittuja. Kaavaa ei pidä hyväksyä aiemmilla puutteellisilla selvityksillä, sillä ne eivät myöskään kata laajennettua kaavaa.

4. Jätevedenpuhdistus ja vaikutukset lisääntyvään liikenteeseen selvittämättä

Yhdistys ei havainnut kaavaselostuksessa riittävää selvitystä miten jätevesien puhdistaminen ja muu siihen liittyvä infrastruktuuri hoidetaan. Tämä on välttämätöntä, sillä kaavaesityksen mahdollistama rakentaminen on merkittävän suurta.

Nykyinen Rahajärventien ja nelostien risteys on jo kauan sitten todettu nelostien onnettomuusherkimmäksi risteykseksi Inarin kunnan alueella. Asiaan liittyvää dramatiikkaa ei pidä vähätellä, sillä viime joulukuussa risteyksessä tapahtui jälleen onnettomuus, joka on aiheuttanut suurta surua inarilaiselle poronhoitajaperheelle. Tuolloin Rahajärveltä tullut mökkiosakas ajoi toisen auton eteen mainitussa risteyksessä.

Kaava-alueen lisääntyvä liikenne aiheuttaa lisäpainetta mainitun risteyksen nyt jo kyseenalaiselle turvallisuudelle.

Yhdistys katsoo myös, että jätevesien puhdistamiseen liittyvä infrastruktuuri sekä liikennejärjestelyt kaava-alueelle on selvitettävä riittävästi ennen kaavan hyväksymistä.

5. Eroosion vaikutukset rinnemaiden rakentamiseen

Yhdistys on huolissaan siitä, ettei melko kalteviin rinteisiin tehtävään rakentamiseen ole tehty eroosioarviota ja sen mukaista ohjeistamista rakentamiselle.

Läheisen Kaijanvaaran etelärinnettä on hakattu marraskuussa 1977. Tuolloin syntyneet ajourat näkyvät sulavesieroosion syövyttäminä yhä, 49 vuotta myöhemmin, monen kilometrin päähän rumina raitoina kaukomaisemassa.

Yhdistys vaatii ohjeistamisen laatimista eroosion liittyvistä uhkatekijöistä kaltevalle rakennuspinnalle ennen kaavan hyväksymistä, varsinkin kun on kyse näin eroosioherkästä alueesta.

6. Vaikutukset porotalouteen riittämättömästi selvitetty

Kaijanvuono on ollut tärkeä poronkuljetusreitti Ukonjärvelle ja Vittakurun erotusaidalle. Poroja on kuljetettu myös Rahajärvenkaidan ylitse sekä Rahajärvenkaidan ja Kaijanvaaran välistä tilanteen mukaan.

Selvitys Hammastunturin paliskunnan poronkuljetusreiteistä ja rakentamisen vaikutuksista niihin on syytä tehdä tarkasti ennen kuin kaava hyväksytään.

7. Kaavan suhde Valtakunnallisiin alueidenkäytön tavoitteisiin (VAT)

Kaavaselostuksessa todetaan VATissa pyrittävän vähähiiliseen yhdyskuntakehittämiseen. Tämä on ansiokas tavoite, mutta itse kaavassa vaatimus ei tule esille. Hiilitaseesta on nykyään jo riittävästi tieteellisesti vertaisarvioitua tietoa tarjolla, jolloin aito pyrkimys ja tavoite voidaan saavuttaa palvelemaan hyvän kaavaesityksen toteuttamista. Tässä kaavaesityksessä asia jää kuitenkin sekavien viittausten tasolle.

8. Yhteenveto

Yhdistys toteaa, ettei Rahajärven asemakaavan muutosehdotuksessa täyty Alueidenkäyttölain § 9 ja § 73 vaatimukset siinä määrin kuin ne tulisi lainvoimaiseksi saatettavassa kaavassa esittää ja taustoittaa yllämainituin perustein.

Välttyäkseen turhalta valitusprosessilta edellä mainitut puutteet tulee korjata.

Yhdistys varaa oikeuden täydentää lausuntoa tarvittaessa.

Ivalossa 11.5.2026

Ilkka Roininen, pj

Anna-Maria Märsynaho, sihteeri

Alueidenkäyttölaki: https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1999/132#chp_1__sec_9