Lausunto koskien Inarin kirkonkylän asemakaavan muutosta: Inarintien liiketontit

Yleistä kaavamuutoksesta

Kaavamuutoksella haetaan asuin- ja liikerakennustonttien muuttamista matkailu- ja palvelurakennuksia sallivaksi, rakennusoikeuden lisäämistä ko. tonteille sekä rakennuskerrosten nostamista kolmeen kerrokseen. Kaavamuutosalue sijaitsee aivan Inarin kirkonkylän keskustassa ja taajamakuvallisesti tärkeällä alueella. Inarin kirkonkylälle uutta matkailu- ja majoituspalveluja suunniteltaessa korostuu kestävyyden eri osa-alueista erityisesti sosiaalisen kestävyyden merkitys. Matkailun kasvu herättää jo nykyisellään vastustusta Inarin kirkonkylällä, joten asukkaiden laaja osallistaminen suunnitteluprosessiin on erityisen tärkeää. Turismi on väistämättä Inarin kunnassa erittäin huomattava elinkeino, mutta keskeistä on kysyä, millaista turismia, miten paljon ja mille alueille matkailu keskittyy sekä suunnitella eri osallisten kesken miten yhteisiin tavoitteisiin päästään.

Matkailijoiden määrä suhteessa väkilukuun on poikkeuksellisen suuri

Inarin asukasluku oli 7226 vuonna 2024. Maksullisten yöpymisten määrä kasvoi Inarissa samana vuonna kokonaisuudessaan 17,5% edellisvuodesta, ja yhteensä yöpymisiä oli lähes 900 000. Tämä tekee noin 125 majoitusvuorokautta vuodessa jokaista inarilaista kohti. Varoittavia esimerkkejä matkailun kasvun ryöpsähtämisestä lähialueilla tunnetaan muun muassa Rovaniemeltä ja Norjan Lofooteilta. Vuoden 2023 lopulla Rovaniemen asukasluku oli 65 285 asukasta ja vuonna 2024 majoitusvuorokausia kertyi siellä 1,5 miljoonaa. Tämä tekee noin 23 majoitusvuorokautta vuodessa jokaista rovaniemeläistä kohti. Norjan Lofooteilla, jossa vierailee noin miljoona turistia vuosittain ja asukkaita on noin 25 000, matkailijoita on jokaista asukasta kohti noin 40 vuodessa. Matkailijoiden määrä Inarin asukaslukuun suhteutettuna on siis valtaisa jo nykyisellään, kyseenalaistaen sosiaalisen kestävyyden majoitus- ja matkailupalvelujen kapasiteetin kasvattamisesta eli matkailun kasvusta Inarin kylällä. Matkailijoiden määrä on Inarissa noin kaksinkertainen verrattuna koronapandemiaa aiempiin vuosiin, eli muutos on tapahtunut hyvin nopeasti. Jos katsotaan matkailijoiden lukumääriä Inarissa Saariselkä poislukien, on määrä yli nelinkertaistunut kymmenessä vuodessa.

Majoitusvuorokausien kasvu Inarissa, Levillä ja Rovaniemellä:

Lähde: https://visitory.io/fi/

Puolet Inarin nykyisten hotellien käyttökapasiteetista käyttämättä

Uutta rakentamista suunniteltaessa on syytä huomioida, että tällä hetkellä Inarin alueen majoitusliikkeiden käyttöaste on vuositasolla noin 45%. Kovimman sesonginkin aikana, joka ajoittuu helmikuuhun, neljäsosa nykyisestä majoituskapasiteetista jää käyttämättä. Tämä kyseenalaistaa uudisrakentamisen mielekkyyden niin ekologisesta kuin sosiaalisestakin näkökulmasta. Pohjoisen matkailukehityksen tavoitteena on tasata sesonkivaihteluita sekä pidentää matkailijoiden viipymistä alueella, johon uuden rakentaminen sinänsä ei vastaa.

Tästä huolimatta matkailua lisääviä, vireillä olevia rakennushankkeita Inarissa on lukuisia. Matkailua lisäävät rakennushankkeet keskittyvät Inarin kirkonkylän lisäksi Kaunispään alueelle, Ivalon seutuun sekä ranta-asemakaavoihin. Vireillä olevia hankkeita on parhaillaan noin kymmenen, joista yksittäiset hankkeet voivat tuoda satoja vuodepaikkoja lisää. Näillä hankkeilla on merkittävä kokonaisvaikutus ja hankkeiden toteutuessa on liikaturismin riski, kun alueen infra, terveyskeskuksen, kauppojen ja muun muassa jätepuhdistuslaitoksen kapasiteetti, luonto ja paikalliset ihmiset eivät ehdi sopeutua muutokseen.

Asukkaiden osallistamisen välttämättömyys

Lapland North Destinationin puheenjohtaja Hanna Kourin mukaan (Ylen haastattelu, 26.6.2025) matkailun kasvu syntyy vahvasti vastuullisesta turismista, jossa ei haeta ”ensisijaisesti kasvua vaan kestävää kehitystä matkailussa”. Kouri lisää, että aluetta kehitetään erityisesti alueen asukkaat, herkkä luonto, alkuperäiskansa ja -elinkeinot sekä muut sosiokulttuuriset näkökulmat huomioiden. Näiden toteutumiseksi peräänkuulutamme kaavamuutoksen avoimen viestinnän merkityksen välttämättömyyttä, joka alkoi lupaavasti kuntalaisille järjestetyssä tapaamisessa kaavamuutokseen liittyen torstaina 21.8. järjestetyssä tapahtumassa. Hankkeen toteutuessa se tulee väistämättä osaksi inarilaisten jokapäiväistä elämää. Myös Inarin kunnan strategiassa 2030 arvoiksi on nostettu yhteisöllisyys ja paikallisuus, lupauksena toimia kaikissa tilanteissa avoimesti sekä todeten, että paikallisuus tehdään yhdessä – jolloin keskiössä on niin osallistuminen kuin osallistaminen.

Inarilaisille teetettiin kevättalvella 2025 asukaskysely matkailun kehittämiseen liittyen. Vaikka kyselyyn vastanneet toivoivat matkailun infrastruktuurin keskittämistä jo olemassa oleviin keskuksiin, vähiten Inaria matkakohteena suosittelivat Inarin kirkonkylällä asuvat. Tämä viittaa siihen, että osalla Inarin kirkonkylän asukkaista mitta matkailun kasvun suhteen on jo täynnä. Tyytyväisimmät vastaajat olivat Saariselällä, jota suositeltaisiin matkailukohteena tuttaville. Kyselyssä esiin nousseita huolenaiheita matkailuun liittyen olivat lisäksi muun muassa hiljaisuuden ja rauhan menettäminen sekä luonnonvarojen käyttö ja paikallisuuden säilyttäminen. Myös saastuminen, roskaaminen ja häiriöt yksityisalueella herättivät huolta. On syytä uskoa, että nämä huolet ovat täysin aiheellisia, kun kylän paraatipaikalle on suunnitteilla lisää matkailu- ja majoituspalveluita. Matkailun kasvun haitoista tuotiin kyselyssä esiin myös palveluiden kuormittuminen esimerkiksi terveydenhoidossa, sekä matkailun kehittäminen liiaksi matkailijoiden ehdoilla.

Inari saamelaiskulttuurin ja -hallinnon keskuskylä

Lapin maakuntakaavassa Inari on merkitty Saamelaiskulttuurin ja -hallinnon keskuskyläksi.
Merkinnän tarkoituksena on säilyttää ja kehittää alueen peruspalveluita ja monipuolisesti saamelaiskulttuuriin tukeutuvia elinkeinoja, palveluja, asutusta ja kulttuuriympäristöä sekä
saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria koskevaa itsehallintoa. Jos matkailun kasvu on sosiaalisesti kestämättömällä pohjalla, vaarantuu samalla saamelaisten kulttuurikeskuksen toteutuminen Suomessa. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon saamelainen rakennusperinne sekä turvattava tiivis ja luonteva yhteys luonnonympäristöön.

Matkailun kulttuuritutkimuksen professori Soile Veijola tiivistää matkailun holtitonta kasvua
seuraavanlaisesti: ”Yhteisöt hajoavat. Käy mahdottomaksi elää yhteisönä, kun turismi asettuu kunnalla taloksi.” (Yle 2.8.2025, Maailmanpolitiikan arkipäivää.) Tähän tilanteeseen emme halua Inarissa päätyä. Lisäksi Veijola muistuttaa, että mitä riippuvaisempaa elanto on turismista, sitä vahvemmin yhteisö joutuu matkailijoiden tarpeisiin ja ehtoihin sopeutumaan. Tämä voi johtaa siihen, että pidemmällä aikavälillä niin elinkeino kuin yhteisöt kärsivät. (Yle 2.8.2025 https://yle.fi/a/74-20175373.)

Yhteenveto

Vaikka kaava-alue nykyisellään kaipaakin joitain muutoksia, tulee matkailurakentamista ko. tonteilla tarkastella kuitenkin laajemmasta kontekstista käsin. Inarissa on tarve liiketonteille, joiden käytöstä myös paikalliset asukkaat hyötyvät, sekä erityisesti asunnoille. Kaavamuutokseen kuuluvat tontit on kaavoitettu nykyisellään asuin- ja liikerakennuksiksi, joille Inarissa on tarvetta, mutta niiden muuttaminen majoitus- ja matkailupalvelujen tarpeisiin on kyseenalaista. Ensiarvoisen tärkeää kaavamuutosprosessissa on kuntalaisten osallistaminen ja kuuleminen laajasti, avoimia ja moninäkökulmaiseen vuorovaikutukseen tähtääviä tilaisuuksia järjestäen, josta onnistuneena esimerkkinä kunnan järjestämä avoin tilaisuus elokuussa. Kaavaluonnosselvityksessä todetaan, että kaavamuutoksen vaikutukset ihmisiin ja elinoloihin ovat vain positiiviset mahdollisten uusien työpaikkojen ja Inarin kirkonkylän keskusta-alueen kehittymisen myötä. Tämä näkökulma on suppea ja riittämätön, ja vaikutuksia tulee tarkastella myös haittojen näkökulmasta.

Kaavamuutoksessa haetaan tonttien 24/3 ja 26/1 käyttötarkoitusmerkinnän muuttamista asuin- ja liikerakentamista mahdollistavasta merkinnästä KL-7:än eli liikerakennusten korttelialueeksi, johon saa rakentaa myös majoitus-, toimisto- ja kulttuuria palvelevia tiloja. Tontin 26/2 käyttötarkoitusmerkinnäksi haetaan KL-8:aa, joka mahdollistaisi majoitusrakentamisen sekä niihin liittyvien talous-, ravintola- ja vastaanottorakennuksen. Kaikkien kaavamuutosta koskevien tonttien kohdalla esitämme, lausunnossa esille nostettuihin perusteluihin nojaten, niiden käyttötarkoitusmerkinnän pysymistä tai muuttamista AL-1 tai vastaavaksi, jossa rakennusten kerrosalasta vähintään 50%:a käytettäisiin Inariin tarvittavia, pitkäaikaiseen vuokraukseen tulevia asuintiloja varten. Tämä mahdollistaisi asuin-, liike- ja toimistorakennusten rakentamisen, rajaten matkailurakentamisen kaavamuutoksen ulkopuolelle.

Yhdistyksen puolesta,

Ilkka Roininen, pj

Anna-Maria Märsynaho, sihteeri