Kasvava matkailu tarvitsee selkeän vision ja rajat

Inarin matkailubuumi näkyy vahvasti maankäytön suunnittelussa. Kunnassa tällä hetkellä vireillä olevista kaavoista kaksi kolmesta liittyy matkailuun. Kaavat ovat eri kokoisia keskenään, joten pelkkä kaavojen määrän vertailu ei kerro vielä paljoa.

Matkailurakentamista on nyt suunnitteilla karkeasti arvioituna jopa 100 000 kerrosneliön verran. Tämä jo hyväksyttyjen, mutta vielä rakentamattomien hankkeiden lisäksi. Luku pitää sisällään majoitusliikkeet, lomarakentamisen, matkailun palvelurakentamisen sekä matkailukeskittymien välittömään läheisyyteen suunnitellut liiketontit. Tämä vastaa montaa tuhatta uutta majoituspaikkaa. Suunnitellusta matkailurakentamisesta noin puolet kohdistuu tällä hetkellä rakentamattomille alueille, ja puolet jo rakennetuille alueille. Kaavoista kaikki eivät todennäköisesti tule toteutumaan ja hankkeiden toteutusaika voi olla pitkä, mutta samaan aikaan uusia matkailuun liittyviä kaavaesityksiä tulee edellisten päälle jatkuvasti
lisää.

Kaikkien majoitusliikkeiden yhteenlaskettu käyttöaste jää kuitenkin tällä hetkellä Inarissa vuositasolla alle puoleen. Ruuhkaisimpanakin sesonkina on nykyisellään vielä neljännes majoitusliikkeiden kapasiteetista käyttämättä. Matalan sesongin aikaan käyttöaste laskee jopa kymmeneen prosenttiin. Tarvitsemmeko todella kymmeniä uusia hotelleja ja matkailurakentamisen hankkeita?

Kymmenessä vuodessa matkailijoiden määrä Inari-Saariselkä alueella on lähes tuplaantunut. Vuonna 2025 rekisteröityjä yöpymisiä oli 830 200 kun vuonna 2015 niitä oli vain 438 900. Matkailun kasvaessa ovat lisääntyneet myös matkailupalvelut ja niiden aiheuttamat haitat. Näistä esimerkkejä ovat huskytarhojen aiheuttamat melu- ja ulostehaitat, lisääntyneet moottorikelkkasafarit mm. pakokaasuhaittoineen, matkailurakentamiseen liittyvä valosaaste, lisääntyneen lento- ja muun liikenteen pienhiukkas- ja pakokaasut, sekä muu kuormitus mm. poronhoidolle sekä pelastus- ja ensihoidolle. Jäteveden puhdistus ontuu pahasti sesonkiaikaan. Matkailun kasvu näkyy voimakkaasti pienissä kyläkeskuksissa hankaloittaen paikallisten arkea. Muu luonto kärsii suoraan eniten hankkeista, joita kaavaillaan nykyisen infrastruktuurin ulottumattomiin tai vesistöjen rannoille.

Matkailun kulttuuritutkimuksen professori Soile Veijolan mukaan vastuullisessa matkailussa on kyse ennen kaikkea siitä, millainen jälki matkailusta jää kohteeseen. Veijola määrittelee matkailun kestävänä silloin, kun se turvaa ja parantaa kaikkien osapuolten arkea ja elinympäristöjä. Veijola korostaa, että kestävän matkailun määritelmää ja lainsäädäntöä tulee tiukentaa. Hän tiivistää matkailun holtittoman kasvun johtavan yhteisöjen hajoamiseen, sillä mitä riippuvaisempaa elanto on turismista, sitä vahvemmin paikallisyhteisö joutuu matkailijoiden tarpeisiin ja ehtoihin sopeutumaan. Tähän tilanteeseen emme halua Inarissa päätyä!

Hiljaisuuden ja rauhan menettäminen sekä luonnonvarojen liiallinen käyttö olivat inarilaisten esille nostamia huolenaiheita vuonna 2025 tehdyssä matkailun kehittämiseen liittyvässä asukaskyselyssä. Lisäksi saastuminen, roskaaminen ja häiriöt yksityisalueella herättivät huolta, samoin palveluiden kuormittuminen terveydenhoidossa sekä matkailun kehittäminen liiaksi matkailijoiden ehdoilla. Inarin Luonnonystävät toi esiin edellä mainittuja teemoja myös lausunnossaan valmistelussa olevaan Inarin kunnan ympäristönsuojelumääräyksiin.

Luonnon kantokyky asettaa rajat, joiden sisälle taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ratkaisujen on mahduttava. Luonnon monimuotoisuuden heikentymisen, ilmastonmuutoksen ja vesien rehevöitymisen ehkäisyn on oltava kaiken toiminnan reunaehto, erityisesti Inarin kunnassa. Siksi matkailun kehittämisen vision tulee tähdätä siihen, että palvelut vahvistavat ja rikastuttavat paikalliskulttuureja sekä suojelevat muuta luontoa. Inarin luontoa tulee vaalia ylisukupolvisesti myös muiden lajien kuin ihmisten näkökulmasta. Matkailun kasvua ja matkailurakentamisen tarvetta vaikutuksineen on arvioitava näkyvästi ja avoimesti
keskustellen. Matkailun kokonaisuutta tulee arvioida pitkällä aikavälillä yksittäisten kaavaehdotusten tarkastelun lisäksi.

Ilkka Roininen, pj., Jaana Laisi, vpj. ja Anna-Maria Märsynaho, siht.
Inarin Luonnonystävät ry.

Lähteet

• Hallonblad, Alli. Suomalaiset takertuvat perinteiseen kuvaan etelänlomasta – matkailu ei voi
  jatkua näin, sanoo professori. Helsingin Sanomat 1.8.2023.
• Inarin kunnan vireillä olevat kaavat: https://www.inari.fi › kaavoitus › vireilla-olevat-kaavat
• Matkailu- ja majoitustilastot: https://visitory.io/fi/
• Veijola, Soile. Matkailu muutoksessa ilmastonmuutoksen ja massaturismin paineessa.
  Maailmanpolitiikan arkipäivää. Yle Uutiset 2.8.2025.