Etsimme uusia henkilöitä hallitukseen!

Luonnonsuojeluliiton Etelä-Savon piirin nykyinen puheenjohtaja Yrjö Snellman luopuu tehtävästä kaksivuotisen kauden päättyessä. Tehtävä on näköalapaikka Etelä-Savon luonnon puolustamiseen ja se on päätetty laittaa avoimeen hakuun ja kokeilla näin uutta keinoa jäsenistön aktivoimiseksi. Samalla myös hallituksen jäseneksi pyrkiminen on mahdollista.

Lyhyesti tehtävästä:

–        Piirin toiminta on kunnossa. Piirillä on palkattu 50% toiminnanjohtaja, jonka tehtäviin kuuluu asioiden valmistelu ja yhdistyksen toiminnan toteuttaminen. Kirjanpito on ostettuna palveluna järjestötalo Kolomoselta ja pitkäaikainen toiminnantarkastaja ja -vara jatkavat.

–        Hallitus kokoontuu tarvittaessa, yleensä noin kerran kuukaudessa noin 1,5 – 2 tuntia kestävään kokoukseen. Kokoukset on järjestetty yksinomaan Teamsia käyttäen etäkokouksina. Lisäksi käytössä on ollut sähköpostikokouksia. Kesäaikaan ja joulukuussa ei ole kokouksia, ellei ajankohtaista ilmaannu. Kokouksissa toiminnanjohtaja on valmistellut ja esittelee asiat ja puheenjohtajan tehtävänä on ollut jakaa puheenvuoroja.

–        Kuluvana vuonna on kokoonnuttu eduskunnassa luovuttamaan ministerille kansallispuiston laajennusesitys, Pihlajavedellä norpparisteilylle, Koloveden kansallispuiston esitetylle laajennusalueelle, Rokansaareen suojeluarvoja arvioimaan ja tapaamiseen Mikkelissä ja Savonlinnassa vierailleen liiton johdon kanssa. Piirihallitukselle maksetaan matkakorvaukset tapaamisista.

–        Puheenjohtajan tehtäviin ei välttämättä kuulu liittohallitukseen ja -valtuustoon osallistuminen, mutta se on mahdollista. Puheenjohtajan tehtävä muutenkin muovautuu henkilön mukaiseksi antaen paljon mahdollisuuksia.

–        Piirihallitus on pitkälti ilmaissut jatkavansa ja Yrjökin on uuden puheenjohtajan tukena.

Piirin toiminta-alue on pääpiirteissään Etelä-Savon maakunnan alue. Maakunnan keski- ja itäosat kuuluvat Vuoksen vesistöön ja länsiosat Kymijoen vesistöön.

–        Etelä-Savo on metsäinen maakunta, mutta vain muutama prosentti metsistä on suojeltu. Tärkeimpiä tavoitteita ovat metsätalouden monipuolistaminen ja kohtuullistaminen sekä vuoden alkupuolella tehty Koloveden kansallispuiston laajennusesitys. Liitolla on ensi vuonna käynnistymässä lähiluontoteema ja kuntametsäkampanja.

–        Piirihallituksen päivittämä lista ajankohtaisista luonnonsuojeluasioista on viestin lopussa.

Piirihallituksen ja sen puheenjohtajan tehtävät on tuotu esiin yhdistyksen säännöissä pykälässä 8 ja 9 seuraavasti:

8§ Piirihallitus ja sen tehtävät

Piirin hallituksena on piirin syyskokouksen valitsema piirihallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja vähintään 4 ja enintään 10 varsinaista ja 4 varajäsentä. Hallituksen jäsenten on oltava piirin paikallisyhdistyksen jäseniä. Piirihallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Hallitus ottaa yhdistyksen sihteerin ja taloudenhoitajan joko keskuudestaan tai sen ulkopuolelta.

Hallituksen puheenjohtajan, jäsenten ja varajäsenten toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Vuosittain puolet hallituksen jäsenistä on erovuorossa. Ensimmäisellä kerralla erovuoroiset valitaan arvalla.

Piirihallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Piirihallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet hallituksen jäsenistä on saapuvilla. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä, paitsi milloin nämä säännöt toisin määräävät. Äänten mennessä tasan ratkaisee vaaleissa arpa ja muuten puheenjohtajan ääni.

Hallitus voi tehdä päätöksiä tietoverkossa, puhelinkokouksessa tai sähköpostilla, tai muuta sellaista viestintä käyttäen, joka mahdollistaa hallituksen jäsenten yhteydenpidon päätöksenteon aikana.

Piirihallitus voi asettaa jaostoja ja valiokuntia.

9§ Piirihallituksen tehtävät

Lakia, näitä sääntöjä ja piirikokouksen antamia ohjeita noudattaen piirihallituksen tulee

1) johtaa piirin toimintaa ja hoitaa ne asiat, jotka lain ja näiden sääntöjen mukaan sille kuuluvat

2) laatia toimintasuunnitelmat ja talousarviot ja johtaa niiden toimeenpanoa

3) kutsua koolle piirikokoukset ja valmistella niille esitettävät asiat

4) seurata, ohjata ja tukea paikallisyhdistysten toimintaa

5) hoitaa piirin omaisuutta ja pitää siitä ja piirin taloudesta kirjanpitoa

6) ottaa ja erottaa piirin toiminnan hoitamista varten tarvittava henkilöstö sekä määritellä heidän palkkauksensa piirikokouksen päättämin perustein

7) ryhtyä toimenpiteisiin, jos piirin jäsenet toimivat vastoin Suomen luonnonsuojeluliiton ja piirin sääntöjä ja liittokokouksen määräyksiä

8) hoitaa piirin suhteita muihin järjestöihin ja ulkopuolisiin tahoihin

Hakeminen ja lisätiedot

–        Hakemukseen pyydetään laittamaan vapaamuotoinen perustelu valinnan tueksi sekä mahdollisesti tuomaan esiin kokemusta luonnonsuojelusta ja yhdistystoiminnasta.
–        Hakemus pyydetään 7.12. kello 17.00 mennessä sähköpostitse etela-savo@sll.fi
–        Lisätietoja antaa piirin toiminnanjohtaja Heikki Härkönen heikki.harkonen@sll.fi tai p 0414331548
–        Valinta tehdään piirin syyskokouksessa 13.12. https://www.sll.fi/etela-savo/tapahtuma/syyskokous-2023/

—-

Ajankohtaisten luonnonsuojeluasioiden muistio:

1. Metsätalouden monipuolistaminen ja kohtuullistaminen

Luonnonsuojeluliiton Etelä-Savon piirin keskeinen tavoite on lisätä luonnon monimuotoisuutta säilyttäviä ja lisääviä talousmetsissä harjoitettavia menetelmiä. Kestävällä metsätaloudella on yhteys biodiversiteetin ja ilmastonmuutoksen ratkaisuun, jotka ovat ihmiskunnan tärkeimpiin kysymyksiä.

Etelä-Savo on yksi Suomen metsäisimmistä maakunnista. Pyrimme lisäämään tietoisuutta puuston monilajisuuden, jatkuvapeitteisen kasvatuksen sekä muiden luontoystävällisten talousmetsien hoidon keinoista. Kiinnitämme huomiota kokonaisuuteen, joka huomioi metsätalouden vaikutukset muuhun luontoon, erityisesti vesistöpäästöjen osalta sekä metsien monipuolisen käytön.

Erityisen tärkeää on huolehtia luontoystävällisistä toimintatavoista erityisesti luontoarvokkaimmissa kohteissa, joita ei muuten ole jo suojeltu, sekä näiden välisissä viheryhteyksissä. Kokonaisuuden kannalta ensisijaista on kuitenkin saada talousmetsien hyödyntäminen kestävälle pohjalle.

Erityisesti suoalueiden suojeluun ja ennallistamiseen tulee panostaa. Varsinkin metsäojitetut suot ja niiden kunnostusojitukset aiheuttavat vesistökuormitusta.  Näillä kohteilla avohakkuista pitäisi luopua. Tehokkainta vesiensuojelua pidemmän päälle olisi kosteikkojen ennallistaminen ojitetuille soille.

Etelä-Savon hakkuut ovat vuodesta toiseen ylittäneet Luonnonvarakeskuksen määrittämän suurimman kestävän hakkuun määrän.

2. Koloveden kansallispuiston laajentaminen

Koloveden kansallispuiston itäisellä puolella on luontoarvokasta metsää, saman aikaisesti Etelä-Savoon kaivataan patikoinnin mahdollistaa kansallispuistoa tai puiston laajennusta. Etelä-Savon piiri on esittänyt kansallispuiston laajentamista alkuun turvaten alueen luontoarvot ja mahdollistaen myöhemmän kehittämisen osana kansallispuistoa.

3. Natura-alueiden boreaalisten luonnonmetsien hakkuukäytäntöjen muuttaminen vastaamaan luonnonsuojelulain 65§:ää

Etelä-Savon ELY on tässä koko maan keskiössä, koska Etelä-Savon alueella on paljon Natura-alueita, joissa metsätalous on sallittu. Niilläkin boreaalisten luonnonmetsien kuten myös kaikkien luontodirektiivin luontotyyppien heikentäminen on luontodirektiivin ja luonnonsuojelulain mukaan kiellettyä (aina silloin kun metsäluontotyypit on Natura-tietolomakkeella mainittu, kuten useimmilla Natura-alueilla on). ELYt ovat YMn ohjeen mukaan rikkoneet lakia ja luontodirektiiviä jo yli 20 vuotta.

Oulunjärven Natura-alueelta saatiin KHOn tulkinta hakkuista (jotka sielläkin ELY oli hyväksynyt). Päätös on äärimmäisen selvä: Yhtäkään boreaalisen luonnonmetsän palasta ei voi ELY antaa hakata, ainakaan ilman virallista Natura-arvioita, jolla pitää osoittaa, että toimi ei haittaa Natura-luontotyypin tilaa (= mahdotonta hakata).

4. Palokin vapauttaminen

Palokin alueen ennallistaminen olisi tärkein yksittäinen toimenpide Suomen sisävesien uhanalaisten lohikalakantojen elvyttämiseksi.

SLL Etelä-Savon piiri on seurannut Palokin kosken vapauttamisesta käytävää keskustelua. Kosken vapauttaminen ja kutualueiden kunnostaminen on kokonaisuudessaan perusteltua ja se on aika toteuttaa mahdollisimman nopeasti. Vapauttamista perustelee myös Suomen kansainväliset sitoumukset vesistöjen tilasta sekä halumme säilyttää erittäin uhanalaisen järvitaiomenen ja muut uhan alaiset jalokalat. Luonnon lisäksi Palokin vapauttamisella on myös merkittäviä yhteys Saimaan arvoon ja arvostukseen osana paikallista elinvoimaa.

Etelä-Savon piiri on useiden muiden ohella jättänyt vireillepanovaatimuksen vaatien mm. voimalaitosluvanhaltijaa tukemaan kalakantojen luontaista lisääntymistä ja kalakantojen elpymistä ennallistamalla voimalaitosrakentamisen seurauksena tuhoutuneita järvilohelle ja -taimenelle soveltuvia lisääntymis- ja poikastuotantoalueita sekä elinympäristöjä. Tavoitteena on Saimaan jalokalojen turvattu luontainen kanta mahdollisimman nopeasti.

5. Saimaannorpan suojelu

Edistämme Saimaalla vaihtoehtoisia kalastuskeinoja. Rantarakentaminen vaikuttaa norpan leviämiseen. Saimaannorppa leviää laajemmille alueille ja tiedotusta tarvitaan yhä enemmän. Myös katiskakampanjat ym. vaikuttamiskeinot ovat osoittautuneet tarpeellisiksi.

6. Kaivostoiminta ei sovi Etelä-Savoon, erityisesti ei Saimaalle

Saimaalle ei tule sallia minkäänlaista kaivostoimintaa, edes tutkimukseen tähtääviä varauksia valitettavia vaikutuksia alueen ainutlaatuiseen luontoon perustuvaan imagoon.

Saimaan alueen kaupungit, kunnat ja maakunnat ovat sitoutuneet yhteiseen peruskirjaan, joka velvoittaa pitämään huolta ympäristöstä ja elinvoimasta. Peruskirjalla halutaan siirtää järvialueen ympäristöperintöä eteenpäin muun muassa toteuttamalla kestävää kehitystä, tukemalla monitieteistä Saimaa-tutkimusta ja parantamalla vesistön elinympäristöjä ja veden laatua.

7. Hiitolanjoki-Haarikkon suojeleminen (kansallispuisto, jos mahdollista)

Pitkän tähtäimen tavoitteena on Hiitolanjoki-Haarikko -kansallispuiston perustaminen. Ensisijainen tavoite on säilyttää Haarikon metsät. Aloite kansallispuiston perustamisesta on tehty 2019.

Kyseessä on suhteellisen pieni, mutta luonnonarvoiltaan arvokas alue ja ensisijainen tavoitteemme on säilyttää Haarikon metsät vaalien alueen monimuotoisuutta tuleville sukupolville. Kaakkois-Suomi on keskeinen metsäteollisuuden raaka-ainelähde.

Esitämme, että kansallispuiston perustamisesta tehdään periaatepäätös ja asiaa valmistellaan hankkeen kautta yhdessä alueen kuntien kanssa. Asianomaisille ELY-keskuksille tulee antaa toimeksianto maanvaihtoneuvottelujen aloittamisesta Haarikon alueen hankkimiseksi valtiolle.

Tarve suojelulle on suuri: Etelä-Savossa suojeltua aluetta on 3,4% (monimuotoisuuskohteita 0,6%) ja Etelä-Karjalassa suojelussa on 1,2% (monimuotoisuuskohteita 0,5%).