Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Etelä-Hämeen piiri

Etelä-Häme
Navigaatio päälle/pois

7+1 hienoa retkikohdetta Hämeessä

Teksti ja kuvat: Timo Oksanen

Teksti on julkaistu lyhennettynä Etelä-Hämeen luonnosuojelupiirin jäsenliitteessä toukokuussa 2021.

Komio

Laaja luonnonsuojelu- ja retkeilyalue harjumaisemassa Lopella. Metsät ovat pääosin nuorehkoja männiköitä, ja niiitä on ennallistettu monin tavoin. Täältä löytyy useita eri-ikäisiä kulotusalueita joilla voi seurata metsän luonnollista kehitystä metsäpalon jälkeen. Paras aika vierailla on ehkä heinäkuun loppupuoli, jolloin kangasajuruoho kukkii. Alueen parhaat paahdeympäristöt ovat Pikku-Samon polun varrella Oikkaanmäen suuressa supassa.

www.luontoon.fi/komio

Kuva: Komio, Luutalammi

Kakslammin luonnonsuojelualue

Ehkäpä äärimmäinen esimerkki ihmisen luomasta luonnosuojelualueesta! Kakslammi sijaitsee Hausjärvellä Ryttylän kylän laidalla. Tämä alue on perustettu vasta vuonna 2017 Vuokon luonnnonsuojelusäätiön toimesta. Alue on entinen sorakuoppa, josta on kunnostettu paahdeympäristö.

vuokonluonnonsuojelusaatio.fi/kakslammin-luonnonsuojelualue/

Kuva: Kakslammi

Kuohijoen kalkkilehto

Jo keskiajalla käytössä ollut entinen louhos, josta Hämeen linnan rakentamisessa tarvittu kalkki oli peräisin. Alue on pääosin tuoretta lehtoa jossa pääpuulajeina ovat kuusi ja haapa. Maasto on osittain vaikeakulkuista. Kulkuohjeet: käänny tieltä 3201 Niittyläntielle, jota ajetaan vajaa kilometri. Lehdon kohdalla tiessä on levennys, johon mahtuu muutama auto parkkiin.

www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Kuohijoen_kalkkilehto(6298)

Kuva: Kuohijoen kalkkilouhos

Heinisuo

Moniosainen, erämaan tuntuinen suoalue Rengon, Janakkalan ja Hämeenlinnan rajalla, johon pääsee helposti tutustumaan merkittyjä polkuja pitkin. Suon länsipuolella on hienoa vanhaa metsää. Itse suolla pesivät kurki ja sääksi, ja yhdellä aukealla on keväisin teeren soidin. Ajo-ohjeet: käännytään 10-tieltä Suvipielisentielle, jota jatketaan 1,6km ja kännytään oikealle Pillisuontielle. Tien varressa on parkkipaikka osoitteessa Pillisuontie 90, jolta lähtevät merkityt polut.

www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Heinisuo(7200)

Kuva: Laulujoutsenia Heinisuolla

Hattelmalanjärvi

Pieni lintujärvi Hämeenlinnassa. Alueeseen kuuluu itse matalan Hattelmalanjärven lisäksi myös metsää ja suota järven ympäristössä. Osa metsästä on vanhaa kuusikkoa, osa nuorempaa sekametsää. Suot ovat erityyppisiä korpia ja luhtia. Järvi on hyvä lintujärvi erityisesti muuttoaikaan.
Myös kalasääski kalastaa usein järvellä. Järven elämää voi tarkkailla lintutornista järven länsilaidalta, jonne johtaa polku 10-tien liittymän tuntumassa olevalta parkkipaikalta.

www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Hattelmalanjarvi(7113)

Kuva: Hattelmalanjärvi. Etualalla näkyy lintujärvikunnostuksen yhteydessä kaivettu kanava

Hietasalon virkistysalue

Kaksi suurta ja muutama pienempi saari keskellä kirkasvetistä Kuohijärveä Hauhon reitin latvoilla. Nimensä mukaisesti Kaituri on pitkä ja kapea harjusaari, Hietasalo taas nimestään huolimatta lähinnä kivikkoinen ja kallioinen saari. Kaiturista löytyy kuivaa lehtomaista harjumetsää ja luonnonhiekkaranta. Alueella pesii arkoja lintuja, mm. kuikkia ja nuolihaukka, joten keväällä ja alkukesästä täällä kannattaa liikkua harkiten. Hieno kohde loppukesästä tai kevättalvella, kesäaikaan luonnollisestikin tarvitaan venettä tai kanoottia. Saarissa on kolme nuotiopaikkaa ja Hietasalossa voi lisäksi telttailla. Kuohijärven rannalta löytyy kolme veneenlaskupaikkaa, joista on lyhyimmillään kilometrin matka saarille.

www.hameenvirkistysalueyhdistys.fi/listing/hietasalon-virkistysalue/

Kuva: Kaituri

Vojakkalan metsä

Suuri, noin sadan hehtaarin laajuinen metsä Lopen Vojakkalassa. Yksittäiset puut eivät ole kovin suuria tai vanhoja, ja esimerkiksi kilpikaarnapetäjät puuttuvat. Kuitenkin metsä on saanut olla hyvin pitkään omissa oloissaan, ja vanhan metsän lajistosta alueelta löytyy esim. raidankeuhkojäkälää. Osoitteessa Nummenkyläntie 140 tien 13637 varresta löytyy tienpätkä, johon voi jättää auton. Tien ympäristössä metsä on helppokulkuinen, mutta syvemmälle mentäessä maasto käy kosteammaksi ja kasvillisuus villimmäksi. Alueelta löytyy vanhan asutuksen jälkiä, esimerkiksi kellarin jäänteet.

www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Vojakkalan_metsa(7163)

Kuva: Vojakkalan metsä

Untulanharju

Jyrkkäpiirteinen harju Lammin kirkonkylän tuntumassa jossa on rehevää lehtokasvillisuutta. Harjulehdot lienevät kaikkein hämäläisin luontotyyppi, ja Untula on niistä kaikkein hienoin.

Puusto on lehtipuuvaltaista, haapaa ja metsälehmusta on paljon. Pähkinäpensaita alueella on paljon. Alueella kulkee luontopolku. Loppukevät tai alkukesä on paras aika vierailulle, mutta alue on hieno myös syksyllä. Parkkipaikan katuosoite on Evontie 161.

www.hameenlinna.fi/wp-content/uploads/2019/01/Untulan_luontopolku.pdf

www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/OrmajarviUntulanharju(7172)

Kuva: Untulanharju