Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Etelä-Hämeen piiri

Etelä-Häme
Navigaatio päälle/pois

Evon kansallispuisto on vihdoin lähellä toteutumistaan

Ympäristöministeriöön tehdyistä uusista kansallispuistoesityksistä jatkoon pääsivät Sallatunturin ja Evon esitykset. Sallatunturin kansallispuiston perustaminen voi ehtiä eduskuntaan jo ensi keväänä. Evon lainsäädäntö ja perustuminen sen sijaan viivästyvät. Evon valmistelu aloitetaan kokoamalla alueen toimijoista työryhmä, jonka työn pohjalta valmistelu etenee. Toivottavasti valmisteleva työryhmä on niin rivakka, että perustamispäätös ehtii vielä tällä hallituskaudella nykyiseen eduskuntaan!

Ympäristöministeriö sai Evon kansallispuistosta kaksi aloitetta. Toinen oli paljon julkisuutta saanut, usean luontojärjestön allekirjoittama esitys maan ensimmäisen tiedekansallispuiston perustamiseksi. Toinen oli Suomen luonnonsuojeluliiton Etelä-Hämeen ja Pirkanmaan piirien yhteinen kansallispuistoesitys. Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri oli jättänyt vuosien mittaan useita aloitteita Evon kansallispuistosta, ja nyt aika näyttää olleen kypsä. Lisäksi takana oli enemmän yhteistyötä, voimaa ja kannatusta kuin koskaan aiemmin.

Jo Evon esitystä tehdessä oli tiedossa, että kansallispuistolla on myös vastustajia ja sen perustamisessa olisi sekä sovitettavaa että ongelmakohtia. Evon jatkoselvitystä tekevän työryhmän tavoitteena on ministeriön tiedotteen mukaan ehdottaa kansallispuistolle rajaus, joka ottaisi huomioon Evolla toimivien tahojen aluetarpeet sekä mahdollistaisi hirven kaadon puiston ulkopuolella. Puiston ulkopuolelle on tarkoitus rajata ainakin Hämeen ammattikorkeakoulun opetusmetsä ja partiolaisten leirialue.

Luonnonsuojelupiirien tekemässä esityksessä tärkeimmät perustelut olivat Evon sinänsä jo hienon retkeilyalueen suojelualan lisääminen, suojelutason parantaminen, reitistöjen ja rakenteiden edelleen kehittäminen ja aluetaloutta vahvistava imagon nosto. Esitys muistutti, aivan kuten ministeriön tiedotekin, että Etelä-Suomen metsät ovat pirstaleisia ja vain selvästi tavoitteita pienempi osa niistä on nykyisellään suojeltu. Evon metsäalue Kanta-Hämeessä on noin 8 000 hehtaarin pinta-alallaan eteläsuomalaisittain poikkeuksellisen laaja, yhtenäinen ja paikoin erämäinenkin vanhojen boreaalisten metsien alue ja merkittävä hiilinielu.

Kuva: Jukka Ruuhijärvi

Luonnonsuojelupiirit esittivät kansallispuiston perustamista valtion valmiiksi omistamasta retkeilyalueesta ja Natura-alueista. Yhteensä runsaasta 7 000 hehtaarista 4 500 hehtaaria olisi nykyistä retkeilyaluetta. Epäilemättä tänään julkistetussa ratkaisussa painoi myös se, että retkeilyalueella on jo valmiina hyvät reitistöt ja rakenteet sekä opastuskeskus myös kansallispuiston kävijöitä palvelemaan. Ja Etelä-Suomen kansallispuistoverkossa on hyvinkin Evon kokoinen kolo. Evo veti retkeilyalueenakin viime vuonna noin 85 000 kävijää. Lisäksi luonnonsuojelupiirien esitys antoi kannatuksensa rinnakkaiselle tiedekansallispuistoajatukselle. Näin luonnonsuojeluakin palveleva Evon pitkä tutkimushistoria saisi jatkoa.

Evon alue on tunnettu erityisesti palaneella puulla, lahopuulla ja haavalla elävästä uhanalaisesta lajistosta, kuten hyönteisistä, käävistä ja sammaleista. Alueella on tavattu yli 80 uhanalaista tai silmälläpidettävää eliölajia. Esityksen mukaan Evon aarniometsät Kotinen ja Sudenpesänkangas kuuluvat eteläisimmän Suomen parhaimmistoon. Vanhojen metsien suojelualueiden yhteispinta-ala on jo noin 700 ha. Lisäksi Metsähallitus on perustanut Kotisten ja Sudenpesänkankaan ympärille suojelumetsät, joilla metsäluonnon suojelua on tarkoitus edistää ennallistamistoimin.

Kotinen ja Sudenpesänkangas ovat rajoitusalueita, joilla saa liikkua vain poluilla. Näin on myös luonnoltaan upealla Haarajärven-Evajärven-Hakojärven suojelualueella. Mutta Evolla riittää metsiä myös vapaasti kuljettavaksi. Evo on jääkauden muovaamaa vaihtelevaa harjujen ja pienten vesistöjen pirstomaa vedenjakaja-aluetta. Kulkija saa varautua poluillaan nousuihin ja laskuihin, kosteisiin notkelmiin ja paikoin jopa kivikoihin. Vanhojen metsien ohella majava on osa Evon viehätystä. Maallikkokin huomaa helposti kekopesiä, patorakennelmia, tulvanotkoja, syömäpaikkoja ja maihinnousupolkuja. Kulkijaa palkitsee mainittu maaston ja ympäröivän metsäluonnon jatkuva vaihtelevuus. Näin Evo tarjoaa aina uudelleen elämyksiä.

Lue tästä Ympäristöministeriön tiedote 17.11.2020

Markku Karvonen