Sillat ja kanavat
Joen silta
Joen ylittävä siltahanke eli kaltimolaisten mielissä jo 1850-luvulla. Rautatien tulo myötä aseman seudusta tuli paikkakunnan keskus, vaikka kirkonkylä oli joen toisella puolella. Myös maantieliikenne vilkastui ja joen ylitys lossilla kävi yhä vaikeammaksi. Puuttui kuitenkin rahat ja toteutuksessa tarvittava yhteisymmärrys.
Kaltimon tehdas lähti aktiivisesti ajaman siltahanketta. Isännöitsijät kävivät Helsingissä neuvottelemassa valtion rahoituksesta. Vain osarahoitus luvattiin, mutta kunnalla ei ollut puuttuvaa rahasummaa. Kunta ehdotti, että Kaukas rakentaisi sillan ja saisi vastineeksi täyden käyttöoikeuden koskien vesivoimaan. Sekään ei onnistunut. Lopulta vuonna 1921 valtio myönsi miljoonan markan määrärahan Kaltimon sillan rakentamista varten.
Sillan rakentamisesta vastasi Pyramid Oy. Työ oli haastavaa virtaavassa vedessä kosken päällä. Kun joen ylittävä 115 m pitkä silta avattiin liikenteelle toukokuussa 1925, sillan kunniaksi vietettiin suuret juhlat. Valitettavasti jo samana keväänä havaittiin sillan pilareissa pahoja syöpymiä ja korjauskiista vei oikeuteen saakka.
Sillan rakentamisesta on myös hauskoja muistoja. Kerrotaan, että mestari Karppinen oli innokas seuratoimintamies. Hän palkkasi töihin laulutaitoisia rakennusmiehiä. Kun tarvittiin konttoristi, oli lehdessä ilmoitus, jossa luvattiin etusija laulu-, soitto- ja näyttelijätaipumusta omaavalle. Siitäpä pakinoitsija Tiitus pääsi ihmettelemään, miten Kaltimossa rakennetaan siltoja pelkällä laulun voimalla.
Sillan rakentaminen kosken yli oli vaikeaa ja vaarallista. Kova virtaus syövytti laastia tukipilareista ja rikkoi rakenteita. Myös sillanrakentajat olivat jatkuvassa vaarassa ilman turvavarusteita.
Sukeltaja Juho Hassinen avustajineen Kaltimonkosken siltatyömaalla. Happi kulki letkua pitkin. Sahan työntekijöitä tullut ihmettelemään asiaa. Oikealla Eeva Piitulainen (o.s. Immonen)
Laivakanava
Pielisjoen laivakanavat valmistuivat kesällä 1879. Projektin vaativin rakennuskohde oli Kaltimon kanava. Sulut louhittiin kallioon. Kanavauoma erotettiin koskista 2,5 km pitkällä maapenkereellä, joka päättyi alajuoksulla Nesterinsaaren kanavaan. Yläpäässä oli maantien kääntösilta. Kanavaan sopivan laivan mitat: pituus 30 m, leveys 7 m, syväys 1,5 m.
Höyrylaiva Lieksa Oy:n nimikkolaiva Lieksa Kaltimon kanavassa. Laivaan mahtui lähes 200 matkustajaa.
Laivakanava oli tärkeä juhlapaikka. Usein kokoonnuttiin myös katsomaan laivan tuloa eli tultiin laivan passuulle.
Voimakanava
Voimakanavan silta. Taustalla näkyy kanavan veden korkeuden säätelyyn tarvittuja puurakenteita.
Luontopolun penkki sijaitsee entisen voimakanavan sillan kohdalla tiepohjalla. Vedenrajassa näkyy vielä sillan betonirakenteita.