Pahvitehtaan luontopolku
Luontopolun QR-koodi
Tämä sivu on luonnosvaiheessa! Sivulle tulee kesän 2025 aikana tietoa Pahvitehtaan luontopolun kohteista.
Luontopolun virallisia avajaisia vietetään Suomen luonnon päivänä 30.8.2025.
Polun opastaulu ja autojen parkkialue ovat Enon asemalla. Polun voi kiertää molempiin suuntiin. Rastipisteiden numerointi kulkee myötäpäivään.
Tässä opastaulu:
1. Aseman seutu
Alkuperäinen asemarakennus edusti jugendtyyliä. Asema tuhoutui jatkosodan alun pommituksessa kesäkuun lopussa 1941.
Kaltimon aseman seudusta tuli vilkas keskus, kun Joensuu-Lieksa rautatie valmistui Enoon saakka vuonna 1910. Se oli junaliikenteen, autoliikenteen ja laivaliikenteen solmukohta. Rata mahdollisti myös pahvitehtaan ja sahan kehittymisen alueella.
Aseman lähellä sijaitsi tehtaan kauppa, joka oli seudun suurin kaupparakennus. Radan varteen rakennettiin myös pitkä, punainen makasiini, jonka kautta pahvitehtaan kartonki lähti maailmalle.
2. Metsän oma henki
Myrsky on muokannut metsää monimuotoiseksi.
Nemus Animus -luonnonsuojelualueella metsä kasvaa ja uudistuu luontaisesti. Metsä on saanut kasvaa koskemattomana noin 70 vuotta, siellä on kaikenikäisiä puita, osa yli 100 vuotiaita. Polun varrella näkyy useita luontotyyppejä mm. tuore kangasmetsä, lehto, rantaluhta, kuivahko kangas.
Trombi kulki alueella muutama vuosi sitten ja kaatoi suuria puita juurineen. Myrskyn jälkeen luonnon monimuotoisuus pääsee lisääntymään vauhdilla maatuvien puiden ansiosta.
Luontopolku seurailee alueen vanhoja teitä, ratoja ja polkuja. Tämä suora on vanhaa asemalta kirkolle johtanutta maantietä. Molemmin puolin näkyy maantien ojat.
3. Saha ja lautatarha
Saha sijaitsi kosken niskalla. Tehtaan kanava näkyy vasemmassa laidassa ja tehdas kauempana kanavan päässä.
Vuonna 1898 Pielisjoen varteen rakennettiin Kaltimon saha ja höyläämö. Saha uusittiin vuonna 1924 höyrysahaksi. Tukit tuotiin uittamalla Pielisen ja Koitajoen suunnalta ja nostettiin joesta hihnalle kosken niskalla. Parhaimpina vuosina Kaltimossa sahattiin 200 000 tukkia laudaksi. Lautatarha levittäytyi joen rantaan saakka ja maantien kahta puolta. Sahausjäte ja höyläämön puru kuljetettiin rataa pitkin lähellä olevan pahvitehtaan lämpövoimalaan. Sahan toiminta pysäytettiin jo vuonna 1930. Se jatkoi satunnaisesti toimintaansa vuoteen 1937 saakka.
Polku on noussut lautatarhan ratapenkalle. Sata vuotta sitten lautatarhan korkeat taapelit reunustivat tätä kapeaa teollisuusraidetta.
4. Linnut ja nisäkkäät
Hippiäinen
Suojelualueella ja lähiympäristössä on havaittu yli 100 lintulajia. Pesiviä lajeja on noin 30. Tavanomaisia vanhan metsän lintuja täällä ovat tiaiset, puukiipijä, hippiäinen ja rastaat, harvinaisempia mm. valkoselkätikka, pikkusieppo, pikkutikka, kultarinta, mustapääkerttu, viitakerttunen ja luhtakerttunen. Joelta löytyy joutsenia, sorsalintuja ja kuikkia, muuttoaikana mm. mustalintuja ja alleja. Talvisaikaan myös koskikara vierailee alueella. Petolinnuista kana- ja varpushaukka ovat yleisimmät.
Alueen harvinaisuuksiin on kuulunut liito-orava, joita alueen haapametsikössä on esiintynyt. Vanhan metsään asukkaita ovat oravat, jänikset ja pikkunisäkkäät. Satunnaisvieraana käyvät metsäkauris ja joen varrella saukkokin. Luonnonvaraiset eläimet ovat hämärä tai yöaktiivisia, joten niiden kohtaaminen päiväsaikaan on satunnaista. Jätöksiä ja syönnösjälkiä voi löytää maasta.
5. Siltoja ja kanavia
Vanha silta-alue koostui kolmesta erillisestä sillasta. Vasemmalla voimakanavan silta, keskellä 115 m pitkä joen ylittävä silta, oikealla laivakanavan kääntösilta.
Vuosikymmeniä haaveiltiin Niska-Valliniemi -lossin korvaamista sillalla, ja viimeinkin silta valmistui keväällä 1925 Ylä-Kaltimon kosken kohdalle. Samalla avattiin maantie Kaltimon asemalta sahan lautatarhan kautta sillalle. Joen toiselta puolelta tie jatkui Purokylän kautta kirkolle. Kaksi muuta siltaa valmistuivat aikaisemmin: laivakanavan silta vuonna 1879 ja voimakanavan silta vuonna 1898.
Nykyinen maantiesilta valmistui vuonna 1962. Kaikki vanhat sillat purettiin pois. Vanha laivakanava sai myöhemmin kiinteän palkkisillan.
Penkki sijaitsee tien pohjalla voimakanavan sillan kohdalla. Vedenrajassa näkyy sillan kivetystä.
6. Kukat, jäkälät, sammaleet
Kevään sinivuokot kertovat alueen vanhasta asutuksesta.
Kasvillisuus vaihtelee luontotyypin mukaan.
Olet kulkenut talvitien pohjaa, jota pitkin kuljetettiin propseja ja halkoja kanavan ollessa jäässä.
7. Kalastusta Kaltimon koskilla
Kalamies Heikki Kähkönen esittelee Kaltimon kalapadosta saatuja lohikaloja kesällä 1927 tai 1928. Taustalla Kaltimon vanha silta ja sahan lautatarha.
Pielisjoki oli suuri lohijoki. Koskien kalastusoikeudet olivat arvokaita. Kaltimonkosket kuuluivat Nesterinsaaren kruununkalastamoon. Kalastusoikeuksia myönnettiin tilallisille, jotka maksoivat veroja saaliin määrän mukaan. Koskissa kalastettiin suluilla ja merroilla heinä-elokuun aikana, jolloin lohi oli lihavimmillaan.
8. Joki myllerryksissä
Kaltimonkoski vuonna 1893. Valokuvaaja I.K.Inha tallensi lasinegatiiville vapaana pauhaavan kosken. Kivikkoiset rannat ovat nykyisin suoria kivipenkereitä.
Kaltimonkosket ovat muuttanut täydellisesti muotoaan ihmisen toimesta. Pielisjoen suurimmat kosket ovat muuttuneet hiljaiseksi virtaamaksi. Kaltimon voimalaitos säännöstelee veden korkeutta.
Nykyisin voimakanavassa näkyy aukko, jossa sijaitsi aalloppi eli hätäveräjä. Sen kautta säännösteltiin luukkujen avulla voimakanavan veden korkeutta ja pahvitehtaan voimalaan menevän veden määrää. Kanavan veden pinta oli noin 6-7 metriä kosken veden pintaa korkeammalla.
9. Kaltimon pahvitehdas
Kaltimon Pahvitehdas, puuvarasto ja asuinrakennuksia 1930-luvulla. Taustalla radan varressa näkyy pitkä makasiini, jonne valmiit pahvilevyt varastoitiin kuljetusta varten. Tehtaan kanava johti vettä tehtaan turbiineihin ja vieressä Keski-Kaltimon koski kuohui vaahtopäänä.
Tehdas ja sen asuinalue sijaitsivat sadan metrin päässä. Pielisjoen suurimpien koskien, Kaltimonkoskien, rannalle rakennettiin Kaltimon puuhiomo vuonna 1897. Kymmenen vuotta myöhemmin tehdas paloi ja tilalle rakennettiin tiiliseinäinen tehdas. Tehdas sai käyttövoimaa koneille kosken viereen rakennetun tehtaan kanavan kautta. Tehdas tuotti kartonkilevyjä joita myytiin aina Amerikkaa myöten. Vuonna 1933 tehtaan osti Kaukas Oy ja tehdas toimi vuoteen 1953 saakka nimellä Kaltimon Pahvitehdas.
Kun Kaukas alkoi rakentaa Kaltimon voimalaitosta, tehdas purettiin pois ja sen alue jäi osittain veden alle.
Pahvitehtaan pöllivarasto sijaitsi tällä alueella.
10. Salpalinja
Salpalinjan rakenteita näkyy maastossa. Ilmatorjunta-asema oli rakennettu siltojen ja aseman seudun turvaksi.
Salpalinja on noin 1200 km pitkä puolustuslinja rakennettiin sillan ja asemaseudun puolustamista varten talvi- ja jatkosodan välisenä aikana. Rakenteita on myös Kaltimon alueella. Kaltimon aseman kautta huollettiin Ilomantsin suunnan rintamia, joten liikennettä tällä seudulla oli runsaasti ja sillan suojaaminen oli tärkeää. Joukkoja myös majoitettiin mm. Vallisärkän maastoon.
Joen rantaan vie maantieltä polku, jota kutsuttiin uimapoluksi. Se johti suositulle uimapaikalla kanavan varteen.