Pahvitehtaan luontopolku
Luontopolun QR-koodi
Tämä sivu on luonnosvaiheessa! Tänne tulee kesän 2025 aikana tietoa Pahvitehtaan luontopolun kohteista. Sivulla on numerojärjestyksessä kaikkien rastien tiedot.
Luontopolun virallisia avajaisia vietetään Suomen luonnon päivänä 30.8.2025.
Polun opastaulu ja autojen parkkialue on Enon asemalla. Polun voi kiertää molempiin suuntiin. Rastipisteiden numerointi kulkee myötäpäivään.
1. Aseman seutu
Alkuperäinen asemarakennus edusti jugendtyyliä. Asema tuhoutui jatkosodan alun pommituksessa kesäkuun lopussa 1941. Nykyinen asemarakennus valmistui sota-aikana.
Kaltimon aseman seudusta tuli vilkas keskus, kun Joensuu-Lieksa rautatie valmistui Enoon saakka vuonna 1910. Se oli junaliikenteen, autoliikenteen ja laivaliikenteen solmukohta. Rata mahdollisti myös teollisuuden kehittymisen alueella.
Radan varteen rakennettiin pitkä, punainen pahvimakasiini, jonka kautta pahvitehtaan kartonki lähti maailmalle. Aseman lähellä sijaitsi myös tehtaan kauppa, joka oli seudun suurin kaupparakennus.
Kaltimo-Joensuu -reitin ensimmäinen linja-auto.
Säännöllinen linja-autoliikenne alkoi vuonna 1921 reitillä Joensuu-Kaltimo-Ilomantsi. Tiet olivat kapeita, mutkaisia ja kuoppaisia. Liikenne sujui vain kesällä, koska vielä 1930-luvullakaan teitä ei pystytty auraamaan talvella.
2. Haamumetsä
Täällä näet miten metsä kasvaa ja uudistuu luontaisesti. Metsä on saanut kasvaa koskemattomana noin 70 vuotta, siellä on kaikenikäisiä puita, osa yli 100 vuotiaita. Polun varrella näet useita luontotyyppejä mm. tuore kangasmetsä, lehto, rantaluhta, kuivahko kangas.
Täällä Nemus Animus -luonnonsuojelualueella trombi kulki muutama vuosi sitten ja kaatoi suuria puita juurineen. Myrskyn jälkeen luonnon monimuotoisuus pääsee lisääntymään vauhdilla maatuvien puiden ansiosta.
Kulkemasi suora on vanhaa asemalta kirkonkylälle johtanutta maantietä. Tien molemmin puolin on kosteat ojat.
3. Saha, lautatarha, uitto
Saha sijaitsi kosken niskalla. Tehtaan kanava näkyy vasemmassa laidassa ja tehdas kauempana kanavan päässä.
Seisot sahan lautatarhan ratapenkalla. Sata vuotta sitten lautatarhan korkeat taapelit reunustivat tätä kapeaa teollisuustaidetta. Vuonna 1898 Pielisjoen varteen oli rakennettu Kaltimon saha ja höyläämö. Uusi höyrysaha valmistui 1924. Tukit tuotiin uittamalla Pielisen ja Koitajoen suunnalta ja nostettiin joesta hihnalle kosken niskalla. Parhaimpina vuosina täällä sahattiin 200 000 tukkia laudaksi. Lautatarha levittäytyi joen rantaan saakka ja maantien kahta puolta. Sahausjäte ja höyläämön puru kuljetettiin rataa pitkin lähellä olevan pahvitehtaan lämpövoimalaan. Sahan toiminta pysäytettiin jo vuonna 1930. Se jatkoi satunnaisesti toimintaansa vuoteen 1937 saakka.
4. Linnut ja nisäkkäät
Hippiäinen
Suojelualueella ja lähiympäristössä on havaittu yli 100 lintulajia. Pesiviä lajeja on noin 30. Tavanomaisia vanhan metsän lintuja täällä ovat tiaiset, puukiipijä ja rastaat, harvinaisempia mm. pikkusieppo, pikkutikka, valkoselkätikka. Laululinnuista alueella on havaittu mm. kultarinta, mustapääkerttu, viitakerttunen ja luhtakerttunen. Joelta voi löytyä joutsenia, sorsalintuja ja kuikkia, muuttoaikana mm. mustalintuja ja alleja. Talvisaikaan myös koskikara vierailee alueella. Petolinnuista kana- ja varpushaukka ovat yleisimmät.
Alueen harvinaisuuksiin on kuulunut liito-orava, joita alueen haapametsikössä on esiintynyt. Vanhan metsään asukkaita ovat oravat, jänikset ja pikkunisäkkäät. Satunnaisvieraana käyvät metsäkauris ja joen varrella saukkokin. Luonnonvaraiset eläimet ovat hämärä tai yöaktiivisia, joten niiden kohtaaminen päiväsaikaan on satunnaista. Jätöksiä ja syönnösjälkiä voit löytää maasta.
5. Sillat ja kanavat
Silta-alue koostui kolmesta erillisestä sillasta. Vasemmalla voimakanavan silta, keskellä 115 m pitkä joen ylittävä silta, oikealla laivakanavan kääntösilta.
Seisot vanhan sillan korvalla. Vuosikymmeniä haaveiltiin Niska-Valliniemi -lossin korvaamista sillalla, ja viimeinkin silta valmistui keväällä 1925 Ylä-Kaltimon kosken kohdalle. Samalla avattiin maantie Kaltimon asemalta sahan lautatarhan kautta sillalle. Joen toiselta puolelta tie jatkui Purokylän kautta kirkolle.
Nykyinen maantiesilta valmistui vuonna 1962. Kaikki vanhat sillat purettiin, mutta vanha laivakanava sai myöhemmin kiinteän palkkisillan.
Lue lisää plusmerkkiä painamalla.
Sillan rakentaminen kosken yli oli vaikeaa ja vaarallista. Kova virtaus syövytti laastia tukipilareista ja rikkoi rakenteita. Myös sillanrakentajat olivat jatkuvassa vaarassa ilman turvavarusteita.
Pielisjoen laivakanavat valmistuivat kesällä 1879. Vaativin rakennuskohde oli Kaltimon kanava. Sulut louhittiin kallioon. Kanavauoma erotettiin koskista 2,5 km pitkällä maapenkereellä, joka päättyi alajuoksulla Nesterinsaaren kanavaan. Yläpäässä oli maantien kääntösilta. Kanavaan sopivan laivan mitat: pituus 30 m, leveys 7 m, syväys 1,5 m.
Höyrylaiva Lieksa Oy:n nimikkolaiva Lieksa Kaltimon kanavassa. Laivaan mahtui lähes 200 matkustajaa.
Kanava oli tärkeä juhlapaikka. Usein kokoonnuttiin myös katsomaan laivan tuloa.
6. Kukat, jäkälät, sammaleet
Kevään sinivuokot polun varrella.
Tekstiä tulossa.
Kuusenkynsikääpä trombin kaatamassa puussa.
7. Joki myllerryksissä
Kaltimonkoski 1893 I.K.Inhan kuvaamana. Kyseessä oleva koski saattaa olla Ylä-Kaltimo ja taustalla häämöttävät rakennukset kanavaseutua tai Niskan rantaa?
Olet kulkenut talvitien pohjaa, jota pitkin kuljetettiin propseja ja halkoja kanavan ollessa jäässä. Kanavassa näkyy aukko, jossa sijaitsi aalloppi eli hätäveräjä. Sen kautta säännösteltiin luukkujen avulla kanavan veden korkeutta.
Täällä Pielisjoki on muuttanut täydellisesti muotoaan ihmisen toimesta. Pauhaavat kosket ovat muuttuneet hiljaiseksi virtaamaksi. Polveilevat kivikkoiset rannat ovat nykyisin suoria kivipenkereitä.
Kaltimonkosket olivat haastava paikka sekä ylä- että alavirtaan kulkeville veneille. Olihan koskiosuuden korkeusero noin 10 metriä. 1850-luvulla jokea perattiin ensimmäisen kerran, kun kosken rannalle rakennettiin veneenvetokanavia. Edelleen tavarat ja matkustajat saivat kulkea maitse Välivedeltä kirkon kautta Niskaan tai toisinpäin.
Laivakanava ratkaisi ongelman. Kaltimon kanava avattiin käyttöön 1879. Pian valmistuivat myös Nesterinsaaren kanava ja Saapaskosken kanava. Kanavaa kaivettiin ja kivettiin 1,7 km joen etelärannalla. Sulkukohdat räjäytettiin kallioon.
1800-luvulla teollisuus sijoittui paikkoihin, joista saatiin paikallista sähkövoimaa. Kaltimonkosket sopivat tähän erinomaisesti. Joen pohjoisrannalle kaivettiin ja kivettiin 1800-luvun lopussa tehtaan voimakanava. Kyseessä oli suuri rakennushanke, jossa työ tehtiin lapio- ja hevosvoimin.
Varsinaiseen suureen mullistukseen Kaltimonkosket joutuivat 1950-luvulla, kun joki ruopattiin suoraksi ja tasapohjaiseksi laiva- ja uittoväyläksi ja rantoja vahvistettiin Kaltimon voimalaitoksen patoaltaaksi. Vuonna 1958 vedenpinta nousi useita metrejä ja äänimaisemasta katosi koskien kohina.
8. Kalastusta ennen ja nyt
Kalamies Heikki Kähkönen esittelee Kaltimon kalapadosta saatuja lohikaloja kesällä 1927 tai 1928. Taustalla Kaltimon vanha silta ja sahan lautatarha.
Pielisjoki oli suuri lohijoki. Koskien kalastusoikeudet olivat arvokaita. Kaltimonkosket kuuluivat Nesterinsaaren kruununkalastamoon. Kalastusoikeuksia myönnettiin tilallisille, jotka maksoivat veroja saaliin määrän mukaan. Koskissa kalastettiin suluilla ja merroilla heinä-elokuun aikana, jolloin lohi oli lihavimmillaan.
Kalastaja ja rysä.
Nykyisin joella uistellaan ja ongitaan. Myös katiskoita ja verkkoja voi pitää. Saaliiksi tulee haukea, ahventa, lahnaa, joskus myös taimenta tai istutettua kirjolohta.
9. Kaltimon pahvitehdas
Kaltimon Pahvitehdas, puuvarasto ja asuinrakennuksia 1930-luvulla. Taustalla radan varressa näkyy pitkä makasiini, jonne valmiit pahvilevyt varastoitiin kuljetusta varten. Tehtaan kanava johti vettä tehtaan turbiineihin ja vieressä Keski-Kaltimon koski kuohui vaahtopäänä.
Olet pahvitehtaan pöllivaraston alueella. Tehdas ja sen asuinalue sijaitsivat muutaman sadan metrin päässä. Pielisjoen suurimpien koskien, Kaltimonkoskien, rannalle rakennettiin Kaltimon puuhiomo vuonna 1897. Kymmenen vuotta myöhemmin tehdas paloi ja tilalle rakennettiin tiiliseinäinen tehdas. Tehdas sai käyttövoimaa koneille kosken viereen rakennetun tehtaan kanavan kautta. Tehtaan päässä kanavan vesi oli lähes 10 metriä joen pintaa korkeammalla. Tehdas tuotti kartonkilevyjä joita myytiin aina Amerikkaa myöten. Vuonna 1933 tehtaan osti Kaukas Oy ja tehdas toimi vuoteen 1953 saakka nimellä Kaltimon Pahvitehdas. Kun Kaukas alkoi rakentaa Kaltimon voimalaitosta, tehdas purettiin pois ja sen alue jäi osittain veden alle.
10. Salpalinja
Kuljet pitkin vanhaa uimapolkua, joka johti suositulle uimapaikalla kanavan varteen.
Polun korkeimmalla kohdalla mäellä näet maastossa jäänteitä sodan ajan ilmatorjunta-asemasta ja juoksuhaudoista. Ne rakennettiin sillan ja asemaseudun puolustamista varten jatkosodan aikana. Rakenteet ovat osa Salpalinjaa. Toisen maailmansodan aikana Kaltimon aseman kautta huollettiin Ilomantsin suunnan rintamia, joten liikennettä tällä seudulla oli runsaasti ja sillan suojaaminen oli tärkeää. Joukkoja myös majoitettiin mm. Vallisärkän maastoon.