Joki myllerryksissä

Kaltimonkosket olivat haastava paikka sekä ylä- että alavirtaan kulkeville veneille. Olihan koskiosuuden korkeusero noin 10 metriä. 1850-luvulla jokea perattiin ensimmäisen kerran, kun kosken rannalle rakennettiin veneenvetokanavia. Edelleen tavarat ja matkustajat saivat kulkea maitse Välivedeltä kirkon kautta Niskaan tai toisinpäin.

Laivakanava ratkaisi ongelman. Kaltimon kanava avattiin käyttöön 1879. Pian valmistuivat myös Nesterinsaaren kanava ja Saapaskosken kanava. Kanavaa kaivettiin ja kivettiin 1,7 km joen etelärannalla. Sulkukohdat räjäytettiin kallioon.

1800-luvulla teollisuus sijoittui paikkoihin, joista saatiin paikallista sähkövoimaa. Kaltimonkosket sopivat tähän erinomaisesti. Joen pohjoisrannalle kaivettiin ja kivettiin 1800-luvun lopussa tehtaan voimakanava. Kyseessä oli suuri rakennushanke, jossa työ tehtiin lapio- ja hevosvoimin.

Varsinaiseen suureen mullistukseen Kaltimonkosket joutuivat 1950-luvulla, kun joki ruopattiin tasapohjaiseksi laiva- ja uittoväyläksi. Saaret katosivat ja rantoja vahvistettiin Kaltimon voimalaitoksen patoaltaaksi. Vuonna 1958 vedenpinta nousi useita metrejä ja äänimaisemasta katosi koskien kohina.