Lausunto Kaunisvaaran kaivoksen lupahakemuksesta ja ympäristövaikutusten arvioinnista
Lausunto lausuntopyyntöön 09.09.2021 LAPELY/3705/2018.
Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistys Ylitornion–Pellon Luonto ry (myöhemmin yhdistys) lausuu Lapin ELY-keskuksen 9.9.2021 lausuntopyyntöön Kaunisvaaran kaivoshankkeen lupahakemus- ja ympäristövaikutusten arviointiasiaan seuraavasti:
Ylitornion–Pellon Luonto ry:n mielestä käsiteltävänä oleva Kaunis Iron Ab:n lupahakemus kaikkinensa on ehdottomasti hylättävä. Kaivoksen ympäristölupaa ei tule uudistaa eikä toimintaa laajentaa. Kaivos tulee sulkea ympäristöllisesti hallitusti Ruotsin ympäristöviranomaisten vaatimusten mukaisesti.
1. Kaivoshanke tulisi pilaamaan Euroopan pisimmän vapaana virtaavan joen, Tornionjoen. Puhdas, Natura 2000 -verkostoon kuuluva joki on elinehto koko Tornionlaaksolle tuoden sen asukkaille niin elantoa kuin henkistä hyvinvointia ollen olennainen osa alueen identiteettiä sekä Suomen että Ruotsin puolella. Jos tämän joen annetaan pilaantua kymmenisen vuotta toimivan kaivoshankkeen tuloksena, niin se olisi suuri vääryys. Natura 2000 -verkostoon kuuluvan joen arvo on mittaamaton, eikä mikään korvaus riitä joen pilaantumisen korjaamiseen. Lupahakemuksen Natura-seuranta on puutteellinen, ja vähättelee alueen arvoa.
2. Tornionlaaksoon on niin Suomen kuin Ruotsin puolelle suunnitteilla useampi kaivoshanke, joilla kaikilla olisi negatiivinen vaikutus Tornionjokeen puhumattakaan niiden yhteisvaikutuksista. Rajajoki ei kestä näitä kaivoksia. Rajajokikomission vuonna 2010 myöntämää lupaa ei voi enää pitää ajantasaisena kaivoksen toiminnalle, eikä etenkään kaivoksen laajentamiselle. Ruotsin luonnonsuojeluvirastolla (Naturvårdsverket) on tutkittua tietoa luvan ehtojen rikkomisesta. On painavia syitä, joiden vuoksi emme voi luottaa Kaunis Iron Ab:n teettämään ympäristövaikutusten arviointiin.
3. Lupahakemuksessa ei ole huomioitu ilmastonmuutoksen aiheuttamia muutoksia sademääriin. Kaivosyhtiön laskelmat sadan vuoden mahdollisilla sade- ja tulvamäärillä eivät ole luotettavia, koska jo nyt on todettavissa, että ilmastonmuutoksen myötä Suomessakin sataa huomattavasti enemmän vettä. Virheet vesitaseessa voivat johtaa suuriin vuotoihin. Satavuotislaskelmiin perustuen ei voida taata, että kaivoksen padot pitävät eikä vesiä jouduta juoksuttamaan vesistöihin ylivuotona. Viite: Ylen uutinen 23.9.2021:
Ylen uutinen 23.9.2021:
Suomen ilmastopaneelin tuoreessa raportissa todetaan, että rankkasateet, tulvat ja vellovat vesimassat koettelevat Suomea jatkossa ilmastonmuutoksen takia. Tulevaisuuden matalapaineet pitävät sisällään enemmän vettä. Sademäärät kasvavat erityisesti lokakuusta helmikuuhun ulottuvalla syys- ja talvikaudella. Näemme skenaarioista, että sateissa on suuret riskit. -Sateisuutta näemme analyyseista varmemmin. Esimerkiksi tuulisuus ei ole niin kasvava riski, mutta sade on, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimuksen päällikkö Hilppa Gregow. Lapissa myös kasvavat lumimäärät aiheuttavat sulaessaan keväisin yhä enemmän tulvia. Sen päälle tulevat vielä rankemmat sateet. Tähän mennessä sateisuus on kasvanut arviolta 2–3 prosenttia. Seuraavien 10 vuoden aikana sateisuuden ennakoidaan kasvavan 2–4 prosenttia lisää. – Se on kolminkertainen määrä. Jos mennään vielä eteenpäin, sademäärän lisäys on 8–9 prosenttia vuositasolla. Se on tähänastiseen verrattuna mennessä nähdystä viisinkertainen, Gregow havainnollistaa.
Saksan kesäisissä (2021) tuhotulvissa sateen määrä oli kuusinkertainen. – Ja siellä oli ihan järkyttävät katastrofit. Se on vasta alkua, emmehän me ole vielä nähneet mitään, Gregow sanoo.
Nämä ilmastomuutoksen skenaariot kasvavista sademääristä jo kertovat, että kaivosten vesialtaiden pitäisi olla valtavia ja vankkoja, ettei niistä tapahtuisi hallitsemattomia ylivuotoja. Toinen ääripää on ollut viime vuosina havaittavissa loppukesän kuukausina, jolloin Tornionjoen vedenpinta on ollut erittäin alhaisella tasolla. Paikoin joen poikki on ollut mahdoton kulkea veneellä ja Ruotsin puolelle on päässyt jopa kahlaamalla. Lupahakemuksessa ei ilmennyt riittäviä laskelmia, kestääkö Tornionjoen/Muonionjoen vesitasapaino tällaisissa tilanteissa kaivosten tarvitseman raakavedenoton. On selvittämättä, millainen vaikutus kaivoksista laskettavasta ylijäämävedestä ja sen sisältämistä haitallisista aineista tällaisissa olosuhteissa aiheutuu joen ekosysteemille. Tornionjoki on lohen ja meritaimenen luontaisen kannan lisääntymisalue. Yhtenä lohikuolemien syynä saattavat olla ympäristömyrkyt, vaikkakaan selviä viitteitä ei ole (Ruokavirasto: Tornionjoen lohikuolemat).
Nämä ovat asioita, joita viranomaisten tulee puntaroida huolellisesti, koska heidän käsissään on nyt tilanne, joka tulee määrittämään Tornionjoen ja koko Tornionlaakson kohtalon.
4. Mitä tulee kaivannaisjätteisiin Kaunis Iron Ab ilmoittaa, että haettu toiminnan muoto täyttää EU:n vuonna 2009 julkaiseman MTWR BREF-vertailuasiakirjan esittämät BAT-vaatimukset, ilmoituksen mukaan relevantein osin. Vuoden 2009 jälkeen Euroopan komissio on päivittänyt kaivannaisjätteiden hallinnan vertailuasiakirjan, niin että se vastaa paremmin kaivannaisjätedirektiiviä. Vertailuasiakirjan päivittämisessä keskiössä oli EU-jäsenvaltioiden asiantuntijoiden, teollisuuden, luonnonsuojelujärjestöjen ja Euroopan komission välinen tiedonvaihto. Nykyinen vertailuasiakirja kaivannaisjätteiden hallinnan BAT-tekniikoista, The Best Available Techniques Reference Document for the Management of Waste from Extractive Industries (nk. MWEI BREF), saatiin valmiiksi vuonna 2018. (Opas kaivannaisjätteiden hallinnan MWEI BREF -vertailuasiakirjan parhaita käyttökelpoisia tekniikoita koskevien päätelmien soveltamiseen, YM: 2020:12, https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162281/YM_2020_12.pdf)
5. Ylitornion-Pellon Luonto ry on antanut lausunnon Lapin ELY:lle 13.5.2021 koskien Ehdotusta Tornionjoen vesihoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2022-2027, jossa käsittelemme myös näitä kaivoksiin liittyviä asioita: https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=11ff2d4b-dd12-4904-8284-de98084cb68e, ja on yksi 40 lausunnon antajasta. Lausunnossa esitämme toivomuksen, että Tornionjoelle saadaan aikaiseksi yhteiset pelisäännöt ja resurssit ja kaivostoiminnan valvontaan sekä vesistöjen tilaa koskevaan tiedottamiseen laitetaan enemmän voimavaroja alkavalla kaudella 2022-27. Tässäkin yhteydessä olisimme toivoneet, että käytettävissä olisi ollut suomenkieliset asiakirjat myös kaivostoimintaan perehtyneen Ruotsin luonnonsuojeluviraston (Naturvårdsverket) kannanotoista, puhutaanhan suomea rajan molemmin puolin.
Lausuntoa ei voi perustaa vain toiminnanharjoittajan omiin laskelmiin ja niistä tehtyihin arviointeihin. Yhteiskunnalla täytyy olla mahdollisuus teettää toiminnan vaikutusten kannalta tutkimuksia, jotka ovat toiminnanharjoittajasta riippumattomia.
6. Kaivoksen ympäristövaikutukset tulevat osin esiin pitkän ajan kuluessa. Tehtyjen mittausten ja simulointien pohjalta saadaan erilaisia tuloksia, joiden kriittinen tarkastelu edellyttää syvällistä asiaan perehtyneisyyttä. Kaivostoiminnan haitalliset vaikutukset eivät ala näkyä heti. Vaikutukset vesitaseisiin ja vedenlaatuun sekä sitä kautta veden eliöstöön tulevat tietoon pikkuhiljaa.
Monissa kohdin sanotaan, että haitallisista aineista ei ole olemassa lähtöarvoja. Kaikista kaivostoiminnan vaikutuspiiriin kuuluvista luonnonvesistä ei ole mitattu haitallisten aineiden pitoisuuksia ennen kaivostoimintaa. Kaivosyhtiö itse esittää, että purkuvesistä vain samentumalle (kiinteän aineen hehkutusjäte) ja pH:lle asetettaisiin raja-arvot, joita sen on noudatettava. Yhdistyksemme lausuu suunniteltujen mittausten ja raja-arvojen olevan riittämättömät, mittaukset tulee tehdä purkuputken kohdalta riittävän usein ja päästöille on asetettava raja-arvot myös haitallisten aineiden osalta. Ruotsin luonnonsuojeluviraston asiantuntijan mukaan kaivoksen jäteveden uraanipitoisuus on ylittänyt ympäristölaatunormit vuonna 2018 moninkertaisesti. Hakemuksesta ei ilmennyt, mitä varotoimia yhtiöllä on käytössä ja mihin toimiin se voi ryhtyä raja-arvojen ylittyessä.
7. Lausuntopyynnössään ELY-keskus ei ole toimittanut kaikkia lupahakemuksen lausumiseen vaikuttavia tietoja tai asiakirjoja. Lausuntopyyntö koskee Kaunis Iron AB:n uutta lupahakemusta kaivoksen laajentamiseksi. Samaan aikaan kaivoksen edellistä lupaa vaaditaan peruutettavaksi Ruotsin luonnonsuojeluviraston toimesta Uumajan käräjäoikeudessa (oikeusasia M 1828-18). Keskeneräisestä oikeuskäsittelystä olisi pitänyt antaa tietoa lausuntopyynnön yhteydessä. Ruotsin luonnonsuojeluviraston merkittävä asiantuntijalausunto ei ole käytettävissä, vaan lupahakemuksen aineistona on ainoastaan kaivosyhtiön toimittamat liitteet ja nekin puutteellisesti käännettyinä. Viite: Ruotsalaiskaivos lisäisi jätevesiä lohia vilisevään rajajokeen – miksi äärimmäisen kriittisestä viranomaisraportista ei ilmoitettu suomalaisille? Yle 5.11.2021
Yle 5.11.2021:
Pohjois-Ruotsissa suunnitellaan Kaunisvaaran rautakaivoksen laajentamista. Kaivos haluaa kolminkertaistaa Tornionjoen vesistöön kuuluvaan Muonionjokeen laskettavien jätevesien määrän ilman haitta-aineiden raja-arvoja.
Suomalaisilta pyydetään parhaillaan lausuntoja vireillä olevaan ympäristölupaan.
Kummastusta herättää se, että usealta suomalaistaholta on jäänyt saamatta kaivokseen ja sen laajentamiseen erittäin kriittisesti suhtautuvat arviot, joita on tehnyt Ruotsin ympäristönsuojeluviranomainen, Naturvårdsverket (NV). Sen lausunnoista paljastuu, että kaivoksen louhintajätteistä on valunut uraania Tornionjoen vesistöön kuuluvaan Muonionjokeen. Uraanin määrä on ylittänyt kolminkertaisesti ympäristölaatunormin ainakin vuonna 2018. NV vaatii kaivosyhtiön lupahakemuksen hylkäämistä kaivoksen ympäristölle vaarallisten vaikutusten vuoksi. Se on vaatinut jo vuosia myös Kaunis Iron AB:n rautakaivoksen nykyisen luvan peruuttamista.
Viraston kriittisiä lausuntoja ei mainita lainkaan Ruotsin Suomelle tekemässä ilmoituksessa hankkeen asiakirjoista.
Ylitorniolla 10.11.2021
Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistys Ylitornion‒Pellon Luonto ry
Seija Piippola
Puheenjohtaja
Saara Laivamaa
Varapuheenjohtaja