Jyväskylän liittokokous – hyvää meininkiä täydenkuun ja sienien aikaan 

Puhetta johti Keski-Suomen piirin Heikki Susiluoma. Hän on aikaisemmin toiminut sekä Luonnonsuojeluliiton että Luontoliiton puheenjohtajana. 

Aluksi kuultiin tervehdykset videoviestin välityksellä ministeri Sari Multalalta. Häni kiitteli hyvää yhteistyötä liiton kanssa. Tervehdyksen antoi myös Keski-Suomen piirin ja Luontoliiton Petri Kuustie. Keski-Suomen piiri täytti 50 vuotta ja ennen kokousta oli perjantai-iltana korkeatasoinen juhlaseminaari. 

Viimeisten kolmen vuoden tulokset

Liittokokous järjestetään joka kolmas vuosi. Nyt oli aika pohtia miten Porin liittokokouksen vuonna 2022 asettamat liiton toiminnan suuntaviivat olivat toteutuneet.

Todettiin, että ympäristöasiat etenivät hyvin Rinne/Marinin hallitusten aikana, mutta Orpon hallituksen aikana ei. Sitä vastoin liiton kolmen vuoden suuntaviivojen sisäiset kehitystavoitteet saavutettiin varsin hyvin. Niissä linjatut tulevaisuusinvestoinnit toteutettiin heti kauden alussa, jotta ne ehtivät vaikuttaa. Piirien tukea lisättiin 9000 eurolla piiriä ja vuotta kohti, palkattiin toinen ympäristöjuristi sekä lisää työntekijöitä viestintään. Näin saatiin lisää voimaa liiton vaikuttamistoimintaan sekä jäsen- ja varainhankintaan. Se näkyy jo tuloksissa. 

Seuraavan kolmivuotiskauden suuntaviivat hyväksyttiin 

Seuraavalla valtuustokaudella pyritään vastaamaan aikamme suuriin megatrendeihin. 
Luonnonsuojeluliitto kutsuu kaikkia suomalaisia yhteistyöhön luontokadon, ilmastokriisin ja vesien heikon tilan ratkaisemiseksi. Kun maan nykyinen hallitus on ympäristöasioissa passiivinen, tavoitteemme on saada seuraavan hallituksen ohjelma paremmaksi. Me haluamme edistää luonnonsuojelua myös laajemmalla yhteistyöllä esimerkiksi kuntien ja yritysten kanssa. Suuntaviivoissa korostuvat metsät sekä suojelurahoituksen turvaaminen. Liitto aikoo tehostaa myös kansainvälisten oikeuskeinojen käyttöä luonnon suojelemiseksi. 

Yhteiskunnallinen ja väestöllinen muutos vaikuttaa syvällisesti kaikkeen yhdistystoimintaan. Siihen varaudutaan järjestötyötä ja piirien tukea kehittämällä. Käytännön toimista päätetään kuitenkin vuosittain syysvaltuustossa (toimintasuunnitelma ja talousarvio).

Jäsen- ja varainhankinnan tueksi uudistetaan viestintää, varainhankintaa ja markkinointia koskevat strategiat vuoden 2026 syysvaltuustossa. 

Lisäksi Luontoliiton kanssa jatketaan yhteistyön kehittämistä yhteisessä työryhmässä. Yhdistysten
rinnakkaisjäsenmaksun käyttöönottoa selvitetään muun muassa seuraavien sääntömuutosten valmistelun yhteydessä.

Reunaehtoja näille asioille asettaa toki se, että liiton henkilöjäsenet eivät kuulu suoraan liittoon vaan 148 itsenäiseen paikallisyhdistykseen. 

Halmeenpää jatkaa hallituksen puheenjohtajana – valtuustolle uusi puheenjohtaja 

Valtuuston puheenjohtajana 2019-25 toiminut Riitta Lunti ei asettunut enää ehdolle, joten valtuustolle tarvittiin uusi puheenjohtaja. Ehdolla olivat kymenlaaksolainen Jukka Pehkonen ja Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Antti Virnes.

Heistä äänestyksen jälkeen valituksi tuli Virnes. Liittohallituksen puheenjohtajaksi jatkokaudelle valittiin Hanna Halmeenpää. Hänellä ei ollut vastaehdokasta.  Lisäksi valittiin liittovaltuuston jäsenet kolmivuotiskaudelle. Heidän työnsä alkaa koulutuspäivillä jo lokakuun alussa. Valtuuston syyskokous on marraskuun lopulla Helsingissä. 

Liittokokous myönsi nokialaiselle Kaija Helteelle kunniajäsenyyden tunnustuksena pitkästä työstä luonnon puolesta. Muut kunniajäsenet ovat Risto Hamari Kotkasta, Tuire Laurinolli Hämeenkyröstä ja Vesa Luhta Inarista.

Lopuksi puheenjohtaja kiitti valtuuston puheenjohtajakautensa päättävää Riitta Luntia ja varapuheenjohtaja Ilpo Kurosta. Toiminnanjohtaja kiitti vielä järjestelyihin osallistuneita piirissä ja keskustoimistolla. Kokous sujui hyvin, koska sen taustalla oli pitkä valmistelutyö.

Hyvä lähtötilanne seuraavalle valtuustokaudelle

Loppukeskustelussa toiminnanjohtaja totesi, että Luonnonsuojeluliiton tilanne on monia muita järjestöjä parempi. Meillä ei ole YT-neuvotteluja, koska liitossa on pysytty taloudellisessa realismissa. Valtionapukin on vain viisi prosenttia budjetistamme. Vaikka rakenteellista alijäämää on noin puoli miljoonaa euroa, siihen on pystytty varainhankinnan kehittämisellä tähän asti vastaamaan. 

Tulevaisuus edellyttää kuitenkin taloudenpidossa tarkkuutta ja malttia sekä kaikessa isojen asioiden erottamista pienistä. Kiinteitä kuluja ei voi lisätä. Niitä päin vastoin vähennetään muun muassa muuttamalla keskustoimisto pienempiin tiloihin. Periaatteena tulee olla, että vain sellaista rahaa voidaan jakaa, joka on jo ensin ansaittu esimerkiksi edellisen vuoden ylijäämällä. “Uusiin tarpeisiin vain vanhaa rahaa.” Lisäksi keskeistä toiminnassa on priorisoida aika ja resurssit isoihin, vaikuttaviin ja tuottaviin asioihin.

Ympäristöpoliittisesti Suomi on yhä kestävän kehityksen kärkimaa maailmassa, vaikka Orpon hallituksen toimettomuus johtaa ilmastokriisin, luontokadon ja vesien hyvän tilan tavoitteiden viivästymiseen. Osa hyvästä tilanteesta on myös Luonnonsuojeluliiton ansiota – me olemme tehneet jotakin oikein. Pohjoismaisiin ja EU-maiden sisarjärjestöihin verrattuna me olemme luoneet paremmat toimintamahdollisuudet niin oikeudellisesti kuin hallinnon työryhmissä. Vahvuutemme on paikallisen ja piiritason toiminta yhdistettynä valtakunnan tason vaikuttamistyöhön, tämä on
korvaamaton ja vaikutuksiltaan ylivertainen yhdistelmä! 

Tästä on hyvä jatkaa yhdessä eteenpäin! 

Hanna Halmeenpää, puheenjohtaja
Tapani Veistola, toiminnanjohtaja