26.9.2026 SyysTaestossa seurattiin syysmuuttoa
–
Ruokojärven maisemat värittyivät syksyn sävyihin; keltaiseen, ruskeaan, tumman vihreään ja harmaaseen, tuuli suhisi puiden oksissa ja sai rantaruovikon kahisemaan. Päivän aikana muutama alhaalla vaeltanut pilvi pudotti vielä pisaroitaan kuitenkaan yltymättä…

Ruokojärven maisemat värittyivät syksyn sävyihin; keltaiseen, ruskeaan, tumman vihreään ja harmaaseen, tuuli suhisi puiden oksissa ja sai rantaruovikon kahisemaan. Päivän aikana muutama alhaalla vaeltanut pilvi pudotti vielä pisaroitaan kuitenkaan yltymättä sen suurempaan sateeseen. Lämpötila oli yli kymmenen astetta plussalla ja syysaamu kaikin puolin mukava. Olosuhde lintujen havainnointiin ei kuitenkaan ollut ihan optimaalinen. Aamuinen hämäryys hävitti tarkat yksityiskohdat vähänkin kauempana liikkuvista pikkulinnuista ja tuuli vei äänet – no, taivaan tuuliin.

Paikallisena tornin edustalla oli mukavan kokoinen haapanaparvi, laskimme siitä ainakin 40 lintua. Järvellä ruokaili lisäksi laulujoutsenperhe ja järvellä liikkunut metsästäjä ajoi lentoon muutamia sinisorsia ruovikon kätköistä.
Valkoposkihanhia liikkui koko aamupäivän, muutama parvi ihan tornin läheltä. Matka taittui hitaasti kun etelätuuli puski vastaan. Muuttavia valkoposkihanhia laskimme 4 tunnin aikana yli 500, muista hanhista emme tehneet havaintoja. Urpiaiset olivat myös lähteneet liikkeelle ja useita pikkuparvia lensi tornin liki.
Vaikka olosuhteet olivat mitä olivat aina kannattaa lähteä linturetkelle. Koskaan ei tiedä mitä eteen voi ilmaantua. Tämä tuli taas todistetuksi ja yllättäen aamupäivän kuluessa vielä useampaan kertaan.
Ensimmäinen sykähdys syntyi, kun pienten kahlaajien parvi ohitti tornin. Ensimmäiset ajatukset lajista kuuluivat, että pienempiä kuin suokukot, lyhyt nokka, värit eivät täsmää tylleihin, jotain sirrejä näiden on oltava. Pekka sai parvesta tunnistuskuvan ja niin varmistuivat suosirrit lajilistalle.

Toinen mieltä kohottava hetki koettiin kotvasen kuluttua. Matalta metsän yli tornin pohjoispuolelta nähtäville ilmestyi 21 vesilinnun parvi. Kovin näyttivät tummilta ja rotevilta. Ja kohta näkyivät siipien valkoiset laikut. Pilkkasiivet jatkoivat matkaa kohti etelää vastatuulta matalalla vältellen. Mukava havainto näin sisämaassa.
Ja ei kaksi kolmannetta. Päivän havainnot huipentuivat nuoren arosuohaukan ohilentoon. Lintu seuraili järven laitamia ja ohitti tornin vastarannan ruovikoita seuraillen. Kerrassaan upeaa! Monelle meistä tuli useampi vuodari, vaikka vuosi on jo näin pitkällä.

Tornilla kävi kaikkiaan 12 henkilöä, ilahduttavasti kaksi lastakin. 4 tunnin kisan aikana näimme kaikkiaan 36 lajia. Lajilista:
Laulujoutsen, valkoposkihanhi 9a 537, haapana 40 p, sinisorsa, pilkkasiipi 21 m, isokoskelo, harmaahaikara 1 m, sinisuohaukka 1 k, arosuohaukka 1kv, varpushaukka, piekana, suosirri 7m, palokärki, käpytikka, niittykirvinen, punarinta, mustarastas, räkättirastas, kulorastas, punakylkirastas,tiltaltti, pyrstötiainen, sinitiainen, talitiainen, töyhtötiainen, hömötiainen, isolepinkäinen, närhi, harakka, naakka, varis, korppi, peippo, vihervarpunen, urpiainen, pajusirkku
Aamupäivä vierähti mukavasti ja ennätimme nauttimaan myös retkieväät. Kisajoukkueessa olivat mukana Allan, Heikki, Pekka ja Liisa. Ja kiitos joukkuetta tukeneille vierailijoille! Pohjois-Savon tornien välisessä kisassa saavutimme 3. sijan.



