Lausunto Vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä ja työohjelmasta Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueelle 2022–2027
Suomen luonnonsuojeluliiton Suur-Savon yhdistys ry.
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
kirjaamo.uusimaa@ely-keskus.fi
Lausunto Vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä ja työohjelmasta Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueelle 2022–2027, viite: UUDELY12426/2017
Suomen luonnonsuojeluliiton Suur-Savon yhdistys lausuu Suomenlahden-Kymijoen vesienhoitoalueen vuosien 2022-2027 vesienhoidon suunnittelusta:
Vesiasioita on Kymijoen ja Suomenlahden vesienhoitoalueen osalta käsitelty keskeiset kysymykset ja työohjelma -raportissa varsin kattavasti, suunnittelijat ovat tehneet huolellista työtä.
Haluamme kuitenkin painottaa ja nostaa esiin seuraavia mielestämme tärkeitä asioita raportin keskeisten kysymysten teemojen alle ryhmiteltynä:
Maatalouden toimenpiteet käytäntöön
Maataloudessa toimia tulee keskittää kuormittavimmille alueille ja kuormittavimpiin toimiin ja maataloustuen suuntaamista nimenomaan näiden toimien rahoittamiseksi tulee edistää.
Metsätalouden vesiensuojelun tehostaminen
Metsätalouden nousevat hakkuutavoitteet vaativat erityistä huomiota ja toimia metsienkäsittelyn vesistövaikutusten vähentämiseksi. Suojavyöhykkeet vesistöjen varrelle, jatkuvapeitteinen metsänkasvatus ja metsänhoitosuunnitelmissa vesistönsuojelunäkökohtien huomiointi ovat keskeisiä keinoja. Tarkentuvat tiedot erilaisten metsätyyppien vesistökuormituksesta korostavat vaikuttavien toimenpiteiden tarvetta.
Turvetuotannon päästöt hallintaan
Turvetuotannon osalta esitämme, että sivulle 55 lisätään seuraavan kappaleen jatkoksi tummennettu lause: “Turvetuotannosta poistuvien alueiden vesiensuojelun ja vaikutusten seurannan järjestämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, sillä kuormitus saattaa jopa kasvaa riippuen jälkikäytöstä.” Alueiden jälkihoidossa tulee pääsäännöksi ottaa luonnonmukaisen kosteikon luominen aina, kun olosuhteet vain sen sallivat.
Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautuminen
Maa- ja metsätalouden vesistövaikutuksiin ilmastonmuutoksen mukanaantuomalla kasvavalla valunnalla ja mm. talviaikaisen valunnan lisääntymisellä on ratkaiseva merkitys. Vaikuttavat vesiensuojelutoimet näillä sektoreilla ovat siten entistäkin tärkeämpiä.
Vesienhoidon parempi huomioiminen kaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa
Vesienhoito- ja suojelunäkökulmat on aina sisällytettävä kaavoitukseen. Kaavoittajien koulutus vesienhoidon tarpeiden huomioimisessa edesauttaisi osaltaan tätä.
Kaavoitus on avainasemassa taajamien hulevesikysymyksien ratkaisuissa.
Vesielinympäristöjen parantaminen
Uhanalaisten kalalajien suojelutoimet, lisääntymisen turvaaminen ja elinympäristöjen laadun turvaaminen ja ennallistaminen ovat alueella ensiarvoisen tärkeitä. Vaellusesteet, mm. padot ja rummut, on poistettava tai missä poisto ei ole mahdollista, niiden ohittaminen on mahdollistettava toimivilla, ensisijaisesti luontaisilla kalateillä.
Pohjavesien laadun ja määrän turvaaminen
Pohjavesien suojelu kaavoituksella ja lainsäädännöllä on keskeistä. Havaitut uhat pohjavesien laadulle ja määrälle tulee poistaa.
Jätevesihaitat hallintaan
Vesiympäristölle haitallisten ja vaarallisten aineiden vähentäminen
Uudet, huonosti tunnetut haitta-aineet vesistöissä kuten mikromuovit, lääkejäämät ja hormonihäiritsijät, edellyttävät jatkuvia vesistöseurantoja. Jätevedenpuhdistamoilta tulee vaatia näiden aineiden huomiointia ja puhdistusta.
Toimeenpanon tehostaminen
Vesienhoidon toimenpiteiden koordinointi valuma-aluetasolla on keskeistä vaikuttavan vesiensuojelun aikaansaamiseksi ja erityisen tärkeää tehokkaan resurssienkäytön näkökulmasta.
Vaikuttavuuden ja resurssien tehokkaan käytön näkökulmista olisi tärkeä kytkeä yhteen kalatalousalueiden hoitosuunnitelmien ja vesienhoitoalueiden toimenpideohjelmien laatimis- ja toteutusprosessit kuten Puulan alueella jo kokeillaan.
Vesistöseurantojen jatkuminen sekä havaintotietojen kerääminen mm. uusista mahdollisista haitallisista aineista valumavesissä ja vastaanottavissa vesistöissä on turvattava.
Maakuntauudistuksessa vesienhoidon resursointi (rahoitus ja työntekijät) sekä virkamiesten itsenäisyys suhteessa muihin maakunnan hallinnoimiin sektoreihin tulee turvata. Mahdollisuuksia vesiensuojeluun tuovat mm. maakuntien hallinnoimat EU-rakennerahastojen hankerahat.
Mikkelissä 9.7.2018