Hallinto-oikeus kumosi neljä Viiankiaavan malminetsintälupaa – Tukesin lupapäätökset epäselviä ja ristiriitaisia

10.11.2025 | Suomen luonnonsuojeluliitto, Sompion Luonnonystävät

Hallinto-oikeus: Lupapäätökset eivät olleet lain edellyttämällä tavalla selkeitä

Hallinto-oikeus piti malminetsintälupapäätöksiä epäselvinä, ristiriitaisina ja puutteellisesti perusteltuina. Päätökset koskivat Tukesin vuonna 2023 myöntämiä lupia Viianki 1 (ML2014:0050), Viianki 2 (ML2014:0051), Kotimaa (ML2012:0097) ja Petäjä (ML2012:0100). Päätöksistä ei ilmennyt riittävän selvästi, mihin toimenpiteisiin yhtiö oli oikeutettu tai velvoitettu. Tukes ei ollut sisällyttänyt Natura-arvioinnissa esitettyjä lieventämistoimia yksiselitteisesti lupaehtoihin, vaan viittasi niihin vain yleisellä tasolla. Tämä ei riittänyt varmistamaan Natura 2000 -alueen suojeluarvojen ja alueen hydrologiasta riippuvaisten luontotyyppien turvaa. Myös asetetut vakuudet katsottiin riittämättömiksi suhteessa mahdollisten ympäristövahinkojen laajuuteen. 

Erityistä kritiikkiä sai Tukesin tapa käsitellä suuren petolinnun pesinnän turvaamista. Lupamääräysten suojavyöhyke ja pesimäajan toimintarajoite eivät vastanneet Natura-arvioinnin yhteydessä esitettyä, ja osa määräyksistä koski vain yhtä pesää, vaikka alueella on useita pesä- ja tekopesäpaikkoja. Päätöksissä tuotiin esille, että alueella on havaittu toistuvia suuren petolinnun epäonnistuneita pesintäyrityksiä, kun ympäröivillä alueilla pesinnät ovat onnistuneet. Hallinto-oikeus katsoi, että määräykset olivat ristiriidassa keskenään ja Natura-arvioinnissa esitettyjen lieventämistoimien kanssa, mikä teki päätöksistä lainvastaisia.

“Hallinto-oikeuden ratkaisu korostaa varovaisuusperiaatteen tärkeyttä. Olemme iloisia, että saimme kumottua nämä luvat. On kuitenkin surullista, että malminetsintä on jo todennäköisesti vaarantanut petolintujen pesintää Viiankiaavalla.” ,toteaa Sompion Luonnonystävien puheenjohtaja Sisli Piisilä.

Päätöksissä korostettiin hallintolain vaatimuksia ja Natura-suojelun selkeyttä

Oikeuden mukaan kaivoslaki ja hallintolaki edellyttävät, että Tukesin on annettava määräykset, joilla turvataan yleiset ja yksityiset edut sekä varmistetaan, ettei toiminta heikennä Natura-alueen suojeluarvoja. Näin ei nyt ollut tehty.  Koska päätökset olivat sisäisesti ristiriitaisia ja perusteluiltaan puutteellisia, hallinto-oikeus kumosi kaikki neljä lupaa ja palautti asiat Tukesille uudelleen käsiteltäviksi.

Malminetsintä uhkaa Viiankiaapaa yhä

Vaikka neljä lupaa kumottiin, malminetsintä Viiankiaavan ympäristössä jatkuu. AA Sakatti Mining Oy aikoo suorittaa tulevana talvena malminetsintää suojelualueen länsipuolella Kuusivaaran ja Pahanlaaksomaan lupa-alueilla. Lisäksi Viiankiaavan Natura-alueen sisällä on yhä kaksi voimassa olevaa malminetsintälupaa (Rimpelä ja Särki), jotka mahdollistavat toiminnan suojelualueella. Malminetsintäluvista valittaneet ympäristöjärjestöt toivovat, että yhtiö perääntyisi kaikesta malminetsinnästä suojelualueella.

Kaivoshanke varjostaa Viiankiaavan tulevaisuutta

Viiankiaapa on yksi Suomen laajimmista luonnontilaisista aapasoista. Alue on elintärkeä Lapin suoluonnon monimuotoisuudelle sekä useille uhanalaisille lajeille. Lapin liitto valmistelee parhaillaan vaihemaakuntakaavaa Viiankiaapaa uhkaavalle Sakatin kaivoshankkeelle. 

Suomen luonnonsuojeluliitto ei pidä hyväksyttävänä, että kaavassa sallittaisiin malminetsintää tai kaivostoimintaa Viiankiaavan Natura 2000- ja soidensuojelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä. 

“Ei soidensuojelualuetta ole perustettu kaivostoimintaa tai muutakaan teollisuutta varten. Yksityisiltä maanomistajilta on aikanaan hankittu Viiankiaavan alue valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin ja siitä on jo pelkästään luottamuksen nimissä pidettävä kiinni.” sanoo Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Hanna Halmeenpää. 

Sekä Lapin ELY-keskus ympäristöviranomaisena, että valtiota maanomistajana edustava Metsähallituksen luontopalvelut ovat Natura-arvioinnin pohjalta todenneet, että Sakatin kaivos heikentäisi merkittävästi Viiankiaavan luontoarvoja. Jos Lapin maakuntavaltuusto  hyväksyisi kaivoksen vaihemaakuntakaavaan, tulisi sille hakea Natura-poikkeamispäätös valtioneuvostolta. Kaivoshanke vaatisi myös eduskunnan päätöksen soidensuojelulain muuttamisesta.

---