Lausunto Myllymäen asemakaavasta (Ak 254)

Yleistä

Suunnittelualue sijaitsee Raahen Junnilanmäen Myllymäellä, Ruonanojankadun varrella kadun
eteläpuolella ja asemakaava perustuu maanomistajan (Raahen Energia Oy) aloitteeseen. Alueelle
on vuonna 2023 valmistunut Kummatin sähköasema. Alueen länsilaidalla on sähköistetty
rautatiealue. Lähimmät yksittäiset asuinrakennukset sijaitsevat noin 50 metriä suunnittelualueesta
länteen ja 160 metriä suunnittelualueesta koilliseen. Suunnittelualueen eteläpuolella on metsää,
Lapaluodontie ja Tokolan teollisuusalue. Rautatiealueen länsipuolella on metsää, asuinkiinteistö ja
teollisuusaluetta. Alueen pohjoispuolella on Valjaskadun toimitila- ja varastorakennusten
korttelialue- ja puistoaluetta. Itäpuolella on metsää ja Junnilanmäen asuinalue. Asemakaavan
tarkoituksena on mahdollistaa alueen kehittäminen korttelialueena, jolle keskitetään energiahuoltoa
palvelevaa toimintaa. Alue osoitetaan käyttötarkoitukseltaan energiahuollon korttelialueeksi (EN).
Kaavan tarkoitus on mahdollistaa energian tuotantolaitosten rakentaminen, polttoaineen ja
lämpöenergian varastointi, aurinkovoimalan rakentaminen, sähköaseman ja siirtoverkon vaatimat
rakenteet ja rakentamisen, sähkön varastointi, sekä kaukolämpöverkon ja sähkönsiirron
rakentamiseen liittyvien materiaalien, laitteiden ja koneiden varastointi.

Luontoselvitys

Alueelle on laadittu vuonna 2025 luontoselvitys, joka ei vielä ole valmistunut ja jota ei valitettavasti
saatu käyttöön lausuntojen antamisvaiheessa. Ihmettelemme suuresti, että kaavamuutoksen
lausunnot pyydetään ennen kuin kaikki muutokseen liittyvät selvitykset ovat valmiina ja
käytettävissä. Tämä ei millään lailla tue avoimuutta kaavaprosessissa. Pohjatiedot lausunnon
antamiseen saadaan näinollen vain luonnosvaiheen selostuksesta, mikä on todella iso miinus.
Kaikki tarvittavat selvitykset pitäisi olla valmiina ennen kuin lausuntoja pyydetään.
Kaava-alue on osin rakennettu, osin vielä monipuolista nuorta taimikkoa ja varttunutta metsää.
Vehreää korttelialuetta ympäröi suojaviher- ja virkistysalueiden kookkaampi puusto.
Suunnittelualueen eteläosa on metsittynyttä peltoa. Tilan Katajamäki entiselle pellolle on
muodostunut suurehko, vielä pensaaton ja puuton tuore niitty, jossa monipuolinen kukkiva
kasvillisuus. Hoidettuna alue jatkaisi kukkimista luonnon monimuotoisuuden kannalta varsin
näyttävänä kohteena. Suojaviheralueilla puusto on kookkaampaa, noin 15–20 metrin korkuista
lehtipuuta ja kuusta. Selänteiden rinnealueilla kasvaa mäntyvaltaista kangasmetsää. Radan vierus
kasvaa iäkästä haapaa, raitaa ja leppää.

Alueella sijaitseva tuore niitty on luonnon monimuotoisuuden kannalta huomionarvoinen ja
valitettavasti sen tulevaisuus ei ole kovin valoista, jos alueelle asennetaan aurinkopaneeleita. Niityt
tarvitsevat runsaasti auringonvaloa ja vaikka aurinkopaneelit pystytettäisiin korkealle, tulevat ne
varjostamaan niittyä pysyvästi ja heikentämään sen elinmahdollisuuksia. Toivomme, että osa
niitystä pystyttäisiin jättämään rakentamatta ja näin antamaan sille elinmahdollisuus. Radan
varrella kasvavat iäkkäämmät puut (haavat, raidat ja lepät) tulee säilyttää. Samoin pitää säilyttää
mahdollisimman iso osuus suojaviheralueilla ja muilla kaava-alueen osilla kasvavista puista. Puut
vähentävät melu- ja pölyhaittoja sekä antavat näkösuojaa alueelle ja pesimäpaikkoja linnuille.
Erittäin tärkeänä pidämme, että alueella olevat vieraslajiesiintymät (lupiini, japanintatar ja ruttojuuri)
hävitetään lain vaatimalla tavalla, etteivät ne pääse leviämään alueen niitylle sekä alueen
ulkopuoliseen luontoon.

Olemme huolissamme, että kaupunki ei anna eikä näe luonnon itseisarvoa. Tämän kaava-alueen
kohdalla alueesta kerrotaan, että kohdealuetta ei tarvita yksinomaan suojaviheralueeksi, joten on
taloudellista ja ekologista etsiä yhdyskuntaverkostojen piirissä olevalle alueelle uutta käyttöä.
Kohdealueen nykyinen ja uusi käyttö (energianhuolto) on sellaista, ettei sillä ole oleellisia
vaikutuksia myöskään luontoon lähiympäristön ekologisen kestävyyden kannalta. Kun näiden
kriteerien pohjalta nakerretaan kaupungin viher- ja luontoalueita yksi kerrallaan, ei meillä kohta ole
tarpeeksi luontoa, joka turvaisi viheralueverkoston jatkuvuuden sekä uusien luonnon
monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden syntymisen.

Raahen kaupungin lähiluonnon tulevaisuus

Raahen kaupungilla on vireillä tai tulossa vireille useampia kaavamuutoksia, joista useimmat ovat
suhteellisen pieniä. Jokainen muutos käsitellään erillään ja tämä hankaloittaa kaavamuutosten
yhteisvaikutusten muodostamista. Useilla kaavamuutosalueilla hävitetään olemassa olevaa
puustoa ja muuta luontoa pala palalta. Viheralueet pienenevät ja pirstaloituvat. Luontoselvityksissä
huomioidaan vain tietyn kaava-alueen ominaisuudet unohtaen kokonaiskuva. Uhanalaistuneet lajit
ja luontotyypit myös muutosalueen lähellä voivat kärsiä kaavamuutoksien tuomista muutoksista
ympäristöön. Vaadimme, että kaupunki ottaa mahdollisimman pikaisesti käyttöön ekologisen
kompensaation hillitsemään luontokatoa ja minimoimaan luontoheikennyksiä. Raahen kaupungin
tulee asettaa luontopositiivisuustavoite, jossa kaupungin toiminnasta aiheutuu luonnolle enemmän
hyötyä kuin haittaa. Suuren osan kuntien luontohaitasta aiheuttaa maankäyttö, eli maa-alan
hyödyntäminen esimerkiksi asuntojen, toimitilojen ja katujen rakentamiseen. Kaupungin jokaisessa
kaavahankkeessa tulisi ottaa käyttöön ekologinen kompensaatio, jossa alueelle aiheutuva
luontohaitta korvataan luonnon monimuotoisuutta edistävällä toiminnalla toisaalla. Luonnon tilaa
hyvitysalueella voidaan parantaa esimerkiksi ennallistamalla metsätalouskäytössä ollutta metsää
lähemmäs sen alkuperäistä luonnontilaa. Jotta ekologinen kompensaatio toteutuu oikeaoppisesti,
on hyvitysalueella tehtävä luonnon tilaa parantavat hoitotoimenpiteet ennen haitan syntyä eli
ennen rakentamisen aloittamista. Perustettava hyvitysalue on verrattavissa suojelualueeseen eli
sille määrätään heikentämis- ja hävittämiskielto, kuten suojelualueillekin.

Nyt on korkea aika siirtää puheet tekoihin, luonnostaan ylpeä Raahen kaupunki.

Lausunto on tehty yhdessä Raahen alueen lintuharrastajat Surnia ry kanssa.

Raahessa 9.11.2025

Lisätietoja: Aki Leppälä, Raahen seudun luonnonystävät Ry puheenjohtaja

rasly1976@gmail.com