Mielipide Utajärven Tornikankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaavaluonnoksesta

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
pohjois-pohjanmaa@sll.fi

31.10.2025

Utajärven kunta
kirjaamo@utajarvi.fi

Viite:   Kuulutus

Asia:   Mielipide Utajärven Tornikankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaavaluonnoksesta

Utajärven Tornikankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaavaluonnoksessa esitetään enintään 17 voimalan sijoittamista hankealueelle. Kaavan vaikutusselvitykset on laadittu samanaikaisesti meneillään olevassa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä, jonka selostuksessa on vertailtavana myös enintään 24 voimalan ja toteuttamatta jättämisen vaihtoehdot. Arviointiohjelman 44 voimalan vaihtoehto todettiin palautteen perusteella toteuttamiskelvottomaksi. Tuulivoimaloiden yksikköteho on 6–10 MW ja kokonaiskorkeus 300 metriä. Sähkön siirtämiseksi valtakunnan verkkoon suunnitellaan rakennettavaksi hankealueen länsiosasta pohjoisen suuntaan uusi 6,3 kilometrin pituinen 400 kilovoltin ilmajohto Ponteman sähköasemalle. Hankkeesta vastaava on OX2 Finland Oy.

Pohjois-Pohjanmaan 27.5.2025 hyväksytyssä energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavassa on uutena varauksena tv-1 541 Kumpusuo. Sen pinta-ala on 800 hehtaaria (kaavaselostuksen liite 2: seudullisesti merkittävien tuulivoima-alueiden kohdekuvaukset). Tornikankaan hanke osuu luoteisosaltaan varaukselle. Hankealueen pinta-ala on kuitenkin 6978 hehtaaria, joten se ylittää räikeästi hyväksytyn, mutta ei vielä lainvoimaisen vaihemaakuntakaavan varauksen. Vaikka voimalapaikkoja on vähennetty alunperin suunnitellusta määrästä eikä kaavoitukseen ole valittu myöskään YVA-selostuksen 24 voimalan vaihtoehtoa, hanke on edelleen osayleiskaavan luonnoksessa esitetyssä laajuudessaan selkeästi vaihekaavan vastainen. Hankkeen rajaamisessa on sivuutettu kokonaan vaihemaakuntakaavan sijainninohjaus, kuten Kumpusuon varauksen määrittelyssä huomioon otetut maankäyttöä tasapainottavat ja luonnon monimuotoisuutta turvaavat seikat. Se tarkoittaa myös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja yleiskaavan suunnittelumääräysten luontoarvojen vaalimista koskevien vaatimusten noudattamatta jättämistä.

Tornikankaan hankealue sijoittuu kahden Natura 2000 -alueen, Säippäsuon-Kivisuon (SAC/SPA) ja Sarvisuon-Jerusaleminsuon väliin (SAC). Kumpusuon varauksen rajaus sai lopullisen muotonsa vaihekaavan toisessa julkisessa kaavaehdotuksessa, jossa sitä oli supistettu vielä eteläosastaan kasvattamalla etäisyyttä nimenomaan Säippäsuo-Kivisuon Natura-alueeseen, joka on muun muassa metsäpeuran kannalta tärkeää kesäaikaista elinympäristöä ja jonka linnustossa on häiriöille herkkiä lajeja. Suojelualueen etäisyys vaihekaavan varauksesta on vähimmillään 2,7 kilometriä. Sen sijaan hankealue on eteläosastaan rajattu Säippäsuon-Kivisuon suojelualueeseen asti ja lähin voimalapaikka T30 on noin 500 metrin päässä suojelualueen rajasta. Lisäksi suojelualueen tuntumassa ovat voimalat T35, T37 ja T41. Energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavan valmisteluun liittyvässä TUULI-hankkeen sijainninohjausmallissa määritettiin linnustoperusteisesti suojeltujen Natura-alueiden suojavyöhykkeeksi 1000 metriä ja maakotkan reviireihin 2000 metriä (kaavaselostus 27.5.2025, Taulukko 3. TUULI-hankkeen sijainninohjausmallin poissulkuanalyysissa käytetyt suojavyöhykkeet (PPL 2021). Etäisyydet voivat olla lajien suojelussa riittämättömiä, mutta maakuntakaavan tuulivoiman hyödyntämistä koskevassa maankäytön suunnittelussa suojavyöhykkeet ovat olennainen työkalu haittojen lieventämiseksi ja jopa ennaltaehkäisemiksi.

Hankkeen kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen liitteissä 2 ja 3 on kuvakavalkadi voimaloiden suunnitelluista sijaintipaikoista, jotka ovat pääosin eriasteisesti käsiteltyä talousmetsää. Hankealueella on kuitenkin myös luonnontilaisia soita, kuten Pilkkasuo, jolla on suojeluvaraus ja vaihekaavassa myös luo-1 -merkintä, sekä Iso Pyyhesuo ja Pieni Pyyhesuo. Potkunjoki virtaa alueen halki luoteeseen laskien hankealueen pohjoispuoliseen Utosjokeen. Pörskiönoja alueen länsilaidalla on selvityksen mukaan luonnontilaisen kaltainen puro. Lisäksi mainitaan puro tai noro Pilkkasuon Pilkkalammelta ja Iso Pyyhesuolta Potkunjoen Holappasaarenkoskiin virtaava uoma.

Osayleiskaavaluonnoksessa on Pilkkasuolla aluemerkintä SL-1. Kaavakartassa on lisäksi useita luo-aluemerkintöjä, joilla osoitetaan luontoarvokohteita. Useimmat suot, kuten Iso ja Pieni Pyyhesuo ovat luo-4 -alueita eli luonnon monimuotoisuutta turvaavia alueita. Ne ovat kuitenkin laajoja luonnontilaisia soita ja tärkeitä metsäpeuran kesälaidunmaita, joten jos kaavoitusta jatketaan ehdotusvaiheeseen, sopivampi merkintä on luo-2 luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue: ”Alueella sijaitsee luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen suo (LUOPAS arvoluokka 2). Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa tulisi huomioida kohteen luontoarvot sekä alueen luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeän luonteen turvaaminen.” Jälkimmäisen lauseen tulee kuulua: Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee turvata kohteen luontoarvot sekä alueen luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeän luonteen säilyminen. Pörskiönojan varressa on luo-3 -merkintä Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue: ”Alueella sijaitsee luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen puro (LUOPAS arvoluokka 2). Puron uoman luonnontilan säilymistä vaarantavat toimenpiteet edellyttävät vesilain 3. luvun 2 §:n mukaista lupaa.”

Potkunjoki on merkitty vain vesialueeksi W ilman mitään kaavamääräyksiä. Potkujoen alaosan valuma-alueelle on sijoitettu 11 voimalaa ja noin 9 kilometriä uutta tietä sekä Pörskiönojan valuma-alueelle neljä voimalaa ja noin 700 metriä uutta tietä. Lisäksi alueella olevaa tiheää metsätieverkostoa levennetään ja vahvistetaan. Kuormituksen arvellaan lisääntyvän, mutta muutoin vaikutukset vesistöjen reunavyöhykkeisiin ja uomaan jäävät epäselviksi. Monin paikoin voimaloita ja tiestöä kuitenkin suunnitellaan rakennettavaksi aivan vesistön viereen, kuten T37 ja T41 tai Pörskiönojan varrelle T30. Voimalalle T33 vievä tie koukkaa aivan Potkunjoen vierestä ja voimalalle T40 johtava tie ylittää joen. Pörskiönojan ylitse on tie voimaloiden T10 ja T6 välillä.  Selkeää karttamateriaalia vesistöistä yhdistettynä tietoon voimalapaikoista numeroineen ja tiestöineen ei YVA- tai kaavaselostuksessa eikä liitteissä ole eikä uomien reunavyöhykkeitä kuvata lukuun ottamatta yhtä Potkunjoen ja yhtä Pörskiönojan varrelta rajattua huomionarvoista kuviota. Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksessä todetaan Pörskiönojan kuviosta 20 muun muassa, että ”uomassa ja sen lähiympäristössä on paikoin runsaasti lahopuuta etenkin tiestä itään joen yläjuoksulla.” Kyseiselläkin kohteella puron yli kulkee tie (YVA-selostuksen kuva 13-10). Myös rumpujen määrää, niiden aiheuttamia mahdollisia vesieliöstön vaellusesteitä ja hankkeesta johtuvia rumpujen lisäystarpeita olisi ollut syytä kartoittaa.

Pilkkasuon hydrologisen selvityksen mukaan sen ympäristössä vesi virtaa pääosin idästä länteen. Merkittäviä vaikutuksia suon vesitalouteen on havaittu muun muassa suon virtaussuuntaan nähden poikittain olevilla tieosuuksilla. Kuten kaavakartta osoittaa Pilkkasuota rajaa itä- ja eteläpuolelta tie, joka lisäksi on hankkeen vaatimaa uutta tietä. Samaten Ison Pyyhesuon ja Kivisuon välimaastoon tulee voimaloiden rakentamisen myötä uutta tiestöä ja uusi tie myös Ison ja Pienen Pyyhesuon väliin. Kaavaselostuksen kuvion nro 14 (Iso Pyyhesuo) kuvauksessa todetaan, että uusi tielinja sijoittuu lähimmillään 20 metrin päähän alueen rajauksesta. Tielinjat myös ympäröivät kohdetta pohjoisesta, lännestä ja etelästä. Hydrologisen selvityksen mukaan valuma kohdistuu alueelle

yksinomaan näistä suunnista, jolloin tielinjalla voi virtausta estäessään olla merkittäviä vaikutuksia kohteen vesitalouteen. Vesitalouden heikennykset jäljellä olevalle suoluonnolle eivät ole hyväksyttäviä. Muutoinhan maasto on voimaperäisen metsänkäsittelyn ja turvemaiden ojitusten runtelemaa. Tässä tapauksessa suot ovat myös metsäpeuralle erittäin hyvin soveltuvaa kesälaidunaluetta. Periaatteessakin tuulivoimarakentamisessa on vältettävä soiden vesitalouden heikennyksiä.

Kaavakartan merkinnät ohjeellinen uusi tieyhteys ja nykyinen merkittävästi parannettava tieyhteys eivät sisällä minkäänlaisia kaavamääräyksiä. Huolellinen suunnittelu ja toteutus on keino ehkäistä rakentamisesta vesistöihin ja niiden ylityksiin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia, mutta YVA-selostuksessa ohje jää yleisluonteiseksi eikä kaavaluonnoksessa ole edes suunnittelumääräystä tukemaan haittoja ehkäisevää rakentamista. Kun seuranta puuttuu, toteutuvat vaikutukset jäävät käytännössä havaitsematta ja tarvittaessa korjaamatta. Tuulivoiman rakentaminen on seudulla vasta tulossa oleva iso maaston mullistaja, joten tiukempi ohjaus kaavamääräyksin on tarpeellista.

Tornikankaan hankkeen toteuttamiskelpoisuuteen vaikuttaa erityisesti metsäpeura. Kuten selvitysaineistosta käy ilmi hankealue on osa erittäin tärkeää metsäpeuran kesälaidun-, vasomis- ja vasanhoitoaluetta. Se koostuu Säippäsuon-Kivisuon ja Sarvisuon-Jerusalemin suojelualueiden välissä olevista ja hankealueella sijaitsevista Pilkkasuosta ja Isosta ja Pienestä Pyyhesuosta. Kyse on poikkeuksellisen laajasta ja yhtenäisestä lajin kesäelinympäristöstä.

Metsäpeuran  vuodenkiertoon liittyviä elinympäristövaatimuksia on selvitetty myös energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavoituksessa. Tiedon keruussa on käytetty apuna muun muassa GPS-panta-aineistoa. ”Havaintojen avulla on koottu metsäpeuraverkostoksi nimetty paikkatietorajaus, joka osoittaa lajille todennäköisesti ainakin suurimman osan tärkeimmistä lisääntymis- ja laidunalueista sekä niiden välisistä yhteyksistä Kainuun ja Suomenselän metsäpeurapopulaatioiden välillä (Pohjois-Pohjanmaan alueella Energia- ja ilmastovaihevaihemaakuntakaavan 27.5.2025 hyväksytyn kaavaselostuksen kuva 20 sivulla 58).” Hankkeen metsäpeuraselvityksessä on hyödynnetty GPS-pannoitettujen metsäpeuravaadinten paikannustiheysaineistoa ja täydennetty tietoa myös omilla maastoselvityksillä. Niiden antamat tulokset osoittavat myös hyvin hankealueen keskeisyyden ja liittymisen osaksi metsäpeuraverkostorajausta. Lajin pysymisestä elinkykyisenä pitkällä aikavälillä ja leviämisyhteyksien säilymisestä katkeamattomina huolehditaan nimenomaan maankäytön suunnittelulla.

Kaikki hankealueen itäosaan kaavailut voimalapaikat: T35, johon tulee tieyhteys Naamantieltä, Kivisuon reunasta T37 ja T41, Ison Pyyhesuon länsireunalta T12, Pilkkasuon itälaidalta T20, T17 ja T8 ja Pilkkasuon eteläreunasta T7, tulee karsia suunnitelmasta. Niiden rakentaminen tiestöineen pirstoisi toistaiseksi yhtenäisen kesäelinympäristön kokonaisuuden ja voimaloiden äänet ja välke aiheuttaisivat välttämistä. Hankkeen toteuttaminen ei ole yhteensovitettavissa metsäpeuran suojelun kanssa. Se on myös hankkeen selvityksistä tehty johtopäätös: vasomis- ja kesäelinympäristöihin kohdistuvien muutosten suuruuden arvioitiin kokonaisuudessa olevan myös 17 voimalan toteuttamisvaihtoehdossa suuri kielteinen. Kuten kaavaselostuksen kuva 4-18 vasallisten metsäpeuravaadinten elinympäristöjen ennustekartasta osoittaa Tornikankaan hankealueen itäosa sopii erittäin hyvin metsäpeuran kesäaikaiseksi laidun-, vasonta- ja vasanhoitoalueeksi. Metsäpeuran kesäelinpiirissä tapahtuvan lisääntymisen menestystä tukee alueen laajuus, yhtenäisyys ja häiriöttömyys. Siten emoilla on mahdollisuus varautua myös suden läsnäoloon samoissa elinympäristöissä. Lisäksi sudelle on tarjolla myös muita saaliseläimiä, kuten hirviä.

Kaavaluonnoksessa ei ole merkintää ekologisista käytävistä, jotka kulkevat Tornikankaan hankealueen kautta, ekologinen käytävä nro 8 (Pyhäjärvi – Syöte), joka suuntautuu Vaalasta pohjoiseen ja risteää hankealueen eteläpuolella käytävän nro 9 kanssa (Vaala – Oulu) (kuva 10-22. TUULI hankkeen viherrakenne- ja ekosysteemipalveluselvityksen mukaiset ekologiset yhteydet). Tuulivoimalapaikat T30, T37, T41 ja T12 tiestöineen ovat ekologisella käytävällä rikkoen se yhtenäisyyttä ja häiriöttömyyttä. Energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavan tuulivoima-alueita koskevalla yleisellä suunnittelumääräyksellä ohjeistetaan, että tuulivoima-alueiden tarkemmassa suunnittelussa tulee turvata riittävä etäisyys metsäpeurojen esiintymis- ja vasomisalueisiin sekä turvata niiden väliset ekologiset yhteydet, joten sekin peruste edellyttää kyseisten voimalapaikkojen ja niille johtavien teiden poistamista suunnitelmasta.

Epävarmuutta maankäyttösuunnitelmalle aiheutuu myös Pahkavaaran susireviiristä, jonka keskiosaan hanke sijoittuu. Reviirillä on vuoden 2024 arvion mukaan 5-6 yksilön perhelauma. Hankkeen vaikutusten arvioinnissa ei ole saatu selville reviirin ydinalueita, joilla pesäpaikat sijaitsisivat eikä tietoa ole ollut saatavissa muistakaan lähteistä. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on esimerkiksi päätöksellä KHO:2019:160 kumottu tuulivoimaosayleiskaava johtuen riittämättömistä tiedoista susiin kohdistuvista vaikutuksista: muun muassa huomattava epäselvyys rakentamisesta ja käytöstä aiheutuvista haitoista susien liikkumiseen ja reviirin käyttöön sekä epätietoisuus mahdollisuudesta sovittaa yhteen yleiskaavan sisältövaatimusten vaatimalla tavalla rakentaminen ja luonnonarvojen vaaliminen.

Säippäsuon-Kivisuon Natura-alue on suojeltu myös linnustoperusteisesti (SPA). Suojelualueen Natura-tietolomakkeella on muun muassa kaksi sensitiivistä lajia, maakotka ja muuttohaukka. Linnustosta hankkeen vaikutusalueella esiintyviä herkkiä ja huomionarvoisia lajeja ovat muun muassa maakotka, muuttohaukka, kanahaukka ja sinisuohaukka, lapinpöllö, viirupöllö ja helmipöllö sekä metsäkanalintulajeja. Vuoden 2023 linnustoselvityksissä hankealueella ja sen läheisyydessä havaittiin päiväpetolinnuista maakotka (2 reviiriä), muuttohaukka (1 reviiri), kanahaukka (1 reviiri), sinisuohaukka (2 reviiriä), tuulihaukka (2 reviiriä) ja nuolihaukka (1 reviiri). Maakotkan ja muuttohaukan selvitysaineisto on vain viranomaiskäytössä, mutta kohtalaiseksi kielteiseksi vaikutukset yhteenvetona on arvioitu. Maakotka on herkkä laji häiriöille. Lajin reviireille kohdistuu Pohjois-Pohjanmaalla paljon tuulivoimahankkeita. Tiedossa on, että Tornikankaan hankealueen vaikutuspiirissä on poikastuotoltaan hyvin menestyviä reviirejä. Jotta niin on jatkossakin, Säippäsuon pohjoisreunalta on lähimmät voimalapaikat tästäkin syystä karsittava, vähintään T30, mutta varovaisuusperiaatetta noudattaen myös voimalat T10 ja T6.

Ympäristövaikutusten arvioinnin tulosten yhteenvetona YVA-selostuksessa todetaan suuri osa vaikutuksista kielteisiksi. Sen sijaan toteuttamatta jättäminen ei ole vaikutuksiltaan merkityksetön, jollaiseksi se on YVA-menettelyssä typistetty, vaan nimenomaan ainoa toteuttamiskelpoinen ratkaisu. VE0 on erittäin merkityksellinen ja vaikuttava esimerkiksi metsäpeuran hoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Tornikankaan hankkeen toteuttamisesta on ensisijaisesti luovuttava kokonaan. Toissijaisesti  kaavoitusta tulee jatkaa vain hankkeella, joka sijoittuu tv-1 Kumpusuon varaukselle: voimalat T21, T33, T9, T40, T4 ja T16. Lausunnossa luetellut hankealueen itäosan voimalapaikat eivät ole toteuttamiskelpoisia eritoten metsäpeuran eikä Säippäsuon lähimmät voimalat sensitiivisten petolintulajien suojelun takia.

Lausunnonantaja pyytää kunnan päätöksen kaavaluonnoksesta ja lausuntopyynnön kaavaehdotuksesta ylläolevaan sähköpostiosoitteeseen.

                        Esko Saari                                                      Kirsi Eskelinen
                        puheenjohtaja                                                sihteeri