Lausunto Utajärven Tornikankaan tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta

Viite: Kuulutus POPELY/2525/2022

Asia: Lausunto Utajärven Tornikankaan tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta

OX2 Finland Oy suunnittelee Utajärven kunnan Tornikankaan alueelle, noin 13,5 kilometriä Utajärven keskustan itäpuolelle enintään 24 tuulivoimalan rakentamista (VE2). Toisena toteuttamisvaihtoehtona on uusi VE3, jossa voimaloiden määrä on 17. Arviointiohjelman 44 voimalan vaihtoehdosta VE1 on luovuttu. Se todettiin palautteen perusteella toteuttamiskelvottomaksi. Tuulivoimaloiden yksikköteho on 6–10 MW ja kokonaiskorkeus 300 metriä. Tarkastelussa on myös hankkeen toteuttamatta jättäminen (VE0).

Sähkön siirtämiseksi valtakunnan verkkoon on selostuksessa vaihtoehto SVE2, joka on hankealueen länsiosasta pohjoisen suuntaan rakennettava uusi 6,3 kilometrin pituinen 400 kilovoltin ilmajohto suunnitellulle Ponteman sähköasemalle. Itäosan voimalapaikkojen ohella myös sähkönsiirron vaihtoehto SVE1 karsiutui suunnitelmasta.

Pohjois-Pohjanmaan 27.5.2025 hyväksytyssä energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavassa on uutena varauksena tv-1 541 Kumpusuo. Sen pinta-ala on 800 hehtaaria (kaavaselostuksen liite 2: seudullisesti merkittävien tuulivoima-alueiden kohdekuvaukset). Tornikankaan hanke osuu luoteisosaltaan varaukselle. Hankealueen pinta-ala on kuitenkin noin 6978 hehtaaria, joka on voimalapaikkojen vähennyksestä huolimatta jopa hivenen laajentunut ohjelmassa ilmoitetusta 6675 hehtaarista. Hankealue ylittää räikeästi hyväksytyn, mutta ei vielä lainvoimaisen vaihemaakuntakaavan varauksen ja on siten vaihekaavan vastainen. Hankkeen rajaamisessa on sivuutettu kokonaan vaihemaakuntakaavan varauksen määrittelyssä huomioon otetut maankäyttöä tasapainottavat ja luonnon monimuotoisuutta vaalivat seikat.

Tornikankaan hankealue sijoittuu kahden Natura 2000 -alueen, Säippäsuon-Kivisuon (SAC/SPA) ja Sarvisuon-Jerusaleminsuon väliin (SAC). Kumpusuon varauksen rajaus sai lopullisen muotonsa vaihekaavan toisessa julkisessa kaavaehdotuksessa, jossa sitä oli supistettu vielä eteläosastaan kasvattamalla etäisyyttä Säippäsuo-Kivisuon Natura-alueeseen, joka on muun muassa metsäpeuran kannalta tärkeää kesäaikaista elinympäristöä ja jonka linnustossa on häiriöille herkkiä lajeja. Suojelualueen etäisyys vaihekaavan Kumpusuon varauksesta on vähimmillään 2,7 kilometriä. Sen sijaan hankealue on eteläosastaan rajattu Säippäsuon-Kivisuon suojelualueeseen asti ja lähimmät voimalapaikat ovat noin 350 metrin päässä suojelualueen rajasta. Suojelualueen tuntumassa ovat voimalat T27 ja T30 ja idempänä T35, T37 ja T41.

Hankkeen kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen liitteissä 2 ja 3 on kuvakavalkadi voimaloiden suunnitelluista sijaintipaikoista, jotka ovat pääosin eriasteisesti käsiteltyä talousmetsää. Hankealueella on kuitenkin myös luonnontilaisia soita, kuten Pilkkasuo, jolla on suojeluvaraus ja vaihekaavassa myös luo-1 -merkintä, sekä Iso Pyyhesuo ja Pieni Pyyhesuo. Potkunjoki virtaa alueen halki luoteeseen laskien hankealueen pohjoispuoliseen Utosjokeen. Pörskiönoja alueen länsilaidalla on selvityksen mukaan luonnontilaisen kaltainen puro. Saviojaan hankealueen itälaidalla ei kohdistu enää muutospainetta voimalarakentamisesta. Lisäksi mainitaan puro tai noro Pilkkasuon Pilkkalammelta ja Iso Pyyhesuolta Holappasaarenkoskiin Potkunjokeen virtaava uoma. Pilkkasuon hydrologisen selvityksen mukaan sen ympäristössä vesi virtaa pääosin idästä länteen. Merkittäviä vaikutuksia suon vesitalouteen on havaittu muun muassa suon virtaussuuntaan nähden poikittain olevilla tieosuuksilla, erityisesti voimaloiden T36, T17 ja T8 välillä. Suon reunaa lähin voimala on T44, josta suolle on 340 metriä. Selostuksen kuvan 4-2 mukaan Pilkkasuota ympäröi ainakin itä- ja eteläpuolelta tie ja kartan mukaan se olisi hankkeen vaatimaa uutta tietä. Samaten Ison Pyyhesuon ja Kivisuon välimaastoon tulee voimaloiden rakentamisen myötä uutta tiestöä ja uusi tie selostuksen kuvan 13-2 mukaan myös Ison ja Pienen Pyyhesuon väliin. Tiestä Ison Pyyhesuon eteläreunaan on lähimmillään vain 20 metriä. Selostuksen sivulla 108 kuvion 14 saraneva eli Iso Pyyhesuo hydrologisista vaikutuksista suolle todetaan, että tiestö blokkaa veden virtauksen suolle kaikista nykyisistä veden virtauksen luontaisista suunnista ja että sillä on siinä tapauksessa merkittäviä vaikutuksia kohteen vesitalouteen. Johtopäätöksenä kuitenkin esitetään, että ”kohteen ekologisen tilan ei odoteta heikentyvän kokonaisuudessaan.” Tulkinta on kestämätön. Jäljellä oleva suoluonto on erittäin arvokasta ottaen huomioon selostuksessakin usein toistetun alueen voimaperäisen metsänkäsittelyn ja ison ojitusprosentin. Tässä tapauksessa suo on myös muun muassa metsäpeuralle erittäin hyvin soveltuvaa kesälaidunaluetta. Periaatteessakin tuulivoimarakentamisessa on vältettävä soiden vesitalouden heikennyksiä.

Potkunjoen alaosan valuma-alueelle on vaihtoehdossa VE2 suunniteltu rakennettavan 17 voimalaa ja noin 15 kilometriä uutta tietä ja Pörskiönojan valuma-alueelle viisi voimalaa ja noin kilometrin verran uutta tietä. Vaihtoehdossa VE3 11 voimalaa Potkujoen alaosan valuma-alueelle ja noin 9 kilometriä uutta tietä sekä Pörskiönojan valuma-alueelle neljä voimalaa ja noin 700 metriä uutta tietä. Lisäksi alueella olevaa tiheää metsätieverkostoa levennetään ja vahvistetaan.

Kuormituksen arvellaan lisääntyvän, mutta muutoin vaikutukset vesistöjen reunavyöhykkeisiin ja uomaan jäävät epäselviksi. Monin paikoin voimaloita ja tiestöä kuitenkin suunnitellaan rakennettavaksi aivan vesistön viereen, kuten T37 ja T41 tai Pörskiönojan varrelle T30. Voimalalle T33 vievä tie koukkaa aivan Potkunjoen vierestä ja voimalalle T40 johtava tie ylittää joen. Pörskiönojan ylitse on tie voimaloiden T10 ja T6 välillä. Selkeää karttamateriaalia vesistöistä yhdistettynä tietoon voimalapaikoista numeroineen ja tiestöineen ei selostuksessa eikä liitteissä ole eikä uomien reunavyöhykkeitä kuvata lukuun ottamatta yhtä Potkunjoen ja yhtä Pörskiönojan varrelta rajattua huomionarvoista kuviota. Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksessä todetaan Pörskiönojan kuviosta 20 muun muassa, että ”uomassa ja sen lähiympäristössä on paikoin runsaasti lahopuuta etenkin tiestä itään joen yläjuoksulla.” Kyseiselläkin kohteella puron yli kulkee tie (selostuksen kuva 13-10). Myös rumpujen määrää, niiden aiheuttamia mahdollisia vesieliöstön vaellusesteitä ja hankkeesta johtuvia rumpujen lisäystarpeita olisi ollut syytä kartoittaa. Huolellinen suunnittelu ja toteutus on keino ehkäistä rakentamisesta vesistöihin ja niiden ylityksiin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia, mutta selostuksessa ohje jää yleisluonteiseksi. Muutoksen suuruus arvioidaan molemmissa vaihtoehdoissa Pörskiönojaan pieneksi kielteinen ja Potkunjokeen keskisuureksi kielteiseksi eli vesistöjen tila heikkenee rakentamisen seurauksena, joten loppujen lopuksi tältäkään osin hanketta ei suunnitella haittoja ennalta ehkäiseväksi.

Tornikankaan hankkeen toteuttamiskelpoisuuteen vaikuttaa erityisesti metsäpeura. Suurin osa metsäpeurojen maailmankannasta ja kaikki Euroopan Unionin metsäpeurat elävät Suomessa. Metsäpeuran kannanhoitosuunnitelman tavoitteena on edistää Kainuun ja Suomenselän osakantojen välisiä yhteyksiä lajin geneettisen monimuotoisuuden turvaamiseksi (Maa- ja metsätalousministeriö 2023). Suomenselän metsäpeurakannan pohjoisimmat lisääntymisalueet sijaitsevat Utajärvellä ja Vaalassa poronhoitoalueen eteläpuolella. Nykyisin metsäpeurakannan kasvua rajoittaa merkittävimmin laajojen koskemattomien suo- ja metsäerämaiden häviäminen sekä elinympäristöjen rakenteen muuttuminen esimerkiksi metsätalouden seurauksena (Kojola 2007; Liukko ym. 2019). Luonnonvarakeskuksen viimeisten tietojen mukaan Suomenselän osakannan kasvu on pysähtynyt. Kuten hankkeenkin aineistosta käy ilmi hankealue on osa erittäin tärkeää metsäpeuran kesälaidun-, vasomis- ja vasanhoitoaluetta. Se koostuu Säippäsuon-Kivisuon ja Sarvisuon-Jerusalemin suojelualueiden välissä olevista ja hankealueella sijaitsevista Pilkkasuosta ja Isosta ja Pienestä Pyyhesuosta. Kyse on poikkeuksellisen laajasta ja yhtenäisestä lajin kesäelinympäristöstä.

Metsäpeuran vuodenkiertoon liittyviä elinympäristövaatimuksia on selvitetty myös energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavoituksessa. Tiedon keruussa on käytetty apuna muun muassa GPS-panta-aineistoa. ”Havaintojen avulla on koottu metsäpeuraverkostoksi nimetty paikkatietorajaus, joka osoittaa lajille todennäköisesti ainakin suurimman osan tärkeimmistä lisääntymis- ja laidunalueista sekä niiden välisistä yhteyksistä Kainuun ja Suomenselän metsäpeurapopulaatioiden välillä (Pohjois-Pohjanmaan alueella Energia- ja ilmastovaihevaihemaakuntakaavan 27.5.2025 hyväksytyn kaavaselostuksen kuva 20 sivulla 58).” Hankkeen metsäpeuraselvityksessä ja selostuksessa on hyödynnetty GPS-pannoitettujen metsäpeuravaadinten paikannustiheysaineistoa ja täydennetty tietoa myös omilla maastoselvityksillä. Niiden antamat tulokset osoittavat myös hyvin hankealueen keskeisyyden ja liittymisen osaksi metsäpeuraverkostorajausta. Lajin pysymistä elinkykyisenä pitkällä aikavälillä ja leviämisyhteyksien säilymistä katkeamattomina huolehditaan nimenomaan maankäytön suunnittelulla. Vaihtoehdosta VE2 on karsittava kaikki hankealueen itäosaan suunnitellut voimalapaikat: T35, johon tulee tieyhteys Naamantieltä, Kivisuon reunasta T37 ja T41, Ison Pyyhesuon reunasta T13 ja T3 ja sen länsireunalta T36 ja T12, Pilkkasuon ja Pienen Pyyhesuon välistä T20, T17 ja T8 sekä Pilkkasuon eteläreunasta T7 ja T44 ja länsilaidalta T31 ja T43 (VE3: T35, T37, T41, T17, T20, T8, T12 ja T7). Niiden rakentaminen tiestöineen pirstoisi toistaiseksi yhtenäisen kesäelinympäristön kokonaisuuden ja voimaloiden äänet ja välke aiheuttaisivat välttämistä. Hankkeen toteuttaminen ei ole yhteensovitettavissa metsäpeuran suojelun kanssa. Se on myös hankkeen selvityksistä tehty johtopäätös: vasomis- ja kesäelinympäristöihin kohdistuvien muutosten suuruuden arvioitiin kokonaisuudessa olevan molemmissa toteuttamisvaihtoehdoissa VE2 ja VE3 suuri kielteinen.

Luonnonvarakeskuksen tutkimuskoosteen How far are birds, bats, and terrestrial mammals displaced from onshore wind power development? – A systematic review (Tolvanen ym. 2023) mukaan porot välttävät tuulivoimaloita vasanhoitoaikana noin viiden kilometrin etäisyydelle saakka. Poron ollessa puolikesy, voidaan olettaa, että metsäpeuralla välttämiskäyttäytyminen on vielä suurempaa. Lähes koko Säippäsuo-Kivisuon Natura-alue sijoittuu viiden kilometrin häiriövyöhykkeen sisälle, ja lähes puolet Sarvisuo-Jerusaleminsuon Natura-alueesta. Lisäksi tuulivoimalat sijoittuessaan Natura-alueiden väliin pirstoisi laajan metsäpeuroille tärkeän suokokonaisuuden. Häiriövyöhykkeen sisälle sijoittuu myös laajoja muita ojittamattomia metsäpeuran kesäelinympäristöksi soveltuvia suoalueita.

Metsäpeuraan kohdistuvien vaikutusten lieventämiseksi YVA-selostuksessa esitetään muun muassa voimaloiden siirtämistä tai poistamista keskeisien kesäelinympäristöjen läheisyydestä. Lievennystoimenpiteet eivät perustu parhaaseen saatavilla olevaan tietoon metsäpeuran häiriöetäisyyksistä, vaan voimaloiden siirtämisen tai poistamisen jälkeenkin hanke heikentäisi ja hävittäisi merkittävästi keskeisiä metsäpeuran kesäelinympäristöjä. Lisäksi lievennystoimenpiteiden jälkeistä tilannetta ei ole esitetty kartalla, mikä olisi auttanut hahmottamaan voimalasijoittelua suhteessa metsäpeuralle keskeisille elinalueille.

Metsäpeuraselvityksen mukaan ”Oulujärven pohjoispuolisen laidunalueen erittäin hyvin vasallisille metsäpeuravaatimille soveltuvasta kesäelinympäristöstä 16 prosenttia sijaitsee selvitysalueella, alle viiden kilometrin etäisyydellä Tornikankaan hankealueesta… Nykyisellään häiriötöntä kesälaidunaluetta on selvitysalueella avosoilla 61 neliökilometriä. Tämä on noin 17 prosenttia koko Oulujärven pohjoispuolisen kesälaidunalueen avosoiden kesälaidunalueesta…Hankealueesta noin puolet on potentiaalista kesälaidunaluetta.” Pinta-alatarkastelu ei kuitenkaan huomioi yhteisvaikutuksia, joita aiheutuu Oulujärven pohjoispuolen muista tuulivoimahankkeista. Sitä paitsi pohjoisempana, jossa metsäpeuralle olisi erittäin sopivia elinympäristöjä, metsäpeuran leviämistä estää poronhoito ja etelässä intensiivinen maankäyttö, myös tuulivoimarakentaminen. Metsäpeura on vasta leviämässä entisille asuinalueilleen. Metsäpeuran elinvoimaisuuden kannalta on siis erittäin keskeistä, että nämä alueet säilyvät metsäpeuralle soveltuvina. Lisäksi ilmaston lämpeneminen luo entisestään paineita metsäpeuran leviämiselle pohjoiseen.

Hankealue sijoittuu Pahkavaaran susireviirin keskiosaan. Reviirillä on vuoden 2024 arvion mukaan 5-6 yksilön perhelauma. Metsäpeuran kesäelinpiirissä tapahtuvan lisääntymisen menestystä tukee alueen laajuus, yhtenäisyys ja häiriöttömyys. Siten emoilla on mahdollisuus varautua suden läsnäoloon samoissa elinympäristöissä. Lisäksi sudelle on tarjolla myös muita saaliseläimiä, kuten hirviä.

Säippäsuon-Kivisuon Natura-selvityksessä kappaleessa 16 ei ole arviota vaikutuksista linnustoon lainkaan, vaikka alue on suojeltu myös linnustoperusteisesti (SPA). Suojelualueen Natura-tietolomakkeella on muun muassa kaksi sensitiivistä lajia, maakotka ja muuttohaukka. Linnustoa koskevassa kappaleessa 14 mainitaan hankkeen vaikutusalueella esiintyviä herkkiä ja huomionarvoisia lajeja, muun muassa maakotka, muuttohaukka, kanahaukka ja sinisuohaukka, lapinpöllö, viirupöllö ja helmipöllö sekä metsäkanalintulajeja. Vuoden 2023 linnustoselvityksissä hankealueella ja sen läheisyydessä havaittiin päiväpetolinnuista maakotka (2 reviiriä), muuttohaukka (1 reviiri), kanahaukka (1 reviiri), sinisuohaukka (2 reviiriä), tuulihaukka (2 reviiriä) ja nuolihaukka (1 reviiri). Maakotkan ja muuttohaukan selvitysaineisto on vain viranomaiskäytössä, mutta kohtalaiseksi kielteiseksi vaikutukset yhteenvetona on arvioitu. Maakotka on herkkä laji häiriöille. Lajin reviireille kohdistuu Pohjois-Pohjanmaalla paljon tuulivoimahankkeita. Tiedossa on, että Tornikankaan hankealueen vaikutuspiirissä on poikastuotannoltaan hyvin menestyviä reviirejä. Jotta niin on jatkossakin, Säippäsuon pohjoisreunalta on lähimmät voimalapaikat karsittava.

Yhteenvetona selostuksessa todetaan, että toteuttamisvaihtoehdoissa VE2 ja VE3 suuri osa vaikutuksista arvioitiin kielteiseksi. Taulukossa 36-1 arvioitujen vaikutusten merkittävyydestä toteuttamatta jättäminen todetaan sen sijaan lähes kauttaaltaan merkityksettömäksi. Se koskee myös arviota muun muassa vaikutuksista linnustoon, kasvillisuuteen, luontotyyppeihin, suojelualueisiin, metsäpeuraan jne. Vain arvio vaikutuksista arkeologiseen kulttuuriperintöön on kohtalaisen myönteinen, joka johtuu inventoinnin tuottamasta uudesta tiedosta. Vaikutuksista ilmastoon arvio on kohtalainen kielteinen. Vaihtoehdon VE0 vertailu toteuttamisvaihtoehtoihin on vääristynyt. VE0 on erittäin merkityksellinen ja vaikuttava esimerkiksi metsäpeuran hoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi.

Tornikankaan hankkeen toteuttamisesta on ensisijaisesti luovuttava kokonaan. Toissijaisesti toteutettavaksi tulee harkita vain tv-1 Kumpusuon varaukselle mahtuvat voimalat T21, T33, T9, T40, T4 ja T16. Luetellut hankealueen itäosan voimalapaikat eivät ole toteuttamiskelpoisia eritoten metsäpeuran suojelun takia. Tornikangas ei ole ainoa vireillä oleva tuulivoimahanke alueella. Lähin osayleiskaavaehdotusvaiheessa oleva Ponteman 33 voimalan hanke noin 1,7 kilometrin etäisyydellä Tornikankaasta Utosjoen pohjoispuolella. Selostuksessa todetaan yhteisvaikutuksista, että kaikkien lähialueen hankkeiden toteutuessa Suomenselän osakannan pohjoisen osapopulaation käytössä oleva häiriöttömien alueiden määrä vähenee. Siten sen vaikutuksesta metsäpeuran pohjoisten vasonta-alueiden houkuttelevuus metsäpeuralle voi laskea, ja osapopulaation vasomisalueet voivat siirtyä tai vasomismenestys laskea. YVA-selostuksen mukaan lähialueen hankkeista Tornikankaan hanke sijoittuu lähimmäksi metsäpeuran Suomenselän pohjoisen osakannan keskeisiä kesäelinympäristöjä, sijoittuen niiden väliselle yhteydelle ja aiheuttaen myös suurimman metsäpeuraan kohdistuvan vaikutuksen. Toisin sanoen, metsäpeuran kannalta Tornikankaan hanke on lähialueen tuulivoimahankkeista huonoin. Kuten selostuksen kuva 35-2 osoittaa etelän suunta on vielä mahdollista säilyttää toimivana ekologisena yhteytenä metsäpeuran vaellusreitillä. Ottaen huomioon alueen keskeisen merkityksen metsäpeuran kesäelinympäristönä ja tuulivoiman laajat häiriövaikutukset metsäpeuraan varsinkin kesän herkkänä vasanhoitoaikana johtopäätös on, että nykytiedon mukaan Tornikankaan tuulivoimahanke hävittäisi metsäpeuran alueelta ja estäisi kannan kasvun. Näin ollen SLL Pohjois-Pohjanmaan piiri katsoo, että metsäpeuraan kohdistuvat vaikutukset ovat merkittäviä, eikä niitä voi esitetyillä lieventämiskeinoilla riittävästi lieventää. Hanke ei ole toteuttamiskelpoinen kummankaan vaihtoehdon mukaisena. Säippäsuon-Kivisuon Natura- ja soidensuojelualueen luonto- ja maisema-arvojen ja sensitiivisten lajien elinolojen säilyttämiseksi erityisen tärkeää on karsia myös voimalapaikat T27, T30, T10 ja T6 Säippäsuon pohjoisreunalta ja noudattaa siltäkin osin vaihemaakuntakaavan Kumpusuon varauksen rajausta.

Esko Saari Kirsi Eskelinen
puheenjohtaja sihteeri