Lausunto Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2026–2029 luonnoksesta ja siihen liittyvästä ympäristöselostuksesta

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry:n lausunto Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2026–2029 luonnoksesta ja siihen liittyvästä ympäristöselostuksesta

Pohjois-Pohjanmaan liitto
27.10.2025
Viite: Lausuntopyyntö
Asia: Lausunto Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2026–2029 luonnoksesta ja siihen liittyvästä ympäristöselostuksesta

EU:n komission monivuotinen rahoituskehys (MFF) kaudelle 2028–2034 on valmisteilla. Painopisteteemoja: Euroopan kilpailukyky, teknologinen suvereniteetti, turvallisuus, Ukrainan tukeminen ja myös ilmasto ja luonto. Komission ehdotuksessa noin 35 prosenttia 2000 miljardin euron budjetista allokoidaan ilmasto-, luonto- ja ennallistamistavoitteiden saavuttamiseen.

Ennallistamisasetus etenee. Ennallistamisasetuksen tavoitteena on parantaa luonnon tilaa eri ympäristöissä sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Asetuksen toimeenpanoa varten useissa asiantuntijaryhmissä parhaillaan laaditaan kansallista ennallistamissuunnitelmaa. Suunnitelmassa muun muassa määritellään keinot asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi ja valmista pitäisi olla elokuuhun 2026 mennessä.
Luonnon tilaa parantavista toimista voidaan mainita esimerkiksi joki- ja purouomien palauttaminen kohti luonnontilaa ja puuntuottomielessä turhaan ojitettujen turvemaiden ennallistaminen. Esimerkki Pohjois-Pohjanmaalta: pelkästään Iijoen vesistöalueella pelkästään metsähallituksen hallitsemilla mailla ojitetuista soista 30000 hehtaarilla metsänkasvu ei sanottavasti voimistunut. Puun sijaan näillä turvemailla tuotetaan hiilidioksidia ilmakehään turpeen hajotessa hapellisissa oloissa. Alapuoliset vesistöt puolestaan saavat vastaanottaa ravinteita ja humusta.

Tuleva EU:n ohjelmakausi alkaa nyt luonnosvaiheessa olevan maakuntaohjelman aikana. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja runsas ennallistamistarve pitää rakentaa sisälle tähän vuosien 2026-2029 maakuntaohjelmaan rahoituksen varmistamiseksi.

Osassa 3.2 Pohjois-Pohjanmaan väestö- ja työpaikkatavoitteet energiasektorin todetaan muovaavan työpaikkakehitystä (sivu 9). Teollisen mittakaavan aurinkovoimaloiden rakentaminen yleistyy voimakkaasti lähivuosikymmenellä. Energiaintensiivisten hankkeiden myötä maatuulivoiman rakentaminen jatkuu ja merituulivoimaloiden rakentamisen ennakoidaan käynnistyvän 2030-luvun loppupuolella.

Tavoiteltu talouspoliittinen kehitys todetaan luonnonlain kaltaiseksi: muutama vetytehdas ja tai datakeskus ja valmistuneet maatuulivoiman tuotantoalueet saavat rinnalleen uusia vastaavia yhdistettynä samaan kokonaisuuteen rakennetavilla satojen hehtaarien aurinkovoimakentillä. Kun liikkeelle päästään tarjonta kiihdyttää kysyntää. Ja kun oikein hyvään vauhtiin päästään voidaan ryhtyä valloittamaan Perämerta. Merituulivoimasta voi todeta, että tällä hetkellä hankevastaavat hidastavat hankkeidensa etenemistä. Talousvyöhykkeellä merituulivoima on mietintäasteella. TEM kerää joulukuuhun asti mielipiteitä merituulivoima-alueita koskevasta päätöksentekoluonnoksesta ja sen ympäristöselostuksesta (Lausuntopalvelu.fi).

Ilmastotavoitteen mukaan Suomen on hiilineutraali vuonna 2035. Tämä edellyttää toimia monilla sektorilla ja uusiutuvilla lähteillä tuotettua sähköenergiaa. Energiaintensiivistä teollisuutta suosittaessa pitää tarkoin arvioida millaiset hankkeet aidosti edistävät hiilineutraalisuustavoitetta.
Hiilineutraalisuus osana lämpötilaa nostavan ilmastonmuutoksen hidastamista on välttämättä saavutettava. Toinen, monien mielestä yhtä suuri uhka, on luonnon monimuotoisuuden hupeneminen ja luontokato. Nykyisessä laajuudessaan tuulivoima ja lisääntyvä aurinkovoiman rakentaminen on osa ratkaisua ja samaan aikaan kasvava uhka Pohjois-Pohjanmaan luonnon hyvinvoinnille.

Pohjois-Pohjanmaalla tuotetaan tällä hetkellä lähes 40 prosenttia Suomen kaikesta tuulivoimasta. Vuoden 2024 aikana maakunnista eniten tuulivoimaa rakennettiin Pohjois-Pohjanmaalle (87 voimalaa vastaten teholtaan keskikokoista ydinvoimalaa) /1./. Kaiken kaikkiaan maakunnassa on satoja tuulivoimaloita ja tuulivoiman tuotantokenttiä kymmeniä (tarkka lukumäärää ei ole löydettävissä yhdestä lähteestä). Vuoden 2025 alkupuolella Suomen uusiutuvien hankelistan mukaan suunnitteilla on 142 maatuulivoimahanketta /2./. Hankkeista arviolta noin kolmasosa tulee toteutumaan sähköntuotantoon saakka. Varovainen arvio kertonee hankevastaavien yltiöpäisyydestä ja hankkeiden kaatumisesta esimerkiksi kohtuuttomaksi arvioituihin luontovaikutuksiin.

Osassa 4.3.1 Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen todetaan osuvasti (s. 29): ”Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen edellyttää sekä elinympäristöjen laadun parantamista että biodiversiteetin vahvistamista. Tärkeässä merkityksessä on myös pysyvien viheryhteyksien säilyttäminen ja elinympäristöjen pirstoutumisen ehkäisy, jotta lajien liikkuminen ja ekosysteemien toiminta voivat jatkua häiriöttä.” Tämä tavoite on toteutunut riittämättömästi rakennettujen tuulivoiman tuotantoalueiden osalta, eivätkä suunnitteilla olevat hankkeet parempaa lupaa.

Luonnonsuojelualueet vuoden 2050 tavoitekartalla ovat nykyiset. Tavoite pitäisi olla 30 % suojelu Monteralin sopimuksen mukaisesti. Luonnonsuojelualueiden lukumäärä on mittarina. Lukumäärää kuvaavampi mittari on kuitenkin niiden pinta-ala.

Pohjois-Pohjanmaan liiton Energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavasta tehtyjä valituksia käsitellään Pohjois-Suomen hallinto-oikeudessa, mutta osoitetut seudullisesti merkittävät tuulivoima-alueet (tv-1) ohjaavat hankevastaavien tuulivoimahankkeita ja kuntien tuulivoimaosayleiskaavoitusta. Valitettavasti hankevastaavat konsultteineen suhtautuvat hyvin suuntaa antavasti aiempien vaihekaavojen ja nykyisen ilmasto-ja energiamaakuntakaavan tuulivoimamerkintöihin. Esimerkiksi suunnittelualueesta vain noin neljäsosa saattaa sijoittua tv-1-alueelle. Osoitetun tv-1-alueen koko on saattanut määräytyä metsäpeuran esiintymisalueiden, vaellusreittien ja muiden ekologisten yhteyksien perusteella. Ylimitoitetut tuulivoiman suunnittelualueet saattavat rajautua kiinni Natura-alueisiin vaarantaen vaikkapa maakotkareviirejä.
Oma luontoriski syntyy tuulivoimahankkeiden ryppäistä. Yhteisvaikutusten arviointi on haasteellista, kun kolmekin aluetta on toinen toisessaan kiinni. Ryppään ympärillä 20 kilometrin säteellä saattaa olla kaikkiaan esimerkiksi yhdeksän hanketta. Maakuntaliitto antaa lausuntoja YVA-ohjelmista ja -selostuksista. Maakuntakaavan aurinko- ja tuulivoiman sijoittumista ohjaavasta vaikutuksesta on pidettävä kiinni. Maakuntaliiton pitää terävöittää lausuntojaan.

Osassa 4.1.2 Korkean lisäarvon ja paikallisesti merkittävien investointien vauhdittaminen (s. 14) vihjaistaan ylimitoitetun energiaintensiivisen teollisuuden riskeihin: ”Alueellisessa sähkönkäytön estimointisuunnitelmassa olisi hyvä pyrkiä ennakoimaan sitä, miten sähköintensiivisten vetytehtaiden, datakeskusten, kartonkitehtaiden ja muun teollisuuden sekä kuluttajien sähkön kulutus yhteensovitetaan.” Datakeskusten ja vetytehtaiden suunnittelua ja toteutusta ei saa jättää pelkästään markkinavoimien oman sulle-mulle -suunnittelun ja toteutuksen varaan. Esimerkkinä vaikkapa Forssaan kaavailtu datakeskus. Pienempikin kahdesta vaihtoehdosta kuluttaisi enimmillään sähköä noin 4,5 terawattituntia vuodessa. Vertailun vuoksi Suomen suurin yksittäinen sähkön käyttöpaikka on Outokummun Tornion terästehdas noin 3,3 terawattitunnin vuosikulutuksella. /3./

Rataverkko on 1800-luvulta ja sen kehittäminen on nykypäivää. Kaksoisraidetta tarvitaan lisää ja olisi tarvetta saada tyhjänä kulkevaa raskasta maantieliikennettä kyytiin. Kapasiteettia on tällä hetkellä liian vähän. Kehittämiskäytävät ovat tällä hetkellä autoteiden varsilla.
Pyhäjoen ydinvoimala kummittelee edelleen tavoitellussa aluerakenteessa, vaikka Fennovoiman hanke on jo päättynyt. Valtioneuvosto teki vuonna 2022 päätöksen, jonka mukaan ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemuksen käsittely on rauennut. Vesilupakin umpeutuu tämän vuoden lopussa.
Lentoliikenteen kehittäminen on liian voimakkaasti ohjelmaluonnoksessa mukana. Ilmastovaikutusten takia sitä pitäisi vähentää tai lopettaa kokonaan ja suunnata kehittäminen raideliikenteeseen.

Lähteet

1. https://suomenuusiutuvat.fi/tuulivoimavuosi-2024-suomen-tuulivoimakapasiteetti-kasvoi-20-prosenttia/
2. https://suomenuusiutuvat.fi/tuulivoima-on-pohjois-pohjanmaan-strateginen-mahdollisuus/ 3. https://yle.fi/a/74-20190010?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp
   
   Allekirjoittajat:
   Esko Saari, puheenjohtaja
   Kirsi Eskelinen, toiminnanjohtaja/sihteeri