Lausunto Pajukoski II -tuulivoimaosayleiskaavaehdotuksesta

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
pohjois-pohjanmaa@sll.fi

2.3.2026

Ylivieskan kaupunki / kaavoitus
kaavoitus@ylivieska.fi 

Viite: Lausuntopyyntö POPELY/3285/2021

Asia: Lausunto Pajukoski II -tuulivoimaosayleiskaavaehdotuksesta

OX2 Finland Oy:n hankeyhtiö Pajukoski Wind Oy suunnittelee Pajukoski II tuulivoimapuistoa Ylivieskan kaupungin eteläosaan. Hankealue rajoittuu lounaassa Sievin kunnan rajaan, kaakossa Nivalan kunnan rajaan ja lännessä Pajukoski I -alueen tuulivoimapuiston osayleiskaavaan. Ylivieskan keskustaan hankealueelta on 7 km, Sievin keskustaan 6 km ja Nivalan keskustaan 17 km. Hanke-alueen laajuus on noin 2000 hehtaaria. Tuulivoimapuisto käsittää kaavan ehdotusvaiheessa 11 tuulivoimalaa. Tuulivoimapuisto sijoittuu yksityisten maanomistajien maille.

Ekologinen verkosto

Pohjois-Pohjanmaan uusi ekologinen verkosto -selvitys (2024) ei määrittele Pajukoski II -aluetta luonnon ydinalueeksi, mutta alueen kautta kulkee ekologinen yhteys (Kuva 32), jota kuvataan seuraavasti: ”Yhteys sijoittuu maakunnan eteläosaan ja se saa alkunsa Keski-Suomen maakunnan rajalta Etelä-Sydänmaan Natura-alueen eteläosasta ja sijoittuu koko matkallaan Kalajoen eteläpuolelle. Yhteys yhdistää toisiinsa maakunnan eteläreunan harvalukuiset Natura-alueet Pitkänevan, Rimpineva-Linttinevan, Iso Mällineva – Pieni Mällinevan ja Siiponjoen, ja noudattaa hirvieläinten vakiintuneita tienylityspaikkoja. Ekologinen yhteys yhtyy rannikon suuntaiseen yhteyteen, joka on osoitettu 2. vaihemaakuntakaavassa.”

Yhteys on siis laajojen suokokonaisuuksien verkosto, jotka muodostavat paikallisesti tärkeän ekologisen verkoston alueen.

”Luontoselvityksissä ekologinen verkosto ja ekologiset yhteydet voidaan huomioida taustaselvitysten, muiden taustatietojen ja alueen yleisten ominaisuuksien perusteella tai tapauskohtaisesti tiettyjen lajien, kuten liito-oravan kohdalla”, todetaan luontoraportissa. Huomioon otoksi voinee lukea sen, että osayleiskaavaluonnoksen karttaan on merkitty yhteys Kauhanevalta Mällinevalle. Kyse on kuitenkin ekologisesta yhteydestä välillä Reisjärvi-Himanka. Reitti sijoittuu Kalajoen eteläpuolelle ja alkaa Keski-Suomen maakunnan rajalta Etelä-Sydänmaan Natura-alueen eteläosasta ja yhdistää toisiinsa Pohjois-Pohjanmaan eteläreunan Natura- alueet Pitkänevan, Rimpineva-Linttinevan, Iso Mällineva-Pieni Mällinevan ja Siiponjoen. Jostain syystä edes YVA-selostuksen liitteessä 9 ei ole ekologista yhteyttä noteerattu.

Ekologinen yhteys tulee ottaa huomioon voimaloiden paikkoja ja tiestöä suunniteltaessa ja jättää maastoon riittäviä eheitä ja ekologisesti toimivia käytäviä eikä vain tyytyä toteamaan, että voimalat sijoitetaan talousmetsiin, joten maankäytöllisesti ei ole mitään tehtävissä, tai että ”häiriö jää melko paikalliseksi rakenteiden lähiympäristöön”. Häiriö ei jää paikalliseksi, kun tuulivoimaloita on esimerkiksi Pajukoskien ympäristössä alle 20 kilometrin säteellä noin 450 tuotannossa jo nyt tai lähitulevaisuudessa. Laajat ja yhtenäiset maastot väylineen vähentävät tuulivoimarakentamisen aiheuttamaa stressiä eläimistölle.

Maakuntakaava

Kaavaehdotusvaiheen suunnitelluista 11 tuulivoimalasta kuusi sijoittuu energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavan tuulivoimaloiden alue -merkinnälle ja viisi voimalaa sijoittuu merkinnän ulkopuolelle. Viidestä rajauksen ulkopuolelle sijoittuvasta voimalasta kaksi sijoittuu tuulivoimaloiden alue -merkinnän tuntumaan ja kolme sijoittuu kaava-alueen kaakkoisosaan.

Lähitulevaisuuden maankäytön muutos on huomattava, mutta YVA-arviointi sekä hankkeiden kaavoitus keskittyy edelleen yksittäisten hankkeiden vaikutuksiin. Esimerkiksi niistä jokainen arvioidaan yleensä luontovaikutuksiltaan vähäisesti kielteiseksi, kuten Pajukoski II hankekin, mutta maankäytön muutosten kokonaisvaikutukset muun muassa luonnon monimuotoisuuteen jäävät katveeseen. Kokonaisuuden arviointiin on pyritty maakuntakaavoituksessa ja haettu tuulivoiman sijainninohjauksella tasapainoa ja haittojen ennakointia ja välttämistä. Sijainninohjauksen ohittaminen ei ole yhteisen edun mukaista.

Yhteisvaikutukset

Pajukoski I -hankkeen lisäksi alle 20 kilometrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuvat Jakoistenkallion, Puutikankankaan ja Mutkalammen jo tuotannossa olevat tuulivoimapuistot sekä Verkasalon, Hangaskurunkankaan, Tuomiperän, Puutionsaaren, Vasaman, Urakkanevan, Kenkäkankaan, Tuppuranevan, Takkukankaan ja Malakakankaan tuulivoimahankkeet. Näistä hankkeista Tuomiperä, Puutionsaari ja Urakkaneva ovat kaavoituksen osalta valmiita ja Tuppuraneva rakenteilla.

Jos kaikki suunnitellut hankkeet toteutuvat, kumuloituvat vaikutukset muun muassa metsäpeuralle, suurpedoille, linnustolle sekä ekologisille yhteyksille.

Hankealue on vähätiestöistä sekä metsäistä ja näin ollen monien erämaisempaa sijaintia suosivien lajien potentiaalista elinpiiriä. Ekologisen verkoston alueella sijaitessaan mahdollisen rakentamisen vaikutus entisestään korostuu.

On huomioitava, että Ylivieskan alueella on vähän järviä ja lampia. 0-3 km:n säteellä noin 10 kpl. Käytännössä jokaisen näistä maisemakuva muuttuisi tuulivoiman johdosta, eikä alueelle jäisi yhtään ”pilaamatonta” järvimaisemaa. Esimerkkinä Törmäjärvi (n 2 km hankealueesta), missä myös Miestenmäen (n 2,4 km) suojeltu moreenialue, on vilkkaasti käytetty retkeilykohde, jossa sijaitsee neljä laavua. 

Luontokohteet ja voimalapaikat

Kaava-alueen luontokohteiden karttaa (kuva 24, sivu 53) tarkasteltaessa huomaa, että voimalapaikat on sijoiteltu luontokohteiden väliin. Herää kysymys, vaarantaako voimaloiden ja teiden rakentaminen tarvittavia yhteyksiä kohteiden välillä. Luontoarvot eivät säily tyhjiössä eikä niin sanottu tavanomainen talousmetsäkään ole tyhjä lajistosta tai arvoista. Rakentamattomat alueet. niin metsäiset kuin avoimemmat, toimivat tärkeinä siirtymä- ja leviämisreitteinä useille lajeille.

On hyvä, että suunnittelun ja kaavoituksen edetessä hankkeen lounaisosasta on poistettu voimalapaikkoja ja näin ollen Kauhanevan luontoarvot sekä ekologinen yhteys huomioitu hieman paremmin. Syytä on kuitenkin poistaa ainakin myös hankkeen kaakkoisosan kolme voimalaa Kauhanevan luontoarvojen ja ekologisen yhteyden turvaamiseksi. Uhkurakkamodostelma Kulolanluolikot-Ketunpesänkangas (KIVI-17-064), jonka huomioon ottamisesta on huomautus myös TUULI-hankkeen kohdekortissa, on jäänyt yva-prosessissa sekä kaavassa turhan vähälle huomiolle.  Tulisikin tarkastella, vaarantavatko Kulolanluolikoiden tuntumaan sijoitetut voimalat kohteen herkkää maastoa ja ojittamattomia piensoita. Soiden vesitaloudelle ei saa aiheutua muutoksia eikä herkkää maastoa runnella tiestön ja voimaloiden rakennusvaiheessa.

Kaava-alueen pohjoisosassa Latvalassa on havaittu pesivä karhu, jolla on viime kesänä ollut kaksi poikasta. Lähimmän talon (vajaa 1,5 km etäisyydellä lähimmästä voimalasta) tienoolla on pentueesta useampia näköhavaintoja.  Pesä on mahdollisesti hankealueella. Tämän vuoksi kaksi pohjoisinta voimalapaikkaa on mahdollisesti myös sopimattomia tuulivoimaloille. Vähintään rakentaminen pirstoo entisestään suurpedoille sopivaa elinympäristöä.

Hankealue on asutuksen välialuetta. Kuvauksen mukaan sen maastoa on erityisesti metsätalouden nimissä voimaperäisesti muokattu. Selvityksissä on kuitenkin löydetty kaikkiaan 21 arvokasta luontokohdetta. Ojituksista huolimatta varsinkin suoluontoa on säästynyt. Seutu on myös hyvin kivikkoista. Louhikkoisen maaston ojittamattomien piensoiden vesitalous ja puusto ovat tyypillisesti lähes luonnontilaisia, todetaan luontoselvityksessä. Tiestö on entuudestaan vähäistä.

Kauhanevan pohjoispuolella on valtakunnallisesti arvokas kivikko, erikoinen uhkurakkamodostelma Kulolanluolikot-Ketunpesänkangas (KIVI-17-064), jonka huomioon ottamisesta on huomautus myös TUULI-hankkeen kohdekortissa. Pajukoski II YVA-selostuksen koontikartta (liite 9) on ainoa asiakirja, joka selkeästi esittää yhdellä kartallaan kivikon sijainnin, mutta arvio vaikutuksista kivikon muodostamaan kokonaisuuteen on selostuksessa vaillinainen, vaikka sekä tuulivoimaloiden että tiestön rakentamista kivikkoisen ja piensoisen mosaiikin keskelle esitetäänkin. Kulolanluolikoiden alueella on esimerkiksi paikoin pohjavettä näkyvissä sekä piilopuroja (lähde 1).

Luontoraportti koostuu kuvauksista eikä siinä ole vaikutuksia arvioitu. Selostuksessa luetellaan kohde kohteelta hydrologisia heikennyksiä, mutta todetaan ne vähämerkityksiksi. Haitallisten vaikutusten vähentämiseksi kehotetaan jättämään valtakunnallisesti arvokkaaseen kivikkoon tuulivoimaloista vähintään 100 metrin etäisyys. Tiestöstä ja kaapelikaivuista ei todeta mitään myöskään selostuksen taulukossa 12.3. Ympäristövaikutusten arvioinnin puutteet ja vähättelyt heijastuvat osayleiskaavoitukseen. Tuulivoiman hyödyntäminen ei ole kestävää, jos ja kun se tarkoittaa luontokadon edistämistä. Ensisijaista on valita vaihemaakuntakaavan varauksen osoittama sijainti.

Muita huomioita

Kaikki Kauhanevan ympärille suunnitellut voimalapaikat ovat sijainniltaan ongelmallisia. Kauhaneva on luo-alue sekä tärkeä linnustosuo ja jäisi nykyisen kaavaehdotuksen toteutuessa pahasti tuulivoimahankkeiden muodostamaan taskuun.

Olemme saaneet yhteydenottoja useilta huolestuneilta paikallisilta, joilla on omakohtaista tietoa alueen luontoarvoista. Kaikissa yhteydenotoissa korostui juuri Kauhanevan läheisten voimaloiden epäsopiva sijainti. Paikalliset korostavat myös näiden voimalapaikkojen ongelmallisuutta luonnonarvosuon lisäksi läheisillä pelloilla levähtävien muuttolintujen takia.

Maaston yleisviettosuunta alueella on kohti ympäröiviä suoalueita, joten rakentamisen yhteydessä on huomioitava mahdollisten rakennettavien voimaloiden öljyvuotovaarat ja muutenkin minimoitava vesistökuormitus. Sama koskee tiestön ojitusta.

Mikäli hanke toteutuu, on kaavan suunnittelumääräyksiin lisättävä, että voimaloiden runko ei saa olla valkoinen, vaan erityisesti metsäkanalintujen törmäysriskin pienentämiseksi se tulee olla tumma. Samoin yksi kunkin voimalan lavoista tulisi suunnittelumääräyksillä ohjata olemaan eri värinen kuin valkoinen. 

Yhteenveto

Pidämme hankkeen kaikkia voimalapaikkoja luontovaikutustensa takia ongelmallisina. Erityisesti voimalat 1-3 tulisi poistaa suunnitelmasta ja muiden paikkoja uudelleen tarkastella. Mikäli hanke kuitenkin toteutuu, tulee rakentamisessa pitäytyä pelkästään maakuntakaavan ohjaamalla alueella.

Yhtiön on kannettava vastuunsa luontokadon lisäämisessä ja mikäli hanke jossain muodossa toteutuu, on syytä kompensoida aiheutettu luontohaitta ennallistamalla vastaavia alueita lähiseudulla. Ensisijaista kuitenkin on hankealueen luontoarvojen sekä ekologisen yhteyden säilyttäminen. Nykyisellä kaavaehdotuksen voimalasijoittelulla ne vaarantuvat.

Esko Saari                                                         Kirsi Eskelinen
puheenjohtaja                                                toiminnanjohtaja/sihteeri

Lähde 1

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/3336bb5a-8a9c-4732-b6df-1a1a40909696/content