Kirjallinen mielipide Palvalahti-Kintaus-osayleiskaavan muutoksesta

Petäjäveden Luonto ry on jättänyt Petäjäveden kunnalle kirjallisen mielipiteen Palvalahti–Kintaus-osayleiskaavan luonnoksesta.

Petäjäveden Luonto ry on Petäjävedellä toimiva Suomen Luonnonsuojeluliiton alainen yhdistys, jolla on 77 jäsentä. Kirjallisessa mielipiteessään yhdistys tarkastelee Palvalahti–Kintaus-osayleiskaavan luonnosta erityisesti luontokohteiden, luonnon virkistyskäytön ja luonnonsuojelun näkökulmista. Kirjallisen mielipiteen liitteenä toimitettiin kaksi karttakuvaa (Liitteet 1 ja 2), joiden tarkoituksena on selventää esille tuomiamme asioita.

Kaavamuutoksen tavoitteet

Petäjäveden kunnanhallitus on 20.6.2022 päättänyt käynnistää Palvalahti–Kintaus-osayleiskaava-muutoksen ja -laajennuksen, joka koskee valtatie 18 varren aluetta Palvalahdesta Jyväskylän rajalle. Koko suunnittelualueen pinta-ala on noin 3 070 ha.

Kaavatyön tavoitteena on yleiskaava, jossa on selkeät mitoitus- ja suunnitteluperusteet ja selkeät tilakohtaiset rakennusoikeustiedot sekä rantojen että kyläalueen osalta. Tavoitteena on, että selkeä yleiskaava tukee alueen rakentamismahdollisuuksia ja vetovoimaisuutta.

Petäjäveden Luonto ry:n kannanotot

Petäjäveden Luonto ry kiittää mahdollisuudesta jättää kirjallinen mielipide kaavaluonnoksesta. Alueen rakentamismahdollisuuksien ja vetovoimaisuuden tukeminen on kannatettava tavoite, ja Kintaus on ollut Petäjäveden houkuttelevimpia asuinalueita sijaintinsa, kyläkoulunsa ja luonnonläheisyytensä ansiosta.

Luontokohteiden tunnistaminen ja säilyttäminen

Yhdistyksen näkemyksen mukaan kaavoituksessa tulisi kaavaluonnosta paremmin huomioida alueen luontokohteet sekä luonnon virkistyskäyttö. Tämä tukisi myös tavoitteita alueen vetovoimaisuuden lisäämisessä. Kaavatyössä on toteutettu luontoselvitys syyskuussa 2023 ja sen täydennys toukokuussa 2024 sekä hyödynnetty vanhempia aineistoja. Kaava-aineistossa on tunnistettu maakuntakaavaan merkitty Iso Rautasuo sekä luontoselvityksessä havaittuja luontoarvoltaan merkittäviksi arvioituja kohteita.

Yhdistys korostaa, että käynnissä olevassa kaavatyössä on tärkeää tunnistaa mahdollisimman suuri osa alueen merkittävistä luontokohteista ja asukkaille tärkeistä virkistyspaikoista. Myös luonnon virkistyskäytön turvaaminen on tärkeää huomioida kaavatyössä, ja se on osa alueen vetovoimaa. Kintaudella on aiemmin kaavoitettu tontteja vanhojen ulkoilureittien ja polkujen päälle, ja tätä tulisi välttää uudessa kaavatyössä. On siis tärkeää huomioida, että mikään uusista rakennuspaikoista ei estä tai hankaloita pääsyä merkittäviin luontokohteisiin ja tutuille kävelyreiteille.

Luontokohteiden osalta nostamme esille seuraavaa. Havaintojen lista ei ole kattava. Monet havainnoista edellyttävät, että joitain luonnokseen merkittyjä rakennuspaikkoja poistetaan kaavasta (Ks. liitteet 1 ja 2). Rakentaminen liian lähelle arvokkaita luontokohteita saattaa heikentää monimuotoisuutta ja vaarantaa luontokohteiden yleisen virkistyskäytön.

• Kaikkia alueen uhanalaisten eläinten, kuten liito-oravan pesimäpaikkoja ei ole luontoselvityksessä tunnistettu. Esimerkiksi Pepuniemen ympäristössä on kyläläisten mukaan tehty näköhavaintoja liito-oravista.
• Alueen vesistöjen suojelu tulee olla kaavatyössä tärkeä prioriteetti. Kintausjärvessä on mm. erittäin uhanalaista jokirapua ja kaava-alueen rajalla Räihänsaaressa kalasääsken pesä.
• Kintausjärvellä tulee olla useita rantautumispaikkoja. Kintausjärvellä on niemiä, kuten Paloniemen eri kärjet, Kukonniemi ja Pepuniemi, jotka on merkitty kaavaan paikallisesti merkittävinä maisema-alueina ja joista aukeaa näköaloja järvelle. Nämä niemet tulee säilyttää yleisessä virkistyskäytössä ja niihin täytyy päästä myös jalkaisin.
• Pepuniemen ympäristö tulee suojella rakentamiselta huomioiden koko alue junaradan ja järven välissä, ja sinne pääsy kävellen tulee turvata. Pepuniemi on suojelualuetta ja kyläläisten perinteinen retkeily- ja uimapaikka luonnonhiekkarantoineen.
• Vanha ratapohja tulisi kaikilta säilyneiltä osiltaan turvata luonto- ja kulttuurihistoriallisena kohteena yleiseen virkistyskäyttöön. Pekkalanmäellä on kulttuurihistoriallisina kohteina myös useita suuria, numeroituja kivirakennelmia, jotka mahdollisesti liittyvät rautatien vanhaan linjaukseen, sekä perinteisellä kivirakentamistyylillä tehtyjä kivirumpuja.
• Pekkalanmäelle kyläläiset ovat talkoilla raivanneet polut Helsingin Rauta Oy/Koskensaaren Tehtaan maille yhtiön luvalla vuonna 2018, hyödyntäen paikoin myös aiemmin käytössä olleita polkuja. Nämä Pekkalanmäen polut ovat myös mm. Kintauden päiväkodin käytössä. Nämä tulisi merkitä karttaan oikein ja turvata yhteiseen virkistyskäyttöön. Myös radan ja järven välisellä osuudella olevan vanhan ratapohjan polku tulisi merkitä karttaan ulkoilureitiksi, joka yhdistää kyläläisten raivaamat polut ympyräreitiksi. (Ks. Liite 1.)
• Kukonniemi paikallisesti merkittävänä maisema-alueena tulisi jättää yleiseen virkistyskäyttöön ja lisärakentamisen ulkopuolelle.
• Kaakkolammen ranta tulisi jättää yleiseen virkistyskäyttöön ja luontokohteeksi. Kaakkolammen ympäristö on jo edellisessä Palvalahti–Kintaus-kaavatyössä tunnistettu arvokkaaksi luontokohteeksi.
• Kipposen rantarakennuspaikat sijoittuvat liian lähelle arvokkaiksi tunnistettuja luontokohteita, kuten koskenniskaa ja liito-oravien tunnistettuja pesimis- ja levähdyspaikkoja.
• Saarijärvi on merkittävä lintujärvi. Etenkin itäranta tulisi suojata rakentamiselta.

Kaiken kaikkiaan kaavatyössä on hyvä keskustella, tukeeko näin tiivis rakentaminen kaavatyön tavoitteita parhaalla mahdollisella tavalla. Vähäisemmät mutta suuremmat uudet rakennuspaikat voisivat olla tällä alueella parempi vetovoimatekijä.

Kaavatyössä saataisiin todennäköisesti parempia tuloksia, jos myös lasten (alle 18 v) näkemyksiä selvitettäisiin. Eri-ikäisten lasten näkemyksiä esimerkiksi heille tärkeistä luontokohteista ja Kintauden virkistyspaikoista olisi melko vaivatonta kerätä Kintauden päiväkodin ja koulun sekä Petäjäveden yläkoulun ja lukion kautta. Lasten näkemysten huomiointi ja lapsivaikutusten arviointi voivat parantaa päätösten laatua, ja lasten kuulemisesta viestiminen voi itsessään lisätä alueen vetovoimaisuutta etenkin lapsiperheiden keskuudessa.

Kävelyn ja pyöräilyn turvallisuus

Petäjäveden Luonto ry kiinnittää huomiota myös kaavatyön mahdollisuuksiin turvata ja lisätä alueella kävellen ja pyöräillen liikkumisen mahdollisuuksia. Kaavatyössä on ainakin jonkin verran suunniteltu keinoja helpottaa julkisen liikenteen käyttöä alueella mm. liittymäpysäköinnin osalta.

Turvalliset kävely- ja pyöräilymatkat ovat tärkeitä etenkin koulumatkojen ja varhaiskasvatukseen kulkemisen kannalta, niin Kintauden päiväkotiin ja koululle kuin yläkoulun ja toisen asteen oppilaitosten koulukyytien pysäkeille. Yksityisautoilun vähentäminen lyhyillä matkoilla on hyödyllistä sekä luonnonsuojelun kannalta että asukkaiden arkiliikkumisen näkökulmasta.

Petäjäveden Luonto ry:n tavoitteena on tukea Petäjäveden luontokohteiden säilymistä ja luonnon virkistyskäyttöä. Osallistumme mielellämme keskusteluihin ja voimme olla mukana esimerkiksi talkoiden ja retkien järjestämisessä.

Petäjävedellä 30.4.2025

Lauri Ijäs, puheenjohtaja

Annaleena Aira, sihteeri