Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Pohjois-Pohjanmaan piiri Oulun yhdistys

Oulu
Navigaatio päälle/pois

Suomen luonnonsuojeluliiton Oulun yhdistys on nopeasti kasvavan kaupunkimme suurin luonnonsuojelujärjestö. Toiminnan painotukset ovat vuosien saatossa vaihdelleet, mutta yhteisenä nimittäjänä on koko ajan ollut oululaisen kaupunkiluonnon suojelu.

Toimintakertomukset

Vanhoja toimintakertomuksia ja -suunnitelmia pääsee selaamaan täältä.

Alla katsaus yhdistyksemme toimintaan (1976-2017).

1976 Yhdistys perustettiin ja toimi rekisteröimättömänä ensimmäisen vuoden.

1977 Yhdistyksen toiminta oli toisena toimintavuonna jo vakiintumassa. Yhdistyksen säännöt hyväksyttiin yhdistysrekisterissä syksyllä ja nimeksi tuli Oulun luonnonsuojeluyhdistys ry. Jäsenmäärä oli 283 henkeä. Puheenjohtajana toimi Mikko Ojanen ja sihteerinä Juha Markkola. Kevätkokouksessa 12.3. Juha Markkola näytti dioja ja kertoi Hailuodon luonnosta. Syyskokouksessa keskusteltiin Kansallispuistokomitean mietinnästä Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Esko Joutsamon ja Juha Markkolan alustuksien pohjalta. Syyskuussa järjestettiin ilmansuojeluviikon yhteydessä yleisötilaisuus ”Puhtaan ilman puolesta”. Toukokuussa järjestettiin Raksilan marketeissa piirin kanssa luonnonsuojelumateriaalin myyntitempaus ja samalla jaettiin Olsy:n esitettä. Kevätretkellä käytiin Oulunsalon Akionsaaressa. Kaupunginhallitukselle osoitettiin kannanotot Lintulampien ympäristön hoidosta, Damminsaaren säilyttämisestä, Oulun kaupungin yleiskaavasta ja Hietasaaren alueen käyttösuunnitelmasta.

1978 Puheenjohtajana toimi Juha Markkola ja sihteerinä Tarja Siren. Kevätkokouksessa 12.2. esitelmöi arkkitehti Jorma Huusko aiheesta ”Rakennettu ja vihreä Oulu ihmisen elinympäristönä”. Lokakuussa vietettiin energiaviikkoa ja syyskokouksen yhteydessä järjestetyssä energiaseminaarissa 13.10. FT Pekka Suominen Jyväskylän yliopistosta esitelmöi pehmeän teknologian mukaisista energiantuottomenetelmistä ja DI Jari Lamberg turpeen käytästä ja erityisesti Toppilan turvevoimalasta. Viikon päättivät ohjelmalliset iltamat Kajaaninkadun nuorisotalolla. Luonnonsuojelun Tuki Oy:n Oulun haaraliike avattiin Kajaaninkatu 13:ssa huhtikuun 24. päivänä. Maaliskuussa OLSY ja Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri toimivat SLL:n kevätliittokokouksen isäntinä. Tätä varten koottiin Oulun kaupunkiympäristöä esittelevä valokuvanäyttely. Myös kaksi muuta valokuvanäyttelyä oli esillä tuen tiloissa: huhtikuussa Keräsen ja Soverin ”Lintujen paratiisi” ja kesäkuun ajan Raimo Hämeenahon ”Kuvia luonnosta”. OLSY toteutti yhdessä Oulun kaupungin kanssa Sanginjoen luontopolun, jonka avajaiset olivat 20.8. Tilaisuus keräsi toista sataa kaupunkilaista ja polkuun tutustui syksyn aikana n. 1000 kävijää. Oulun Päivien yhteydessä järjestettiin yhdessä Oulu-seuran, Arkkitehtikillan ja Oulun kaupungin kanssa tapahtumasarja, johon kuului mm. ”Miten käy suiston?”-näyttely, Oulu-seuran kävelyretki Linnansaareen ja miljöökeskustelu aiheenaan Oulun vesi- ja viheralueiden kunto ja suunnittelu sekä kaupunkilaisten sananvalta päätöksenteossa. Kansallispuisto-ohjelman toteuttamista vaadittiin kevätkokouksen julkilausumassa ja liiton hallitukselle lähetetyssä kirjeessä.

1979 Puheenjohtajana toimi Juha Markkola ja sihteerinä Heikki Törmälehto. Kevätkokouksen yhteydessä 28.2. Esko Strömmer esitteli diasarjansa Suiston luonto ja ihminen. Kevätkokouksen julkilausumassa vaadittiin luopumista ydinvoimasta ja Siuruan altaasta. Yhdistyksen historiassa oli poikkeuksellista, että osallistuttiin konkreettisesti ulkomaisen luontokohteen puolustamiseen. Alta-joen puolesta toimittiin syksyllä ja paikan päällä Pohjois-Norjassa käytiin kahdesti, 5.-7.9. ja 28.-30.9. Alta-näyttely oli esillä useissa paikoissa, mm. Luonto-Liiton talvipäivillä. Yhdistys esitteli Otaniemen pehmeän teknologian työryhmän näyttelyn kahdessa paikassa toukokuussa ja kokosi Pohjois-Suomen messuille oman energianäyttelyn kesäkuussa. Haukiputaan Runtelinharjun säilyttämisen puolesta vedottiin ja kunta aloitti neuvottelut maanomistajien kanssa. Helmikuussa esitettiin elokuvaa ”Lisää ydinvoimaloita?” 7 eri näytöksenä eri puolilla kaupunkia. Myös energia-adressiin ydinvoiman korvaamiseksi uusiutuvilla energianlähteillä kerättiin nimiä. Yhdistykselle valittiin oma tunnus 2. vuosikurssin arkkitehtiopiskelijoille suunnatulla kilpailulla. Tunnukseksi valittiin Marja Mustakallion työ, joka kuvaa ilmansaasteiden vahingoittamaa männynoksaa. Höyhtyän kedon säilyttämisen puolesta annettiin lausunto ja osallistuttiin ylioppilaskunnan luonnonvaratoimikunnan työhön. Toimikunta perustettiin Tekniikan ylioppilaat ry:n aloitteesta.

1980 Puheenjohtajana Kari Laine ja sihteerinä Kimmo Kaakinen. Kyseisenä vuonna vietettiin ympäristövuotta. Yhdistyksen aloitteesta perustetussa ympäristövuoden paikallistoimikunnassa oli n. 50 järjestää ja yhdistystä. Yhdistyksen toimisto muutti nykyiseen paikkaansa Kajaaninkadulle. Kevätkokouksessa Timo Takala kertoi välittämästä elinympäristöstä diaesityksen kera. Syyskokouksessa esitelmöi Esko Raatikainen ympäristöhallinnosta kunta- ja läänitasolla. Lämsänjärveä ja Maikkulaa kaavoitettiin vasta, mistä yhdistys antoi kannanoton ja Lämsänjärven asemakaavasta muistutuksen. Yhdistyksen jäseniä osallistui 15.3. Helsingin atomivoimamielenosoitukseen ja 29.10. Rauhanpuolustajien Rauhankulkueeseen sekä WWF:n työleirille Liminganlahdella 14.- 21.7.

1981 Puheenjohtajana Kari Laine ja sihteerinä Kimmo Kaakinen. Tuolloin vietettiin valtakunnallista ympäristövalistusvuotta. Kevätkokouksessa esiteltiin Pilpasuo-diasarja ja syyskokouksessa Antti Pihkala ja Marja Salmela kertoivat vaihtoehtoisen asumisen muodoista. Ympäristöiltamat-naamiaiset pidettiin 5.12. Rauhalassa! Uutena toimintamuotona aloitettiin jäseniltojen pitäminen. Niitä pidettiin vuoden aikana viisi kertaa. Rantakortteleiden puutalojen säilyttämiseksi tehtiin vetoomus ja kansalaisadressi. Suurella Venenevalla tukittiin ojia 30.4. ja Oulunsalon Koppanassa vietettiin Rauhan Juhannusta 19.- 21.6. Hallitus kokoontui peräti 15 kertaa ja yhdistyksellä oli 9 eri työryhmää.

1982 Puheenjohtajana Annamari Markkola ja sihteerinä Ari Heimonen. SLL:n valtakunnallinen teema oli ”työhön luonnon puolesta” ja paikallisena teemana oli ilmansuojelu. Kevätkokouksessa keskusteltiin Hailuodon liikennejärjestelyistä ja syyskokouksessa katseltiin dioja kesän ja syksyn retkiltä. Syntaksis ry:n kanssa järjestettiin marraskuussa keskustelutilaisuus luonnonkuvauksen moraalista. Tilaisuudessa alusti valokuvaaja Risto Lounema. Oulussa pidettiin SLL:n ilmansuojelukurssi 17.- 18.4. Torimyynnillä kerättiin varoja luonnonsuojeluun kolmessa eri tapahtumassa.

1983 Puheenjohtajana Pirkko-Liina Elomaa ja sihteerinä Tarja Pihkala. Yhdistys vietti SLL:n valtakunnallisen teeman mukaisesti Metsän vuotta. Kevätkokouksessa tuottaja-kuluttajarengas, joka toimitti kuluttajille luomuporkkanaa ja perunaa, kertoi toiminnastaan. Syyskokouksessa Heikki Kangasperko alusti luonnonsuojelun ideologiasta. Puhtaan ilman puolesta- kansalaistoimikunnan kansalaisadressiin kerättiin nimiä. Keräyksen avajaistilaisuus Otto Karhin puistossa oli 3.9. Yhdistys järjesti yrttikurssin Iissä 19.6. Yhdistyksen jäsenet osallistuivat aktiivisesti eri puolilla Suomea järjestettyihin tilaisuuksiin, mm. vaelluskalaseminaariin Helsingissä, ilmansuojelukurssille Tampereella, luomuviljelykurssille Oulussa, yrttikurssille Joutsenossa, metsäpäivään Muhoksella, luontopolkukurssille Espoossa, ympäristölainsäädäntäkurssille Kauniaisissa ja metsäseminaariin Helsingissä.

1984 Puheenjohtajana Esko Saari ja sihteerinä Eero Taskila. Esillä olivat ilmansuojelu ja vuoden teema ”saasteeton luonto- puhdas ravinto”. Puhtaan ilman puolesta- toimikunnan ja Oulun työväenopiston kanssa järjestettiin 15.1. ”Kärykäräjät”. Niille osallistui n. 550 henkilöä ja asia sai paljon julkisuutta. Kevätkokouksessa Kari Laine ja Outi Nuutinen kertoivat ravintomme kemikaaleista. Syyskokouksessa Eero Kaakinen esitelmöi aiheesta ”Alkuperäinen luonto Oulun läänissä”. Jäsenilloissa kuultiin mm. Sumatran sademetsistä ja Länsi-Saksan metsätuhoista. Ympäristönsuojelu ja kunnallishallinto- tilaisuus järjestettiin huhtikuussa ja toukokuussa Kaavoitus- ja asukasdemokratia- tilaisuus. Yhdistys teki kaksi radio-ohjelmaa luonnonsuojelujärjestöjen toiminnasta ja sienistä.

1985 Puheenjohtajana toimi Esko Saari ja sihteerinä Eero Taskila. Toiminnassa olivat esillä jätteiden hyätykäyttä ja ilmansuojelu. Kevätkokouksessa kuultiin selluvillasta ja sen käyttömahdollisuuksista. Jätteiden hyötykäyttökokeilun järjestämisestä tehtiin aloite piirin kanssa ja oltiin mukana käytännön työn alkuvaiheessa. Nuukuuden vuosipäivän 16.4. tavaroiden vaihtopäivänä Tuiran torilla kävi n. 2000 henkeä. Kitkanniemen suojelemiseksi kerättiin adressiin nimiä ja Rantakadun puutalojen säilyttämiseksi tehtiin edelleen vetoomus kulttuurijärjestöjen kanssa. Eri tehtaiden ilmansuojeluilmoituksista tehtiin neljä muistutusta. Kaupungille laadittiin lähiympäristön retkeilykohteita esittelevä kirjanen ”Lähde retkelle”. Vihervuoden juliste luovutettiin kaupunginjohtajalle.

1986 Kyseisen vuoden asiakirjat puuttuvat yhdistyksen arkistosta.

1987 Puheenjohtajana oli Maarit Vainio ja sihteerinä Marketta Hyvärinen. Kevätkokouksessa Oulun läänin terveystarkastaja Arto Nummi esitelmöi ympäristölle vaarallisten aineiden säilytyksestä ja varastoinnista Oulussa. Syyskokouksen yhteydessä katseltiin harjuja esittelevä diasarja. Kevätretki tehtiin Muhokselle Poikajoen laaksoon 24.5. Kaukovainio- ja Mäntylä-toimikuntien kanssa tehtiin kaupungille aloite jätelasin keräyksen tehostamiseksi. Kursseille osallistuttiin aktiivisesti: PPLSP:n alkuperäisen luonnon suojelun kurssille Kempeleessä, lääninhallituksen öljyntorjuntaseminaariin Oulussa, vesistötutkimuspäivillle, luonnonmukaisen kotipuutarhaviljelyn ja kompostoinnin kurssille Oulussa. Säästöpankkien kiinteistövälitys luovutti yhdistykselle 50 linnunpönttöä, jotka edelleen lahjoitettiin Tahkokankaan leirikeskukselle, Kehitysvammaisten Tuki ry:lle ja Auta lasta ry:lle. Osa pöntäistä käytiin ripustamassa puihin. Soklin apatiitin jatkojalostustehtaan sijoittamista Oulun seudulle vastustettiin kipsimyyntitempauksella syyskuussa Oulun Päivillä ja lehdistölle osoitetulla kannanotolla.

1988 Puheenjohtajana Maarit Vainio ja sihteerinä Maria Kanko. Vuosi oli liiton 50-vuotisjuhlavuosi, mikä vilkastutti myös yhdistyksen toimintaa. Kevätkokouksessa Pirkko-Liina Elomaa esitelmöi Ympäristöinstituutin toiminnasta. Syyskokouksessa Marketta Karhu kertoi kaupungin ympäristönsuojelusta. Torilla järjestetyn tavaranvaihtopäivän (4.6.) yhteydessä 1343 oululaista allekirjoitti adressin puhtaamman ilman puolesta. Syksyllä organisoitiin kodin ongelmajätekeräys eri yhteistyötahojen kanssa. Liiton 50-vuotisjuhlanäyttely koottiin yhdessä piirin ja Luonto-Liiton kanssa. Se oli esillä kaupunginkirjastossa 23.4.- 21.5. Yhdistys esitti tutkimuspyynnön poliisille Veitsiluoto Oy:n suolapölypäästöjen johdosta 28.4. Kempeleenlahden luonnonsuojelualueella olevan yksityispalstan lunastamiseksi valmisteltiin esitystä kaupungille. Aluetta on käytetty metsästykseen. Järjestettyä koulutusta olivat mm. piirin kaavoituskurssi ja liiton ”Ekologia kaavoituksessa” -kurssi maaliskuussa Oulussa sekä osallistuttiin liiton kouluttajakurssille Tvärminnessä huhtikuussa.

1989 Puheenjohtajana Jukka Lamppu ja sihteerinä Hannele Tuominen. Vuoden teemoina olivat Oulujoen suiston saarten, Hietasaaren ja Pikisaaren suojelu. Kevätkokouksessa kaava-arkkitehti Kantola esitelmöi Hietasaaren yleiskäyttösuunnitelmasta. Kevätretki järjestettiin 21.5. Ainalinjärvelle. Rokuan kansallispuistoon järjestettiin jokamiespäivänretki (tattitempaus) 10.9. Retkiä varten hankittiin Kowa- maakaukoputki ja jalusta. Talaskankaan suojelukiistan yhteydessä järjestettiin metsähallituksen piirikuntakonttorin edustalla mielenosoitus muiden luonnonsuojelujärjestöjen kanssa 23.2. Joulukuun 9. päivänä osallistuttiin Talaskankaan puolustamisesta syytettyjen tukimielenosoitukseen Rotuaarilla. Nuukuusviikolla järjestettiin Rotuaarilla tavaranvaihtopäivä. Eero Majava kertoi Ouluun suunnitellusta kierrätyskeskuksesta. Yhdistys ja Oulun yliopiston ylioppilaskunta järjestivät kaupunkijätteenkierrätys- kokouksen, jossa esitelmöi Anne Scheinberg USA:sta. Kuola- illassa 4.9. Oulun lastentarhanopettajaopistolla esiteltiin Kuolan ympäristöongelmia ja niiden vaikutuksia. Matti Ikonen Helsingistä kertoi Oulun lyseolla 12.11. Ekopankista. Kaupunginkirjastossa oli toukokuussa yhdistyksen kokoama näyttely Hietasaaresta. Yhdistys antoi PPLY:n kanssa lausunnon Oulun poliisilaitokselle ”haittalintujen” ampumisen kieltämiseksi Ruskon kaatopaikalla. Kaupungin ympäristönsuojelutoimiston järjestämässä ongelmajätekeräyksessä 11.4. yhdistys huolehti viiden keräyspisteen valvonnasta. Joulukuusia myytiin yhdessä muiden kansalaisjärjestöjen kanssa kehitysmaan metsitysprojektien hyväksi.

1990 Puheenjohtajana Jukka Lamppu ja sihteerinä Ulla Ahonen. Vuoden teemoja olivat mm. liikenne, kaavoitus ja kestävä kulutus. Kevätkokouksessa Timo Takala puhui kaupunkien täydennysrakentamisesta. Vuoden ympäristötekijäksi valittiin Nuorten kierrätyskeskus ja munaajaksi Medipolar. Kehitysamaayhdistys Pääskyjen kanssa oli runsaasti yhteistyötä, mm. tiedotustilaisuus vaihtoehtoisista tuotteista ja säästävästä kulutuksesta, mielenosoitus joukkoliikenteen puolesta, tavaranvaihtotori ja kaksi yleisötilaisuutta yhdessä Oulun yliopiston ylioppilaskunnan kanssa. Thomas Wallgren ja Risto Isomäki puhuivat 7.5. ”Modernisaatiokriittisestä kehitysmaaliikkeestä” ja seuraavana päivänä edelliset sekä Ms J. Gandhimati ja Göran Eklöf aiheesta ”Intian ympäristöliikkeet”. Hupisaarille pystytettiin saasteluontopolku. Keväällä kerättiin nimiä Ouluun perustettavan kierrätyskeskuksen puolesta. Kaavoitustyöryhmä teki muistutuksen Oulun kaupungin yleiskaavoitukseen 2010.

1991 Puheenjohtajana toimi Kati Heikkilä ja sihteerinä Ulla Ahonen. Vuoden teemana oli kehittää toimintaryhmien toimintaa. Tavoitteena oli, että ihmiset eri yhdistyksistä ja järjestöistä voivat yhdessä toimia tärkeinä kokemiensa asioiden puolesta. Kevätkokouksessa Mauri Myllylä alusti Oulun keskustan liikenteestä. Syyskokouksessa katsottiin liiton videot kierrätyksestä ja kompostoinnista. Kaavoitusryhmä toimi tutustuen kaavoituslautakunnan esityslistoihin. Ympäristötyöryhmä ja kierrätys-kompostointityöryhmä aloittivat kyseisenä vuonna. Ympäristötekijäksi valittiin ne, jotka ovat v. 1990 myyneet ainoan autonsa hankkimatta uutta tilalle. Munaajia olivat ne, jotka olivat ostaneet auton kaupunkiliikenteeseen. PPLY:n ja Rautia-rautakaupan kanssa järjestettiin 16.3. Rotuaarilla linnunpönttötapahtuma, joka oli samalla linnunpöntön rakentamisen SM-kisan Oulun paikallistapahtuma. Haapavedellä osoitettiin mieltä turvevoimaloita vastaan 24.2. 20:n olsylaisen voimin. Jerisjärven tiehanketta Pallas-Ounastunturin kansallispuistossa vastustettiin mielenosoituksella Rotuaarilla 19.2. Mahdollisuuksien tori- tapahtumaan 11.5. pystytettiin muovinäyttely, esiteltiin yhdistyksen toimintaa ja myytiin luontoystävällisiä pesuaineita ja papereita sekä kerättiin nimiä adressiin ”Ympäristöapua kehitysmaille ja Itä-Eurooppaan”. Pohjanlahti- teemaa varten rakennettu Pohjanlahti-näyttely oli esillä maakuntakirjastossa 30.7.- 2.9. Sankivaaran ulkoilureittien säilyttämisen puolesta otettiin kantaa kirjeellä kaupunginhallituksen jäsenille ja Kalevan yleisönosastokirjoituksella. Alueen hakkuisiin käytiin tutustumassa 18.4. Marttojen, Pääskyjen ja OK-opintokeskuksen kanssa järjestettiin keväällä ja syksyllä ”Minäkö arkipäivän ympäristövaikuttaja”- kurssi. Kurssiaiheita oli 13 kpl.

1992 Puheenjohtajana Kati Heikkilä ja sihteerinä Jaana Bäck. Teemoina olivat energia ja kedot. Kevätkokouksessa alusti Satu Huttunen aiheesta ”EY ja ympäristö”. Oulun EVY:n, Oranssin ja kaupunkilaisten kanssa osoitettiin mieltä ydinvoimaa vastaan 28.3. noin 100 hengen voimin. Juha Markkola alusti energiapolitiikan nykytilasta 31.3. Marttalassa. Nuukuusviikon toritapahtuma oli Rotuaarilla 25.4; Nuku:un rakennettiin pakkausnäyttely ja Rotuaarille jätteistä tehty patsas. Liiton liikenneviesti poikkesi elokuussa Ouluun. Viestikapulaa liikenneministerille kuljetti liitosta Sonja Pehko. Vaaskiventien niitty Hietasaaressa niitettiin kolmen hengen voimin elokuun lopulla. Ympäristötekijäksi valittiin Minna Paarma ansiokkaasta työstä kaupungin kiinteistölautakunnassa ja munaajaksi Oulun Golf Oy Sankivaaran golfkenttähankkeen vuoksi. Pilpasuon metsäautotien tietoimituksesta ja kaupunginvaltuuston Oulun Golf Oy:n kanssa tekemästä Sankivaaran vuokrasopimuksesta valitettiin tuloksetta Maaoikeuteen/Oulun lääninoikeuteen. Hailuodon liikenneyhteyksien kehittämisen tarveselvityksen YVA-prosessista annettiin syksyllä lausunto. Yhdistys sai vaikuttaa Hietasaaren alueen maankäyttö, ympäristövaikutusten arviointi- selvityksen tekemiseen intressitahoista koostuvan yhteistyöryhmän kokouksiin osallistumalla.

1993 Puheenjohtajana Tytti Mäkinen ja sihteerinä Tanja Pirinen. Käytettiin kierrätyspuheenjohtajuutta, jolloin kukin hallituksen jäsen oli kuukauden kerrallaan vastuussa yhdistyksen asioiden hoidosta. Vuoden teemoja olivat kompostointi ja jätehuolto liiton teemojen mukaisesti. Kevätkokouksessa Eino Merilä kertoi Hietasaaresta lapsuus- ja nuoruusmuistojensa valossa. Syyskokouksessa taidegraafikko Kari Tervo kertoi luontosuhteestaan sanoin ja kuvin. Vuoden 1992 ympäristötekijäksi valittiin Oulun Oranssi, joka valtasi Huuskon talon ja esitti kaupungille talon kunnostamista yhdistysten ja järjestöjen toimisto-, kokous- ja kirjakahvilatilaksi. Munaajiksi valittiin ne Oulun kaupungin viranomaiset, joiden päätökset eivät ole edistäneet vanhan rakennuskulttuurin säilymistä. Toukokuussa retkeiltiin Kiimingin Koitelinkoskelle. Elokuussa pidettiin niittotalkoot Oulun Hietasaaren Vaaskiventien niityllä ja Kiimingin Haaraojan niityllä. Kestävän kehityksen seuran kanssa järjestettiin 6.5. isännöitsijätoimistoille, kiinteistöhuolloille ja pienkiinteistöyhdistyksille suunnattu tilaisuus ”Kompostointi kerros- ja rivitaloissa”. Piirin ja Yhdyskuntasuunnitteluseuran kanssa järjestettiin 17.11. tilaisuus ”Voiko liikenne vähentyä?”. Koko kesän esillä ollut kompostointi- ja kierrätysaiheinen näyttely valmistettiin yhdessä Marttojen ja Kierrätyskeskuksen kanssa. Lausunnot annettiin Toppila 2 voimalaitoksen ilmansuojeluilmoituksesta ja Hailuodon liikenneyhteyksien kehittämisen YVA-luonnoksesta. OLSY:llä oli edustaja yhteistyöryhmässä, joka teki YVA:n Hietasaaren tulevaisuuden käytöstä. Yhdistyksellä oli kaksi työllisyysvaroin palkattua työntekijää, jotka hoitivat opiskelija-asuntojen komposteja ja rakensivat neljä kompostoria. Olsy osti 500 m2:n suuruisen maapalstan Vuotos-alueelta, Pelkosenniemen Keminsaarilta. Tällä pyrittiin vaikuttamaan Vuotoksen tekoaltaan kielteisen rakentamispäätöksen puolesta. Olsy on näin asianosainen altaan suunnitteluprosessissa.

1994 Puheenjohtajana Kati Heikkilä ja sihteerinä Tanja Pirinen. Vuoden teemoina olivat rakennettu ympäristö ja kaavoitus. Timo Takala alusti kevätkokouksessa Oulun kaavoitusasioista ja Anja Allas esitelmöi syyskokouksessa Oulun kaupunkikuvasta. Vuoden 1993 ympäristötekijöiksi valittiin Oulun kaupungin jätehuollosta sekä puistotoimesta vastaavat viranomaiset. Jätehuoltotoimi aloitti tietyissä kaupunginosissa v. 1994 alussa biojätteen erilliskeräilykokeilun ja puistotoimi jätti kesällä 1993 viidesosan hoitamistaan viheralueista vaille tehoruohonleikkuuta mahdollistaen alueiden muuttumisen niityiksi ja tuovan monimuotoisuutta kaupunkiluontoon. Munaajiksi valittiin ne kaupungin ja valtion laitokset, joissa ei ole järjestetty paperinkeräystä. Niittotalkoita jatkettiin Hietasaaressa ja Kiimingin Haaraojalla. Vuotoksen allasta vastustettiin kahdella kannanotolla Vuotoksen alueen luonnonarvoista katselmusinsinööreille ja yhdessä piirin kanssa yleisönosastokirjoituksella Kalevassa 26.2. otsikolla ”Vuotoksen aluetta murhattu tarpeeksi”. Oulun kaupunginvaltuustolle luovutettiin 21 eri kansalaisjärjestön yhdessä laatima ja allekirjoittama vetoomus kestävän kehityksen toimintaohjelman laatimisesta. Arto Huhta kirjoitti Olsyn lausunnon kalataloudellisesta käyttä- ja hoitosuunnitelmasta Oulun kaupungin omistamille vesialueille vv. 1994-98.

1995 Puheenjohtajana toimi Kati Heikkilä ja sihteerinä Tanja Pirinen. Kyseisenä vuonna vietettiin Euroopan luonnonsuojeluvuotta, teemana luonnonsuojelu suojelualueiden ulkopuolella. Samalla vietettiin kansallista Vihervuotta. Kevätkokouksessa 21.2. SLL:n puheenjohtaja Timo Helle alusti aiheesta ”Onko Pohjois-Suomi suojeltu hengiltä?”. Tilaisuus keräsi kymmeniä kuulijoita ja herätti kiivastakin keskustelua. Syyskokouksessa 1.11. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen tutkijat Saara Keränen ja Mirja Heiskanen alustivat aiheesta ”Harrastajien ja viranomaisten yhteistyömahdollisuuksista kattavan Natura 2000- verkoston luomiseksi”. Talvisen puiston kasvimaailmaan tutustuttiin Henry Väreen johdolla Ainolan puistossa 28.1. Olsyn Hietasaaren hoitoniitty meni yksityiselle ponitallille, mutta Kiimingin Haarojan talkoita jatkettiin Kiiminkien yhdistyksen kanssa ja uuden kohteen hoito aloitettiin piirin kanssa Iin Olhavan Nybyssä. Toukokuussa osallistuttiin Oulun puutarhapäiville Ainolanpuistossa teemalla ”Luonnonmukainen piha” ja Mahdollisuuksien katu- tapahtumaan. Piiri kutsui ympäristöministeri Sirpa Pietikäisen keskustelemaan 10.2. Olsylaisia oli mukana tilaisuudessa. Joulukuun 5. päivänä vietettiin yhdistyksen 20-vuotisjuhlaa. Valitettavaa oli, että Luontokauppa lopetti toimintansa Oulussa.

1996 Puheenjohtajana jatkoi Kati Heikkilä-Huhta ja sihteerinä toimi Marita Puikkonen. Kevätkokouksessa 28.2. kierrätysneuvoja Raija Hyvärinen kertoi ajankohtaisista kierrätysasioista ja syyskokouksessa 6.11. kysyttiin ”Hyperiin vai lähikauppaan?”. Yleiskaava-arkkitehti Kristiina Anttonen kertoi tilaisuudessa markettien vaikutusselvityksistä ja ja kommenttipuheenvuoron piti Keskon markkinointijohtaja Terho Kalliokoski. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksessa ja ympäristöpajassa vierailtiin 12.2. Niittotalkoita jatkettiin kesällä Kiimingin Haaraojalla ja Iin Nybyssä. Pohjois-Suomen Vesioikeudelle tehtiin muistutus Vuotoksen alueen luontoarvoista syyskuussa. Yhdistys hankki Vuotoksen Voima Oy:n osakkeen ja omistaa Pelkosenniemen Keminsaarilla 500 m2:n määräalan. Olsy anoi kaupungilta käyttöönsä rakennusta Hietasaaresta. Syyskokouksessa päätettiin osallistumisesta Oulun Steinerkoulun kanssa Osuuskunta Hyryn talo-projektiin.

1997 Vuoden teemana oli liiton projektin mukaisesti lähiluonto. Puheenjohtajana oli Esa Hirvijärvi ja sihteerinä Marita Puikkonen. Kevätkokouksessa 26.2. katseltiin edellisen vuoden toimintaa diakuvin. Syyskokouksessa Hyryn talolla Hietasaaressa 15.10. Pohjois-Pohjanmaan museon tutkija Pasi Kovalainen kertoi Hietasaaresta ja Hyryn talon historiasta. Yhdistys järjesti 25.3. Kestävän Kehityksen laadinta eli Agenda 21- ja Lähiluontoprojekti-päivän. SLL:n lähiluontoprojektin sihteeri Anna Parkkari alusti päivällä Marttalassa keskustelutilaisuuden kaupungin virkamiehille ja illalla luonnonsuojelukeskuksessa Olsy:n jäsenille. Yhdistys perusti yhdessä Steinerkoulun kanssa Osuuskunta Hyryn talon. Talon tupaantuliaisia vietettiin 22.4. Ohjelmassa olivat perinteiset retket: pöllöretki Kiiminkiin 8.3., hanhiretki Liminganlahdelle 3.5. ja joutsenretki Hailuotoon 11.10. Pikkujoulua eli kaamosretkeä vietettiin partiolaisten Myllykarhun majalla Kiimingissä 29.11.

1998 Puheenjohtajana toimi Marita Puikkonen ja sihteerinä Kalle Hellsträm. Vuoden teemana olivat Suomen luonnonsuojeluliiton 60-vuotisjuhlavuosi ja lähiluonto. Kevätkokouksessa 28.2. Marketta Karhu kaupungin ympäristövirastosta kertoi Oulun ilman laadusta. Teemaa jatkettiin keväällä, kun Tuula Ketola Keuhkovammaliitosta kertoi ilmansaasteiden terveysvaikutuksista 17.3. Lyseolla. Syyskokouksessa Sirkka Lehto Oulun kaupungin suunnittelupalveluista kertoi Oulun yleiskaava 2010 tarkistamistyöstä. Toukokuun 21. päivä retkeiltiin Kalimenlammella ja kesällä oli toimintaa Hyryn talolla Hietasaaressa: puunhoitokurssi 4.-5.7. ja punamultatalkoot 15.8. Henry Väre yliopiston kasvimuseolta esitteli Mustasaaren ja Toppilan tulokaskasveja 31.8. Perinteiset linturetket ja niittotalkoot olivat myös ohjelmassa. Merja Ylönen veti 3.3. Itämeren Agenda 21-tilaisuuden, jossa mietittiin ryhmätyönä keinoja Itämeren tilan parantamiseksi. Jouni Klinga esitteli luontokuvia Oulun Lyseolla 22.4. Yhdistys myi Luonnonsuojelun Tuen T-paitoja yliopistolla 6.-7.5. Myyntituloista tilitettiin 500 mk Maakotka 2000-projektille. Piirin luonnonsuojeluliiton 60-vuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestettyyn puutarhajuhlaan Hyryn talolla 25.7. osallistui yhdistyksen jäseniä. Yhdistys laati puheenvuoron kaupungin järjestämään Kestävä kehitys ja Oulun yleiskaava-seminaariin. Puheenvuoron piti 19.3. Kati Heikkilä-Huhta. Nuukuusviikon yhteydessä huhtikuussa laadittiin aloite piirin ja Kestävän Kehityksen Seuran kanssa kaupungille vähäjätteisyydestä kaupungissa järjestetyissä tilaisuuksissa. Lokakuussa annettiin lausunto Oulun seudun Virkistys- ja vapaa-ajanalueiden suunnitelmasta eli VIVA:sta. Marraskuussa laadittiin piirin ja lintutieteellisen yhdistyksen kanssa aloite kaupungille Hupisaarten ja suiston rantojen raivauksen lopettamiseksi. Yhdistys hankki uudelleen perustetusta Lumituuli Oy:stä yhden 1250 markan arvoisen osakkeen.

  1. Toimintavuodelta erityisesti mieleen jäänyt tapahtuma oli syyskuussa kaupunginkirjastolla järjestetty Tarvitseeko Oulu kaupunkiekologiaa? – seminaari, jossa oli nimekkäitä puhujia myös pääkaupungista ja johon osallistui noin 50 henkilöä. Pyrimme kiinnittämään huomiota maankäyttö- ja rakennuslain merkitykseen yhdyskuntasuunnittelusta syntyvien pitkäaikaisten ympäristövaikutusten minimoijana: Ympäristöministeriöön tehtiin valitus Arinan maankäyttö- ja rakennuslain vastaisesta toiminnasta, koska Limingantullin Prisma aloitti toimintansa ennen kuin Prisman toiminnan mahdollistava (yleiskaavan vastainen) asemakaava oli vahvistettu. Ministeriö jättikin asemakaavan vahvistamatta.  Lisäksi yhdistys vastusti menestyksellisesti yleiskaavaluonnosta, joka olisi sallinut asuinrakentamisen Hietasaareen – yhdistyksen mielestä Hietasaari tulee säilyttää luonnon ja kulttuurin kotosijana.  Yhdistys siirtyi myös vähitellen digiaikaan: sähköpostilistaa ja liiton nettisivuja sll.fi alettiin käyttää tapahtumista tiedottamiseen. Puheenjohtajana toimi Kalle Hellström ja varapuheenjohtajana Jouko Inkeröinen.

2000 Yhdistykselle avattiin omat internetsivut, mutta tiedottamista jäsenille aktivoitiin myös postittamalla luonto- ja ympäristöaiheista sekä yhdistyksen toiminnasta kertova Luonto-Oulu- paperilehti kaksi kertaa vuodessa. Retkitoiminta jatkui perinteiseen tapaan: perinteisten bussilla tehtävien sieni- hanhi- ja joutsenretkien lisäksi tämän vuoden ohjelmaan kuului kaamosretki Pilpasuolle ja Ruskon kaatopaikkaan tutustuminen. Uutena teematapahtuna mukaan tuli autoton päivä 22.09., jolloin järjestimme katutapahtuman, jonka aikana Hallituskatu suljettiin liikenteeltä. Kuten monena muunakin vuotena, kirjastoviikon aikana järjestettiin näyttely pääkirjastolla: tänä vuonna teemaksi nostettiin ”Oulujokisuisto – oululaisten olohuone”, millä pyrittiin vauhdittamaan kansallisen kaupunkipuiston perustamista. Ainolanpuistossa järjestettiin ensimmäistä kertaa luontojärjestöjen yhteinen ”Löydä luonnollinen harrastus” – tapahtuma, josta muodostui sittemmin jokavuotinen ja suosittu varsinkin lapsiperheiden suosima kevättapahtuma. Puheenjohtajana toimi Kalle Hellström ja varapuheenjohtajana Jouko Inkeröinen.

2001 Niittotalkoita ja merenrantaniittyjen raivausta jatkettiin perinteiseen tapaan muutamalla kohteella (Haaraoja, Nyby, Ulkokrunnit). Yhdyskuntasuunnitteluun liittyen otettiin kantaa Hietasaaren asioiden lisäksi mm. Oulun kaupungin viher- ja virkistysaluesuunnitelmaan sekä maakuntatason arvokkaiden luontokohteiden priorisointisuunnitelmaan. Yhdistyksen toimijoiden substanssiosaamista kehitettiin Kaupunkiluonnonsuojelun asiantuntijaksi -opintopiirissä, jossa opintopiiriläiset perehdyttivät toisiaan mm. maankäyttö- ja rakennuslain kiemuroihin. Puheenjohtajana toimi Kalle Hellström ja varapuheenjohtajana Saara Salmela.

2002 Ennen muinoin koulujen luontokerhot olivat suosittuja ja niiden kautta moni sai kipinän koko aikuisiänkin jatkuneeseen luontoharrastukseen. Mikä olisi nykyaikaan sopiva tapa edistää lasten ja nuorten luontosuhteen kehittymistä ja syvenemistä. Tähän vastauksena yhdistyksemme käynnisti perheluontokerhotoiminnan, joka myöhemmin laajeni luonnonsuojeluliiton toimintamuodoksi muuallakin maassa. Perheluontokerhoissa lapset ja vanhemmat retkeilevät ja puuhaavat yhdessä lähiluonnossa kerhon vetäjien johdolla. Keväällä järjestettiin kolmen keskustelutilaisuuden sarja ”Ympäristövaikuttaminen tänään”. Liikenteen ympäristöhaittoja puitiin autottomana päivänä ensin katutoritapahtumassa ja sitten rotuaarilla ”Kestävä liikenne” – teemaa poliittisella painotuksella käsittelevässä puhefoorumissa. Puheenjohtajana toimi Kalle Hellström ja varapuheenjohtajana Saara Salmela.

2003 Yhdistyksen toiminnan tavoitteena on luonnonsuojelun edistäminen. Mutta edistääkö nykyinen yhdistystoiminta tavoitetta tehokkaasti? Millaisella toiminnalla tavoitetta edistetään parhaiten? Vuoden alussa aloitetun Paita-projektin tavoitteena oli kehittää yhdistyksen toimintaa aktiivisemmaksi ja tavoitteellisemmaksi. Paita-työn tuloksena neljä päätavoitetta: jäsenmäärän, aktiivitoimijoiden määrän ja yhdistyksen tunnettuuden lisääminen sekä ihmisten tietoisuuden lisääminen siitä, miten he voivat omilla arkipäivän valinnoillaan ja elämäntavallaan vaikuttaa ympäristöön. Ajankohtaisissa kaavoitushankkeissa vastustettiin jätteenpolttolaitosta sekä vaikutettiin suistoalueen kehittämiseen luontoarvoja säästäen kansallisen kaupunkipuiston statusta silmälläpitäen. Nuukuusviikon aikana ei tällä kertaa oltu turhan nuukia, vaan nuukuusviikon näyttelyssä yliopistolla havainnollistettiin yhdistyksen luonnonsuojelutoimintaa. Puheenjohtajana toimi Kalle Hellström ja varapuheenjohtajana Saara Salmela.

2004 Yhdessä muiden oululaisten luontojärjestöjen kanssa jätettiin Oulun kaupungille aloite kaupungin omistaman Sanginjoen ulkometsän suojelusta. Aloitteen tarkoituksena oli kehittää Sanginjoen alueesta kansallispuistotasoinen suojelu- ja retkeilyalue vain 15 km matkan päähän Oulun keskustasta. Puheenjohtajana aloitti Hannu Karvonen. Varapuheenjohtajana toimi Saara Salmela.

2005 Millainen vaikutus kaupunkimme viheralueiden hoidolla on asukkaiden luontosuhteeseen, luonnon- ja ympäristön arvostukseen liittyviin asenteisiin ja hyvinvointiin? Hyvä kysymys, johon kukaan ei tiedä varmaa vastausta! Niinpä aloitimme ’viheraluetyön’, jossa pyrimme keräämään tietoa ja todistusaineistoa siitä, että viheralueiden luonnonmukainen hoito olisi hyvä juttu. Teimme asukaskyselyitä, tutustuimme viheralueisiin ja keskustelimme aiheesta kaupungin viheralueiden hoidosta vastaavien virkamiesten kanssa. Uutena toimintamuotona vahvistui myös julkisissa tiloissa tapahtuva esittely- ja infoamistoiminta. Noin kerran kuukaudessa järjestettiin kauppaesittelytilaisuus, joissa aikuiset saivat infoa retkikerhosta ja luonnonsuojeluliitosta sekä lapset saivat pelata esimerkiksi onnenpyörää tai ongintaa. Yhdistys keräsi kaduilla, ostoskeskuksissa ja muissa julkisissa tiloissa yli 1000 allekirjoitusta kansalliseen metsävetoomuksen Etelä- ja Keski-Suomen metsien suojelutilanteen parantamiseksi. Puheenjohtajana toimi Hannu Karvonen. Varapuheenjohtajana toimi Saara Salmela.

2006 Miten paikallisia ympäristöasioita voisi nostaa esiin uudella, hauskalla ja kiinnostavalla tavalla? Toimisiko iltapäivälehtienkin lööpeissään soveltama räväkkyys? Vastauksena tähän aloitimme julkaista Luonto Lööppi – sanomia, joissa etusivulla lehden pääaihe pyrittiin tuomaan esille sensaatiohakuisesti. 4-sivuinen lehti laitettiin jakoon julkisiin tiloihin ja sen numeroissa käsiteltiin mm. ydinvoimaa, pysäköintipolitiikkaa ja Oulun makeimpia luontopaikkoja. Yhdistyksen 30-vuotisjuhlat aloitettiin ensin päivätilaisuudella, johon oli kutsuttu sidosryhmiä ja kaupunginvaltuutettuja ja jatkettiin luonnonsuojeluväen kesken komeasti elävän musiikin tahdittamana ONMKY:n tiloissa. Lisäksi pyrimme nostamaan ympäristöteemoja ja lähiluontoa prioriteettiin Oulun kaupungin asukasdemokratiatoiminnassa perustamalla Oulun kaupungin organisoiman asukastoiminnan yhteyteen alueellisen ympäristötyöryhmän Pateniemeen. Ympäristötyöryhmä järjestikin seuraavien vuosien aikana paljon toimintaa Pateniemen ja Rajakylän alueella, mm. pyöritti ruokapiiriä. Yhdistyksen tukikohtana Kajaaninkadulla pitkään palvelleesta luonnonsuojelukeskuksesta jouduttiin luopumaan kesän aikana, kun vuokrasopimusta ei enää jatkettu. Puheenjohtajana toimi Hannu Karvonen. Varapuheenjohtajana toimi Saara Salmela.

2007 Kuinka ihmiset saavat tietää meistä ja tekemisistämme? Mitä jos veisimme esittelytelineitä kauppoihin? Ruokakaupoissa käyvät kaikki. Ideatuumailusta toimeen. Otimme yhteyttä suurimpien K-kauppojen kauppiaisiin. Saimme viedä esittelytelineitä Citymarketeihin ja K-rautoihin sekä kahteen K-supermarkettiin, kaikkiaan kuuteen kauppaan. Saimme lisäksi paikan yhdelle telineelle yliopistolla. Valmistimme telineet itse puusta. Ilmoitimme esittelytelineissä kampanjoista, muista tapahtumista ja Retkikerhon toiminnasta. Esittelytelineet olivat myös Luonto Lööppi sanomat -bulletiinin jakelupaikkoja, muiden julkisten tilojen jakelupaikkojen lisäksi. Päivitimme esittelytelineiden materiaalin noin kahden viikon välein, tarvittaessa useammin. Teimme Oulun kaupungille kaksi aloitetta, toisen jo ukkoliikenteen lipunhintojen laskemisen ja toisen keskustan ilmanlaadun parantamisen puolesta. Mutta miten aloitteen sanomaa saa tehostettua? Eikö olisi hyvä, jos aloitteen esille ottama ongelma ja ratkaisu nostetaan laajaan keskusteluun mediassakin? Miten teimme sen? Järjestimme yhdessä Myllytullin koulun kanssa ’pussissa puhdasta ilimaa’ – tempauksen, jossa jaoimme yhdessä Myllytullin koulun kanssa oppilaiden koristelemissa pusseissa. Puheenjohtajana toimi Hannu Karvonen.

2008 Sanginjoen ulkometsän suojelu oli yhdistykselle tärkeä aihe, kuten jo edellisinäkin vuosina. Suojelun puolesta yritettiin vaikuttaa mm. ottamalla yhteyttä kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäseniin. Niittyjen hoitoa perinteisin menetelmin viikatteella ja haravalla tehtiin Hietasaaressa kahdella niityllä (Pauhapolku ja Puomitie) yhdessä Oulun kaupungin kanssa laaditun hoitosuunnitelman mukaan. Lisäksi osallistuttiin Pohjois-Pohjanmaan piirin, lintutieteellisen yhdistyksen ja Kiiminkien lsy:n talkoisiin mm. Kiimingin Haaraojalla, Iin Nybyssa ja Ulkokrunneilla. Toteutimme kolme perheluontokerhoa, joissa isien, äitien ja noin 7-12 vuotiaitten lasten kanssa mentiin luontoon viikoittain (joskus harrastettiin luontoa sisätiloissa).   Puheenjohtajana toimi Hannu Karvonen.

2009 Retkikerho oli yksi toiminnan painopisteistä, kuten jo muutamana aiempanakin vuonna. Retkikerho on jäsentensä yhteinen kerho, johon kuuluminen ei edellytä yhdistyksen jäsenyyttä. Kerhon idea on saada erityisesti tavalliset, luontoa harrastamattomat oululaiset kiinnostumaan luonnosta. Halusimme panostaa retkikerhoon, koska luonnonsuojelu hyötyy retkikerhosta sitä kautta, että retkikerhon jäsen kiintyy harrastuksensa kohteeseen ja haluaa sen vuoksi suojella luontoa. Retkikerhon retkiä järjestettiin vuoden aikana 54 ja siinä oli 340 jäsentä. Järjestettiin luontovalokuvauksen opintopiiri, johon osallistui noin 20 opiskelijaa. Luonnonkukkien päivänä kesäkuussa tehtiin laivaretki Varjakan saareen, jonne seilasi Alexandra-laivan kyydissä noin 140 osallistujaa. Myös perinteiset bussiretket (hanhiretki lakeudelle, joutsenretki Hailuotoon ja talviretki Rantsilan-Kestilän suunnalle) järjestettiin. Olimme pääjärjestäjä suurta julkisuutta saaneessa Ydintalvi-mielenosoituksessa 24.1. (noin 400 osanottajaa). Tapahtuma uutisoitiin valtakunnallisesti lehdissä, TV:ssä ja radioasemilla. Teimme Oulun kaupungille kaksi aloitetta, toisen joukkoliikenteen lipunhintojen laskemisen ja toisen
keskustan ilmanlaadun parantamisen puolesta – ilman mainittavaa vaikutusta. Puheenjohtajana toimi Hannu Karvonen.

2010 Yritimme vaikuttaa Oulun kaupungin yhdyskuntasuunnitteluun ’Kestävä Yhdyskunta’-kampanjan välityksellä. Ajattelimme, että Kestävä Yhdyskunta –teeman alle voidaan jäsentää miltei kaikki luonnonsuojeluyhteisön toiminta kaupungissamme. Kampanjoissa ja muussa toiminnassa nostettiin esille luonnon- ja ympäristönsuojeluna eri tavoin: Bussikampanja, jossa jaettiin palkintoja bussimatkustajille, asiantuntijakirjoitus Kalevassa, Pohjois-Pohjanmaan ilmastostrategian laadintaan osallistuminen ”Alueiden käyttö ja yhdyskunnat” –työryhmässä, puolenkymmentä Oulun kaupungille osoitettua aloitetta sekä näkemyksiemme esittely Oulun kaupungin kaavoitusvirkamiehille kaavoituspäällikön kutsumana. Luonnonkukkapäivänretki Ainolan puistoon pääsi MTV3-uutisten loppukevennykseen. Toimme ympäristöasioita esille kaupunginosien lähidemokratiatoiminnan kautta, osallistumalla Pateniemen ja Kaijonharjun yhteistyöryhmien toimintaan. Jäsenmäärä vuoden lopussa oli 784. Puheenjohtajana toimi Hannu Karvonen.

2011 Oulun luonnonsuojeluyhdistys oli mukana Vesivaara-kampanjassa. Kampanja vastusti suunniteltua Oulun talousveden pumppaamista Oulujoen sijaan Viinivaarasta 70 km:n päästä Oulusta ja Kiiminkien harjujaksoilta. Hanke mm. nostaisi Oulun talousveden hintaa, laskisi monien järvien ja purojen veden pintaa, vahingoittaisi monen lähteen ja suon ekologiaa, olisi merkittävä riski Olvassuon luonnolle sekä vahingoittaisi Kiiminkijoen vesistön kalakantoja. Osallistuimme aktiivisesti Vesivaara-liikkeen esittelytilaisuuksiin ja kampanjointiin. Viinivaarassa järjestettiin retki, jossa esiteltiin pohjavesihanketta ja hankkeen vaikutusalue. Ylläpidimme myös Vesivaara-nettisivuja. Kestoaihe Sanginjoen ulkometsän suojelu oli vahvasti mukana, teemana ’Sanginjoki kansallispuistoksi’. Vuosittaisista lasten luontoharrastusta edistävistä tapahtumista osallistuimme tuttuun tapaan Timosenkosken luontokoulun luontosunnuntaitoimintaan, toukokuun Löydä Luonnollinen Harrastus – päivään Ainolanpuistossa sekä Joulupolkuun Ainolanpuistossa. Perustimme lähiluontoon ’luontopisteitä’. Luontopiste oli puinen tolppa, jossa kerrottiin nettiosoite, josta löytyy lisätietoa lähiympäristön lähiluonnosta. Joillakin luontopisteistä tehtiin pienimuotoisia luontoselvityksiä, joissa inventointiin mm. kasvi- ja lintulajistoa. Yhdistyksen ylläpitämän Retkikerhon toiminta oli hyvin aktiivista. Vuoden aikana retkikerholla oli 150 tapahtumaa, joissa oli 1500 kävijää. OLSY saikin Oulun seudun ympäristötoimen ensimmäisen kerran myöntämän Oulun kaupungin kestävän kehityksen tunnustuspalkinnon.1000 euron palkinto myönnettiin lähinnä Retkikerhon ja muusta ympäristökasvatustoiminnasta. Puheenjohtajana toimi Hannu Karvonen ja varapuheenjohtajana Saara Salmela,

2012 Organisoimme Hietasaari – kampanjaa, jonka tavoitteena on saada Hietasaaren maankäytöstä päätös, joka säilyttää luonto- ja kulttuuriarvot. Lisäksi tavoitteena oli saada Oulujoen suistoon kansallisen kaupunkipuiston status, mikä vahvistaisi luonto- ja kulttuuriarvojen säilymistä. Vapaaehtoisen luonnon- ja ympäristönsuojelutyön edistäminen yhdistyksen toiminta-alueella. Yhdistyksen mielestä Hietasaaren uudet rakennussuunnitelmat (kuten huvipuisto) muodostavat uhkan Hietasaaren luonnolle ja kulttuurille. Metsien suojelua edistettiin Metso-työryhmässä. Toimintamuotona oli suojelemattomien arvokkaiden metsäalueiden etsiminen ja arviointi ja sen jälkeen Metso-ohjelman rahoitusmahdollisuuksien esittäminen maanomistajille. Suojelun arvoisia kohteita etsittiin ilmakuvista ja verkostojen kautta. Metsiensuojeluarvot arvioitiin maastokäynnillä. Maanomistajiin oltiin yleensä yhteydessä puhelimella. Yhteydenottojen perusteella toiminta ei tuntunut kovin vaikuttavalta, mutta vuosien päästä huomattiin, että ainakin voin viisi yhteydenottoa oli kuitenkin johtanut suojeluun, kun kaikkiaan yhteydenottoja tehtiin noin 60. Puheenjohtajana toimi Hannu Karvonen ja varapuheenjohtajana Saara Salmela.

2013 Aiempien Vesivaara-, Sanginjoki- ja Hietasaarikampanjoiden lisäksi kampanjoitiin pyöräilyn edistämisen puolesta. Pyöräilemällä voidaan vähentää autoilun aiheuttamia ympäristöhaittoja. Järjestimme kansainvälisen talvipyöräilykongressin, ’Oulun Ruudut’ – kadunvaltaustapahtuman, pyöränkorjaustapahtuman rotuaarilla ja avasimme PyöräOulu nettisivun, joka antaa pyöräilyyn liittyvää Oulu-spesifistä infoa. Perustimme Luonto- ja kulttuurihistoriaryhmän, joka selvitti valitsemiensa säilyttämisen arvoisten kohteiden historiaa. Pääkirjastossa pidettiin Ovenpieliluonto-näyttely, johon kuului vitriineissä täytettyjä eläimiä, valokuvia ja luontoaiheisia esineitä sekä screenillä pyörivä valokuvanäyttely ja luontovisa + yhdistyksen esittely toisella päätteellä. Puheenjohtajana toimi Hannu Karvonen ja varapuheenjohtajana Saara Salmela.

2014 Yhdistyksen Retkikerho -toiminta jatkui edelleen melko vilkkaana. Retkiä järjestettiin kymmeniä ja Retkikerhossa oli noin 600 jäsentä. Retkien lisäksi retkikerhon toimintaan kuului muutamia epäsäännöllisen säännöllisesti kokoontuvia harrastepiirejä: puutyökerho, jossa nikkaroitiin mm. linnunpönttöjä ja lumirakennuslaatikoita, sukkapiiri sekä pyöräpaja. Yhdistyksen ’päämaja’ eli varastotila toiminnassa tarvittaville tarpeille ja tarvikkeille oli Tuirassa, vuokrattuna kerrostalon kellaritiloista (kuten jo vuosien ajan). Luonnonsuojeluyhteistyötä tehtiin myös rajan yli: OLSYn aktiivit osallistuivat Ruotsin luonnonsuojeluliiton Norrbottenin piirin vuosikokoukseen Ylitorniolla ja tutustuivat Framtidsveckan-tapahtumiin Bodenissa ja Luulajassa. Yhdistyksessä oli 775 jäsentä. Puheenjohtajana toimi Hannu Karvonen ja varapuheenjohtajana Marjut Rautio.

2015 Ilmastonmuutoksen torjunta oli yksi toiminnan painopisteistä. Millainen elämäntapamuutos tarvitaan ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi ja olisi vieläpä mahdollinen ja hyödyllinenkin!? Järjestimme kaupungintalon edessä Iloinen Ilmastotori -tapahtuman. Torilla oli kojuja ja pöytiä, joissa oli toiminnallista ohjelmaa ja ilmaston kannalta hyödyllisten kulutusmuutosten havainnollistamista. Energia-asioita tuotiin esiin myös yleisölle suunnatussa energiaillassa kahvila MiraPoppinsissa. Pariisin ilmastokokouksen alla järjestettiin iso ilmastomarssi Oulun keskustassa. Järjestimme filosofi-illan, jossa pohdittiin yhdessä Ville Lähteen kanssa maapallon resurssien rajallisuutta ja sitä, millaista elämä ja politiikka niukkuuden maailmassa voisi olla. Mainittava uusi avaus oli myös Pikisaaressa ja pääkirjaston edessä järjestetty Suisto Challenge–tapahtuma, joka pyrki edistämään kansallisen kaupunkipuiston perustamista. Tapahtumassa kävijät saivat seikkailla tehtävärasteilla. Perinteisten joutsen- ja hanhiretkien lisäksi järjestettiin bussiretki myös Oulun päivien yhteydessä. Oulun kauneimmat luontopaikat – retkellä bussi olikin täpötäysi ja osallistujat pääsivät tutustumaan Pehkolanlammen, Lapinkankaan, Toppilansaaren sekä Saarelansaaren hienoihin maisemiin. Hannu Karvonen päätti pitkän uransa yhdistyksen puheenjohtajana.

2016 Sanginjoen ulkometsän suojelun vauhdittamiseksi yhdistys vuokrasi Oulun kaupungilta Loppulan entisen metsänvartijan talon ja järjesti siellä luontokahvila- ja retkitoimintaa. Loppulaan pystytettiin Sanginjoki-aiheinen luontovalokuvanäyttely. Kohtuutalouteen perehdyttiin opintopiirin avulla, opintopiirissä oli puolenkymmentä osallistujaa. Lähiluontoilta-toiminnan idea on tarjota taloyhtiölle tai korttelille ilmainen lähiluontoretki sisältäen opastuksen ja pullakahvit ja linnunpöntön ripustuksen ja sitä kautta nostaa lähiluonnon arvostusta ja yhdistyksen tunnettuutta. Lähiluontoiltoja järjestettiin kaksi, ilman suurta yleisöryntäystä. Puheenjohtajana aloitti Esa Aalto ja Kalle Hellström toimi varapuheenjohtajana.

2017 Yhdistys päätti kevätkokouksessaan muuttaa nimensä. Aiempi ’Oulun luonnonsuojeluyhdistys ry’ painui historiaan uuden nimen ollessa ’Suomen luonnonsuojeluliiton Oulun paikallisyhdistys ry’. Puheenjohtajana toimi Esa Aalto ja varapuheenjohtajana Kalle Hellström. Toiminnan painopiste oli Loppulan luontokahvilan ympärille rakentuva toiminta, luontokahvila oli auki joka viikonloppu vapulta marraskuun alkuun. Kävijöitä luontokahvilassa oli noin 2000, erityisesti lapsiperheitä. Yhdistys järjesti kuntavaalien alla maaliskuun alussa seminaarin ” Talous kasvun jälkeen”, johon kutsuttiin kuntavaaliehdokkaita. Tilaisuudessa kuultiin alustuksia kestävästä kehityksestä ja luonnonvarojen kulutuksen kasvun leikkaamisen välttämättömyydestä. Jättipalsamin torjumiseksi järjestettiin talkoita. Virallinen aloite- ja kannanottotoiminta oli viimevuosien tapaan melko vähäistä, mutta kuitenkin viimevuosia aktiivisempaa: virallisia aloitteita ja lausuntoja tehtiin neljä.

Yhdistys

Suomen luonnonsuojeluliiton Oulun yhdistys on Suomen luonnonsuojeluliiton ja Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piirin alainen paikallisyhdistys.…

Lue lisää

Toimialue

Kuntaliitosten muokkaama nykyinen kuntakartta poikkeaa jonkun verran Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistysten toimialueista. Suomen luonnonsuojeluliiton…

Lue lisää

Sähköpostilista

Suomen luonnonsuojeluliiton Oulun yhdistyksen postituslista jasenlista@olsy.fi on jäsenten viestintä- ja keskustelukanava. Postituslistalla…

Lue lisää

Säännöt

Suomen luonnonsuojeluliiton Oulun yhdistys ry käyttää Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistysten mallisääntöjä.

Lue lisää
Olsy historia logo

Toimintakertomukset

Tälle sivulle kootaan yhdistyksen toimintakertomuksia.

Lue lisää