Oulun metsien hoito- ja käyttösuunnitelmasta on unohdettu tärkein asia
Oulun kaupungin metsien hoito- ja käyttösuunnitelmalla ohjataan Oulun, Suomen suurimman kuntametsien omistajan, metsien käyttöä vuosina 2024–2033. Suunnitelman piiriin kuuluvat talousmetsien lisäksi mm. suojelualueet ja kaupungin lähimetsät. Suunnitelmassa tehtävät päätökset vaikuttavat jokaisen kuntalaisen lähiluontoon seuraavan 10 vuoden ajan ja kauas pidemmällekin.
Yhdyskuntalautakunnan kokouksessa 9.5. päätösesitys on, että 2022-2023 valmisteltu metsien hoito- ja käyttösuunnitelma hyväksytään ohjeellisena noudatettavaksi. Nyt hyväksyttäväksi esitetty suunnitelma painottaa vahvasti metsien hakkuita unohtaen luonnon monimuotoisuuden ja hiilinielut, jotka suunnitelman valmisteluvaiheessa olivat vielä mukana. Hakkuutuloja kasvatettaisiin 1,3 miljoonaan euroon nykyisestä tavoitteesta 1,1 miljoonasta. Ohjelma ei esitä suojelualueiden lisäämistä, hiilinielujen lisäämistä, ennallistamista tai muitakaan lisätoimia luontokadon hidastamiseksi.
Suomi on sitoutunut suojelemaan 30 % maa- ja vesialueistaan vuoteen 2030 mennessä osana tavoitetta pysäyttää luontokato. Tämä suojelu-urakka tulisi aloittaa meidän kaikkien yhteisistä, valtion ja kuntien omistamista metsistä. 30 % suojeluasteen tulisi olla tavoitteena myös Oulun omistamilla metsämailla, ja kaupungin pitäisi aloittaa selvitystyö tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Arvokkaimmat kohteet, kuten Hietasaaren metsät, tulisi suojella välittömästi.
Oulussa on vuonna 2022 toteutettu Luonnon monimuotoisuusselvitys. Selvityksestä muodostui visio “Monimuotoinen pohjoinen luonto luo Oululle elinvoimaa”. Selvitystä tehnyt työryhmä totesi, että luonnon monimuotoisuutta edistävien toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää sen huomioimista kaupungin suunnitelmien laadinnassa, kuten metsien hoito- ja käyttösuunnitelmassa. Nyt uhkana on, että asetettu visio jää sanahelinäksi ja Oulun kaupungin toimenpiteet vajavaisiksi.
Suunnitelma vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen, mutta ei huomioi tulevaisuuden tarpeita metsien käytössä. Metsien hiilinielujen ja -varastojen säästäminen ja kasvattaminen on edullisin yksittäinen teko, jonka kaupunki voisi tehdä hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Tulevaisuudessa luontoarvoille ja hiilinieluille on odotettavissa myös rahallinen arvo mm. ekologisen ja hiilikompensaation kautta. Hakkuutulojen osuus kaupungin noin miljardin euron budjetista oli vuonna 2020 noin promille! Metsähakkuiden taloudellisen tuoton ollessa niin pieni, miksi ei harkittaisi metsien käyttöä tavalla, joka turvaisi tulevaisuutemme ja voisi jopa tuottaa enemmän rahaa kaupungille? Puhumattakaan monimuotoisten metsien muista hyödyistä mm. terveyteen ja virkistäytymiseen.
Luontokadon pysäyttäminen ja hiilineutraaliuden saavuttaminen eivät onnistu ilman nykyisiin toimintatapoihin tehtäviä muutoksia. Nyt esitetty hakkuutason kasvattaminen ei edistä näitä tavoitteita. Toivomme Oulun kaupungilta suurena metsänomistajana kunnianhimoisempaa ja kestävämpää metsienkäyttöä.