Mielipide Vanhan Hiukkavaaran–Jääkärinkankaan asemakaavaluonnoksesta (tunnus 564-2439)

Aluksi kiitämme siitä, että näinkin paljon metsää on saatu suunnitelmassa säästettyä. Kaavaselostuksessa useammassa kohdassa mainitaan, että jäljelle jääviä metsiä hoidetaan. Kartassa sivulla 34 on metsät luokiteltu puoliavoimiksi ja mainitaan, että niitä kehitetään. Nykyisillä metsänhoitotoimenpiteillä metsät muuttuvat paljonkin avoimemmiksi kuin tämä metsä, joka pitää sisällään monimuotoisuutta lisäävää erilajista puuta ja keloa sekä runsaan linnuston, muun muassa hömötiainen (erittäin uhanalainen) ja töyhtötiainen (vaarantunut) elävät siellä (s. 32 selvitys vuodelta 2016). Olisi erittäin vahingollista linnuston kannalta mennä jäljelle jääviä metsiä ”hoitamaan”. Oulun kaupunki on sitoutunut edistämään luonnon monimuotoisuutta ja niinpä näiden metsien hoidosta tulee pidättäytyä. Jos polkuja/reittejä metsään kaivataan, pyöräilijät ja kävelijät kyllä asian hoitavat.

Eteläosaan kaava-aluetta tehtiin hakkuu viime keväänä lähelle Myllyojan vartta. Puupinot seisoivat Hiukanreitin varrella. Hakkuu tehtiin, vaikka tiedettiin, että alue on kaavoitusvaiheessa. Kaavaselostuksessa mainitaan, että metsät hoidetaan asemakaavan valmistuttua. Nyt kuitenkin kävi niin, että komea vanha metsä hakattiin ja hakatulle alueelle ei rakenneta, vaan siihen on tulossa Pajulanpellonpuisto. Tällaista ei saisi jatkossa päästä tapahtumaan, koska luonnollisen kaltaiset metsät ovat yhä tärkeämpiä asukkaiden viihtyvyyden kannalta. Myös tärkeää hiilivarastoa ja –nielua on tämän varttuneen metsän hävittämisen myötä menetetty.

Kaavan vaikutusalueen läpi virtaava Myllyoja mainitaan ympäröivine metsineen tärkeänä alueen vesitasapainon kannalta. Koska Myllyojan kaunis puromaisema on erittäin eroosiolle arkaa, olemme huolissamme hulevesien vaikutuksesta siihen, varsinkin kun tuo edellä mainittu Pajulanpellonpuiston metsä on hakattu puron läheisyydestä.

Ampuma-alueelta kantautuvasta melusta tulee jatkuvasti valituksia. Ammunnan melu on erittäin impulsiivista ja häiritsevää ja eroaa luonteeltaan merkittävästi kaikista muista ympäristön melulajeista. Melumittaukset vaativat erityislaitteita ja melua tehokkaasti vaimentavat rakenteet ovat erittäin kalliita. Melun voimakkuuteen vaikuttavat lisäksi tuuli ja sääolosuhteet. Näin lähellä asutusta ja virkistysalueita sijaitsevasta ampumaradasta tulisikin luopua.

Alueen pohjoispäässä sijaitseva isovarpuräme tulee rakentamisen takia tuhoutumaan. Kyseessä on metsälain tarkoittama erittäin arvokas elinympäristö ja myös uhanalainen luontotyyppi (luokka VU, vaarantunut) ja sen hävittäminen tulee ehdottomasti kompensoida. Kompensointi tulee tehdä ennallistamalla ja/tai suojelemalla mielellään jonkin verran suurempi saman luontotyypin mukainen alue mahdollisimman läheltä häviävää kohdetta. Myös uhanalaisten lintujen, hömötiaisen, töyhtötiaisen ja viherpeipon tuhoutuva elinpiiri, varttunut havumetsä, tulee kompensoida suojelemalla vastaavan tyyppistä metsää lähialueella. Rakennettavalla kohdalla lintujen elinympäristö häviää kokonaan, kun suojeltavalla metsäalueella elinympäristön luonnontila paranee jatkossa metsän saadessa kehittyä luontaisesti. Tämä laadullinen parannus ei ole yksi yhteen tuhoutuvan elintilan kanssa. Siksi kompensoitavan alueen tulee olla suurempi kun hävitettävän pinta-alan.

Lopuksi haluamme vielä huomauttaa, että olemme tutustuneet suunnitelmaan hankesivulla olevien aineistojen ja aluevierailujen avulla. Jostakin syystä tällä kertaa suunnitelman tausta-aineistoja ei ole liitetty hankesivulle eikä esimerkiksi Lähtötiedot ja liikenteen, katujen, ympäristön, hulevesien, liikunnan, energia- ja vesihuollon yleissuunnittelu -raportissa mainitut aineistot Vanha Hiukkavaara, luonto ja maisemaselvitys 16.9.2015 tai Vanha Hiukkavaara Asemakaavan meluselvitys, 30.6.2020 tunnu olevan julkisesti saatavilla ollenkaan. Toivomme, että jatkossa pyrittäisiin näiden tausta-aineistojen suhteen suurempaan julkisuuteen ja saatavuuteen.