Lausunto Lieksan kaupungin Lieksa-Ruunaa strateginen yleiskaava 2040+ ehdotusvaiheen kaavaselostukseen 18.3.2021
JOHDANTO
”Strategisella yleiskaavalla määritellään alueidenkäytön periaatteiden suuret linjat kehittämistavoitteina ja -määräyksinä.” ”Strateginen yleiskaava toimii myös työkaluna tulevia strategisia ja/tai poliittisia linjauksia määriteltäessä.” ”Strategisella yleiskaavalla ei osoiteta muutoksia olemassa oleviin suojelu- ja/tai arvostatuksiin.”
Näillä ylevillä tavoitteilla pitäisi olla painoarvoa kokonaisvaltaiseen alueen maankäytön suunnitteluun valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävällä luonnoltaan hyvin monipuolisella suunnittelualueella. Tulevia suunnittelualueen strategisia ja poliittisia linjauksia määritettäessä pitäisi huomioida POKAT 2025- maakuntaohjelman painopisteistä erityisesti ilmastonmuutoksen hillintä ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, jossa teemoina ovat virtaavat vedet, puhdas ja hiljainen erämaa, luonnon antimet ja luonto lähellä. Nämä teemat jos mitkä ovat merkityksellisiä kaava-alueella, joka sijoittuu Lieksan keskustaajaman ja Pankakosken alueilta Ruunaan retkeilyalueelle ja aina Ruunaan luonnonsuojelualueen rajalle saakka vesistöineen, suoalueineen ja liikenneväylineen.
TAVOITTEET
”Strategisen yleiskaavan tarkoituksena on ohjata maankäytön suuria linjoja ja kehittämissuuntia, osoittaa kaupungin tulevaisuuden tahtotila ja tukea kaupungin strategisia päämääriä.” Kaupungin tahtotilassa eri prioriteettien yhteensovittamisessa kyseiselläkin kaava-alueella on selkeitä ristiriitoja. Tämä ilmenee kaupungin maakuntakaavaan antamassaan lausunnossa.
Lieksan kaupunki tukee maakunnan ilmasto- ja energiaohjelman 2030:n asettamia tavoitteita, että turpeen energiakäytöstä luovutaan maakunnassa vuoteen 2030 mennessä, mutta esittää kuitenkin turvetuotantoon soveltuviksi alueiksi mm. juuri kaava- alueella olevia Ketveleensuota ja Rimpisuota sekä kaava-alueen ulkopuolelle sijoittuvaa, mutta vesistövaikutuksiltaan myös Lieksanjokeen vaikuttavaa Teerisuota. Turpeenkaivu kuormittaa ilmastoa ja turvekenttien osalta ongelmana on erityisesti hienojakoinen turveliete, jota kertyy vesistöihin samentaen vettä ja kertyen rannoille. Uutta tietoa
turvekenttien lietekuormituksen ilmenemisestä pohjoiskarjalaisissa vesistöissä esitetään julkaisussa Heikki Simola 2021: Turpeen kaivuun jäljet Haarajärven sedimenteissä (Geologi, painossa). Maakunnan ilmasto- ja energiaohjelman 2030:n tavoitteiden tukeminen kuulostaa sanahelinältä, kun samaisessa lausunnossaan Lieksa esittää suojeltavaksi esitetyt suot arvioitavaksi turvetuotantoon ja vain turvetuotantoon sopimattomat suot suojeltaviksi.
Toinen selkeä ristiriita liittyy turvetuotannon vaikutukseen virtaavien vesien vaelluskaloihin. Lieksanjoki on yksi kansallisen kalatiestrategian kärkihankkeista, joilla tärkeimpänä tavoitteena on uhanalaisten ja vaarantuneiden vaelluskalojemme elinvoimaisuuden vahvistaminen ja vaellusyhteyden palauttaminen.”Ympäristönsuojelulain 13 §:n mukaan turvetuotannon sijoittamisesta ei saa aiheutua valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittävän luonnonarvon turmeltumista. Luonnonarvon merkittävyyttä arvioitaessa voidaan vastaavasti ottaa huomioon sijoituspaikan merkitys sen ulkopuolella sijaitseville luonnonarvoille.”
Ketveleensuon vedet laskevat Pudasjokeen ja Pankajärven kautta Lieksanjokeen. Rimpisuon vedet laskevat Ketveleensuon tavoin Pudasjokeen tai vaihtoehtoisesti Naarajokeen. Naarajoella on kunnostettu usean vuoden ajan luonnonlohen kutualueita ja Pudasjoki on tärkeä harjuksen lisääntymisalue. Vaelluskalojen luontaisten lisääntymisalueiden kunnostukset jatkuvat myös joen yläosalla Ruunaan koskialueilla, jotta vaeltavien lohikalojen lisääntyminen onnistuisi Lieksanjoessa. Ruunaa on myös Metsähallituksen suosituin vapaakalastusalue.
Myös Teerisuon vedet päätyvät lopulta Pankajärveen ja Lieksanjokeen. Näiden soiden valjastaminen turvetuotantoon haittaa Lieksanjoen kalataloudellisia kunnostuksia ja on ilmeisen ristiriidassa hankkeisiin käytettyjen taloudellisten panostusten kanssa. Virtavesikutuisille kaloille turvetuotannon vesistökuormitus voi olla hyvin haitallista, orgaaninen kuorma liettäisi kutualueita.
Kolmas ristiriita liittyy siihen, että turvetuotantoalueet vähentävät merkittävästi kaava- alueen muunkin suo- ja vesiympäristön luonto- ja virkistysarvoja sekä heikentävät lähistön suojelualueiden arvoa. Samalla ne katkaisevat väistämättä kaavakarttaan tarkennettujen luonto- ja maisemakäytävien jatkuvuuden sekä arvokkaiden luontokohteiden välisiä ekologisia yhteyksiä ja arvokkaita luonto- ja kulttuurikohteita tuhoutuu. Selostustekstin ”Luonto on merkittävässä roolissa hyvinvoinnin edistämisessä ja siten on myös tavoitteellista huolehtia luonnon monimuotoisuudesta” yhteensovittaminen turvetuotannon kanssa on kyllä mahdotonta.
Strategisen yleiskaavasuunnittelun tavoiteasettelussa kiinnitetään huomiota alueellisesti merkittävään matkailuelinkeinon kehittämiseen. Kaava-alue, Lieksan joki ja Ruunaa, pitäisi nähdä erityisesti virkistys- ja luontomatkailun tulevaisuuden kehittämiskohteena POKAT 2025 maakuntaohjelman mukaisesti: virtaavat vedet, hiljainen erämaa, luontokohteet lähellä ja luonnon antimet. Turpeenkaivu pöly- ja meluhaittoineen sekä vesistövaikutuksineen on selvässä ristiriidassa kaava-alueen keskeisen elinkeinon, matkailuelinkeinon kehittämisen kanssa. Matkailuelinkeinojen kehittämisen ja luonnon virkistyskäytön edistämisen kannalta pikemminkin pitäisi edistää soiden ja muidenkin luontokohteiden ennallistamista ja nähdä sen merkitys luonnon monimuotoisuuden ja ilmaston muutoksen torjunnassa. Hyvinvoiva luonto tulee olemaan matkailuvaltti tulevaisuudessa, tähän toivottavasti selostustekstin ”Suunnittelualueen maantieteellinen
sijainti on vahvuus luonnonympäristön puhtauden, alueen rauhallisuuden ja hiljaisuuden perusteella”- kirjauksella aidosti pyritään.
Matkailuelinkeinoon liittyvä rakentaminen sijoitetaan ensisijaisesti olemassa olevaa aluerakennetta täydentämään reittien käytettävyyttä tukien. Matkailurakentamisen keskukset sijoittuvat joko Ruunaan Natura-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen. Tarkemmassa suunnittelussa on huomioitava arvokkaat luontokohteet, kulttuuriperintökohteet, maankäytön muutosten ja rantarakentamisen vaikutukset esimerkiksi vaelluskalojen palautustoimenpiteisiin ja yleisesti alueen maisema-arvoihin sopeuttaen rakentaminen ympäristöön.
VAIKUTUSTEN ARVIOINTI
Vaikutusten arviointi on olennainen osa maankäytön suunnittelua. Ympäristövaikutusten arvioinnissa voimakkaiden maankäyttömuutosten, kuten turvetuotantoalueiden vaikutusta vesiin, eliöstöön, maaperään, luonnon monimuotoisuuteen, maisemaan, viihtyisyyteen ja matkailuun olisi pitänyt selkeästi tuoda esille jo tässä strategisen yleiskaavan vaiheessa. Nyt turvetuotantoalueet ovat vain kaavamerkintänä ja vaikuttamista tehdään muuta kautta samalla unohtaen ilmasto- ja energiaohjelman 2030:n asettamat tavoitteet. Hyvässä ja ennakoivassa kaavoituksessa tarvitaan herkkyyttä tunnistaa luontoarvot etukäteen, miten rakentaminen ja luonto voidaan yhdistää. Luontomatkailun ja luonnonsuojelun yhteensovittaminen onnistuu huomattavasti paremmin kuin turvetuotannon ja luontomatkailun, turvetuotannon sallimisella kaava-alueella kavennetaan myös voimakkaasti luonnonympäristöä ja luonnon monimuotoisuutta.