Vastaus lausuntopyyntöön: Saarenmaan osayleiskaava

Kangasalan kaupunki
kaavoitus

Vastaus lausuntopyyntöön, KLA/80/53.01/2019

Kangasalan kaupunki on pyytänyt Kangasalan luonto ry:n lausuntoa Saarenmaan osayleiskaavaehdotuksesta.

Osayleiskaavaehdotuksessa on edelleen jätetty useita asioita ratkaisematta ja auki. Tämä tekee mahdottomaksi kattavan arvion tekemisen osayleiskaavasta ja sen vaikutuksista. Kokonaisuuden kannalta olisi tärkeä tietää esimerkiksi, miten pyöräily-yhteystarve tulee sijoittumaan Ruskon ja Liutun välille, mihin kakkoskehä (tie nro 309) ja Kaarinan polku linjataan ja mikä on Kaukajärven etelärinteen ja ekologisten yhteyksien kohtalo kaava-alueen pohjoisosassa. Näitä ei tulisi jättää asemakaavatason ratkaisuiksi, sillä niiden vaikutukset ovat laaja-alaiset ja jopa maakunnalliset.

Kaavakartassa on samalle alueelle merkittynä useita keskenään ristiriitaisia määräyksiä, mikä johtaa kaavan monitulkintaisuuteen ja epämääräisyyteen. Kaava-alueen pohjoisosassa samalle alueelle ollaan suunnittelemassa virkistysaluetta, mutta samaan aikaan kuitenkin määrätään tutkittavaksi omakotitaloalueen mahdollistamista alueelle. Osayleiskaavan tulisi selkeästi ja yksikäsitteisesti kertoa, mitä alueen asemakaavalta vaaditaan, mutta nyt osayleiskaavan merkintä riippuu tulevasta asemakaavasta. Aluetta koskevat kehittämistavoitteet ovat kokonaisuudessaan niin ristiriitaisia, että osayleiskaava on alueidenkäyttölain (AKL) 42 §:ssä tarkoitetuilta oikeusvaikutuksiltaan epäselvä.

Linnuston osalta haluamme nostaa esiin, että Saarenmaan osayleiskaava-alueelle on päivitetty linnustoselvitys vuonna 2024. Selvityksessä todetaan:” Yhteenvetona molemmissa aiemmissa luontoselvityksissä on todettu, kuinka laaja ja metsäinen Saarenmaan alue tarjoaa vaihtelevia elinympäristöjä sekä tavanomaiselle metsälajistolle että rauhallisia metsäalueita suosiville arvolajeille. Alueen metsät ovat kuitenkin laajalti myös voimakkaasti hoidettua talousmetsää, mikä rajoittaa monien lintujen esiintymistä. Linnustoa ajatellen arvokkaimpina alueina onkin selvityksissä nostettu esiin kaava-alueen vanhan metsän kuviot sekä muiden monimuotoisuusarvojen perusteella rajatut kohteet. Siten pelkästään linnuston pohjalta annettuja maankäytönsuosituksia ei ole, sääksen pesäpuun suojavyöhykettä lukuun ottamatta, annettu, sillä linnustolle arvokkaat metsäkuviot on huomioitu jo muiden arvokkaiden luontokohteiden rajauksissa. Sääksen pesäpuun osalta on selvityksissä suositeltu jättämään pesäpuun ympärille noin 500 metrin suojaetäisyys (FCG Oy, 2017; Kangasalan kaupunki, 2018).

Päivitetyssä linnustoselvityksessä mainitaan myös: ”Kaava-alueelta tehtyjen lintuhavaintojen perusteella alueella voi sijaita luonnonsuojelulain 70 §:ssä tarkoitettuja eläinten, lähinnä pöllöjen, itse tekemiä ja toistuvasti käyttämiä pesiä, joiden vahingoittaminen lisääntymiskauden ulkopuolellakin on kielletty. Todennäköisemmin tällaiset eläinten itse rakentamat, ns. luonnonmukaiset, pesät sijaitsevat jo edellä mainituilla vanhojen, luonnontilaisten metsien alueilla, joilta löytyy pesän rakentamiseen tarvittavaa lahoa puustoa.” Petolintujen mahdolliset pesäpaikat onkin tarkoin kartoitettava ennen rakentamisen aloittamista.

Voimakkaasti hoidettu talousmetsä toimii kuitenkin nykyisessä tilanteessa (kun monien lajien vaatimia arvokkaita biotooppeja ei enää ole jäljellä) esimerkiksi suojavyöhykkeenä. Kaava-alueen arvokkaiden biotooppien rajaamista liian kapeaksi on vältettävä ja pidettävä huoli siitä, että suojavyöhykkeet ja ekologiset käytävät ovat riittävän laajoja.

Seuraavaksi käymme läpi tarkemmin otsikoiden mukaisia aihealueita Saarenmaan osayleiskaavaehdotukseen liittyen:

Kaukajärven rannan RA-/A-1 -merkintä (loma-asuntoalue/asuntoalue)

Yleiskaavaehdotuksessa Kuuselantien ranta-alueelle on osoitettu RA-/A-1-merkintä, joka mahdollistaisi alueen asemakaavoittamisen vakituiselle asumiselle. Kuuselantien alueella on voimassa rantaosayleiskaava ja maakuntakaavan ohjausvaikutus on voimassa, kun osayleiskaavaa muutetaan tai korvataan toisella. Rantaosayleiskaavassa alueen maankäyttöä on rajoitettu merkittävästi RA- ja MU-1 -merkinnöillä, jotka toteuttavat maakuntakaavan määräyksiä. (AKL 1§, 32§). Osayleiskaavaehdotuksen A-1-merkintä on sen sijaan ristiriidassa maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kanssa. Maakuntakaavassa Kaukajärven ja Pitkäjärven etelärannat on osoitettu seudullisesti merkittäviksi virkistysalueiksi, joilla tulee turvata virkistyskäytön edellytysten säilyminen ja kehittäminen sekä kiinnittää huomiota alueen merkitykseen ekologisessa verkostossa ja luonnon monimuotoisuuden kannalta.

Pirkanmaan liitto on jo vuonna 2021 Kuuselantien asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta antamassaan lausunnossa (PL/77/03.02.00/2021) todennut, että alueen muuttaminen loma-asunnoista vakituiseksi asutukseksi ei tue maakuntakaavan virkistysaluevarauksen toteutumista. Liitto on myös korostanut, ettei alue sijaitse maakuntakaavan tarkoittamalla tehokkaaseen joukkoliikennejärjestelmään tukeutuvalla alueella, eikä siten edellytä yhdyskuntarakenteen tiivistämistä. Sama kanta on toistunut Pirkanmaan liiton tuoreimmassa palautteessa osayleiskaavan aloitusvaiheessa (29.11.2024), jossa todetaan, että yleiskaavasuunnittelussa on varmistettava maakuntakaavan määräysten välittyminen asemakaavatasolle.

Luontoarvojen kannalta Kuuselantien rannan jyrkkä rinne muodostaa arvokkaan kokonaisuuden, vaikka alueella onkin olemassa olevaa rakennuskantaa (luontoselvitys / asemakaava 861). Liito-oravaselvitysten (2019, 2024) mukaan alue toimii tärkeänä ekologisena yhteytenä Tampereen suuntaan, eikä sen pirstominen vakituisella asutuksella ole yhteensopivaa liito-oravan suojelun kanssa. Lepakkoselvitys (2024) puolestaan osoittaa alueen merkityksen pohjanlepakon ja siippojen ruokailu- ja liikkumisalueena; selvityksessä suositellaan puuston säilyttämistä luonnontilaisena ja keinovalon välttämistä. Luonto-Liiton metsäryhmän kartoitus (2022) tukee tätä kokonaisuutta, sillä se osoitti alueella esiintyvän uhanalaisia ja vanhaa metsää indikoivia lajeja ja totesi metsän täyttävän monimuotoisen metsän METSO-kriteerit. Koska sekä liito-orava että lepakkolajit kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteiden IV(a) tiukasti suojeltuihin lajeihin, niiden elinympäristöjen ja kulkuyhteyksien heikentäminen olisi direktiivin vastaista. Pitkäjärven ja Kaukajärven etelärannan linnusto on monipuolista.

Alueella on muun muassa tavattu Tiira-lintutietopalvelun mukaan kanahaukka (pesimäaikainen, NT), pikkusieppo (DR), pohjantikka (poikue, DR KV), varpuspöllö (VU DR KV), pikkutikka, lehtopöllö, pyy (VR DR), mehiläishaukka (EN DR), idänuunilintu ja hömötiainen (EN). Kaukajärven ja Pitkäjärven ranta-alue on säilytettävä ennallaan ja yhtenäisenä.

Alueen herkkyyttä lisää myös Kaukajärven vesistön ominaispiirre: se on pohjavesivaikutteinen ja veden hitaasta vaihtuvuudesta johtuen hyvin altis valuma-alueella tapahtuville muutoksille. Jyrkän rinteen olosuhteissa kaavaselostuksessa esitetyt hulevesien hallintaratkaisut eivät ole käytännössä toteuttamiskelpoisia ilman laajamittaista puuston poistoa, mikä olisi ristiriidassa sekä luontoselvitysten että ekologisten tavoitteiden kanssa. Maisemallisesti Kuuselantien huvila-asutus liittyy saumattomasti Tampereen puolen vastaavaan perinteiseen huvila-asutukseen. Vakituisen asumisen salliminen muuttaisi koko Kaukajärven etelärannan luonnetta ja heikentäisi sen virkistyskäyttöarvoa.

Oikeuskäytännön näkökulmasta on huomattava, että Hämeenlinnan hallinto-oikeus on päätöksessään 01959/18/4111 (2018) kumonnut poikkeamisluvan, jolla Kuuselantien alueen vapaa-ajan rakennus olisi muutettu vakituiseksi asunnoksi. Päätöksessä todettiin, että pysyvä asutus edellyttää laajempaa maankäytön suunnittelua ja että suuri osa alueesta ei sovellu vakituiselle asumiselle. Lisäksi on merkittävää, että Tampereen puolella vastaava rantavyöhyke on asemakaavassa osoitettu vain loma-asutukselle, eikä uusia rakennuspaikkoja sallita. Kangasalan ratkaisu poikkeaisi tästä linjasta ilman perusteltua syytä, mikä herättää kysymyksen hallintolain 6 §:n mukaisesta tasapuolisuuden toteutumisesta.

Näistä syistä katsomme, että Kuuselantien ranta-alueen osoittaminen vakituiselle asumiselle on maakuntakaavan määräysten, alueelta laadittujen luontoselvitysten ja oikeuskäytännön vastaista sekä heikentäisi merkittävästi Kaukajärven etelärannan virkistys- ja luontoarvoja. Alue tulisi säilyttää loma-asutuksena ja virkistysalueena maakuntakaavan mukaisest

Viheryhteydet

Ottaen huomioon, että Saarenmaan osayleiskaava sisältää paljon heikennyksiä ekologisten yhteyksien säilymiselle uusien tieyhteyksien rakentamisen myötä, tulee luontokatoa kompensoida riittävän leveillä ja tiheillä viheryhteyksillä, jotka eivät itsessään estä ekologista kytkeytyvyyttä. Ekologisen käytävän leveys 50-170 metriä on riittämätön toimiakseen kunnolla. Saarenmaan kaavaehdotuksessa on linjattu yhteys pohjois-eteläsuuntaisesti Etelä-Hervannan suojelualueen suuntaan. Tämä sinänsä välttämätön muutos on kuitenkin leveydeltään riittämätön, koska tämä pitkä ja kapea yhteys palvelee samaan aikaan sekä hulevesireittinä, virkistysalueena että ekologisena käytävänä. Näin kapeana yhteys ei voi toimittaa näiden kaikkien kolmen virkaa samaan aikaan. Tätä puutetta ei esimerkiksi Sitowiselta tilattu Do No Significant Harm -raportti (2025) huomioi. Yhteyttä olisikin selvästi levennettävä tai rakennettava myös uusia vaihtoehtoisia yhteyksiä sen rinnalle ottaen huomioon, että ko. reitti on ekologinen pääkäytävä ja sellaisena ensiarvoisen tärkeä.

Myös Tampereen kaupunki on palautteessaan todennut, että ekologisten yhteyksien on oltava riittävän leveitä, jotta virkistyskäyttö on luontoarvoja häiritsemättä yhteensovitettavissa viheryhteydelle. ELY-keskus on jo aiemmin lausunut ja hulevesiselvityksessä on todettu, että ekologisten käytävien osoittaminen hulevesialtaiden poikki on ongelma. Esim. liito-oravan kulkureitillä puusto kärsii hulevesialtaista ja -uomista. Ekologisten yhteyksien merkitystä Saarenmaalla on tarkasteltava laajemmin kuin osayleiskaavan alueella, koska Vt12 tien väli Alasjärvi-Lentola tulee nelikaistaisena katkaisemaan yhteyden pohjoisesta Vt12:n eteläpuolelle.

Esitämme, että viheryhteys voisi säilyä Majaniemestä Lorunkorpeen kuvan 2 osoittamalla tavalla. Majaniemi lukeutuu luonnon arvoalueisiin ja siitä koilliseen kulkee kaunis ja suosittu virkistysmetsäreitti. Kuvassa vihreän nuolen osoittamassa kohdassa on jylhä mäntyrinne, jota kautta kulkee polku Lorunkorpeen ja sieltä kaava-alueen pohjoisosiin. Tämä voisi jatkossa toimia virkitysaluereittinä Kaukajärveltä Etelä-Hervannan suojelualueelle.

Kehä II -linjaus

Sitowisen tekemässä Aloitusvaiheen palauteraportissa (s.22, 29.11.2024) esitetään, että Kehätien aluevaraussuunnitelman vertailutaulukossa on todettu olevan virheitä vaihtoehdon VE3 osalta. Edelleen väitetään, että virheillä ei ole vaikutusta aluevaraussuunnitelmassa esitettyyn linjauksen tai valitun linjauksen vaikutusten arviointiin, koska raportissa on perusteltu vaihtoehdon VE3 karsiminen. Näin ei kuitenkaan ole, koska Kangasalan luonto esitti aiemmassa palautteessaan myös muiden reittien vaikutustenarvioinnin virheitä. Reittivalinta on siis tehty kokonaisuudessaan virheellisen vaikutustenarvioinnin perusteella

Osayleiskaavassa esiintyy edelleen mainittu reitti ja aiemmin siihen liittyvät aineistot, kuten vaikutustenarvioinniltaan myös muilta osin virheellinen aluevarausraportti, ovat osana kaava-aineistoa. Vuoden 2025 Saaremaan osayleiskaavassa valittu reitti on merkitty ohjeelliseksi. Koska se on valittu virheellisen vaikutustenarvioinnin perusteella, eikö olisi syytä tarkastella asia kokonaisuudessaan uudelleen jo nyt? Sanan “ohjeellinen” käyttäminen ei välttämättä muuta kyseisen merkinnän oikeusvaikutusta, mutta aiheuttaa lukijassa hämmennystä ja aiheuttaa kysymyksen, miksi ohjeellisuutta halutaan korostaa? Eikö osayleiskaava ole yleensäkin “ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa” (AKL 42§)? Muussa tapauksessa kaava-alueen läpileikkaavan ja maakunnallisesti merkittävän tieyhteyden reitin lainvoimaisuus Saarenmaantieltä Lentolaan on epämääräinen. Miksi epämääräisyyttä lisättiin kaavaan tässä vaiheessa? Yleensä kaavaprosessin myötä keskeisten asioiden määrittely tarkentuu, mutta tässä on toimittu päinvastoin.

Mikäli lopullinen reitti linjataan myöhemmin (asemakaavoituksessa) kaavakarttaan merkityn ohjeellisen reitin mukaisesti, on vaara, että reitin vaikutustenarvionnissa tehdyt virheet jätetään huomiotta. Kangasalan luonto on jo aiemmin muistuttanut näistä virheistä eikä niitä siksi ole syytä tässä toistaa, mutta kaavoittajaa pyydetään tutustumaan aiempaan palautteeseen, jotta reitti voitaisiin linjata osayleiskaavaan kokonaisuudessaan selvästi, sen valinnassa käytettäisiin luotettavaa tietoa ja sen arviointi olisi mahdollista.

Saarenmaan kaavoituksen ohella myös valtatie 12:n parantaminen Alasjärvi-Huutijärvi (PIRELY/5794/2023) on käynnistetty. Nämä kaksi hanketta kohtaavat kehä II:n liittymässä, jota on kaavailtu Lentolaan. Koska nämä kaksi hanketta vaikuttavat toisiinsa, olisi tarpeen esitellä hankkeiden yhteisvaikutus seudun asukkaille ja palveluiden käyttäjille / tarjoajille. On ilmeistä, että Kehä II:n reittivalintoja tullaan perustelemaan muiden vireille pantujen hankkeiden perusteella. Tämän takia muualla tehdyt suunnitteluvalinnat pitäisi esittää myös Saarenmaan osayleiskaavan näkökulmasta. Nähdäksemme tätä ei nyt riittävästi esitellä ja asia jätetään ratkaisematta, mikä on kaavassa puute.

Hulevesien hallinta

Aiemmin Kangasalan luonto ry ja SLL Pirkanmaan piiri on kritisoinut Saarenmaan OYK:n hulevesisuunnitelmaa puutteelliseksi mm. siksi, että maaperätutkimuksia kaava-alueen pohjoisosissa ei ole tehty. Nyt on selvitetty pohjoisosassa sijaitsevan mustaliuskeviivan esiintymä ja lisätty sitä koskeva määräys. Tätä pidämme edistyksenä, koska maanrakennustyöt kaava-alueella rikkovat maaperän ja tuovat haitta-aineita mahdollisesti sisältävän maa-aineksen pintaan.

Aiemmassa kaavakartassa esitettiin lukuisia maankaatopaikkoja (merkinnällä e-1) kaava-alueelle. Olemme todenneet, että “… teollisuusalueen, Ruskonperän maanvastaanottoalueen (Tampereen puolella) sekä Saarenmaalle kaavoitettujen uusien maanvastaanottoalueiden hulevesien yhteisvaikutusta Lorunkorvenojan kautta Roineen vedenlaatuun, ja sitä kautta Tampereen Vedenottamon juomaveden laatuun, ei ole (hulevesiselvityksessä) arvioitu.” Esimerkiksi DNSH-raportissa ei tätä ole huomioitu. Sen sijaan esipuheessa esitetään, että “Tarkastelussa huomioidaan sekä kunnan että alueelle sijoittuvan toimija näkökulma”, joten ilmeistä on, että vaikutuksia kaava-alueen ulkopuolisiin / muihin kuin Kangasalaan vaikuttavia tekijöitä ei huomioida. Miksi tämä rajaus?

Käsillä olevassa kaavaehdotuksessa ei ole enää e-1 merkintöjä. Koska nyt maankaatopaikkoja ei ole merkitty osayleiskaavaan, yhteisvaikutuksen arviointi on mahdotonta. Maankaatoa tullaan tarvitsemaan ja se jätetään nyt asemakaavavaiheeseen. Yhteisvaikutuksen arviointi on tällöin mahdotonta ja esimerkiksi hulevesien laatu jää arvioimatta. Tämä on huomattava puute kaavaehdotuksessa ja hulevesisuunnitelmassa.

Kaavakartassa hulevesiä koskeva merkintä HULE-IMEYTYS “Alue, jossa suositetaan asemakaavoituksessa asetettavaksi kiinteistökohtainen imeytysvelvoite maaperän salliessa.” on varsin epämääräinen eikä huomio hulevesiraportin (2020) ehdotuksia (s.16-17). Merkintä sallii käytännössä erityisesti tiiviissä rakentamisessa ja jyrkillä rinteillä sen, että kiinteistökohtaista hulevesien hallintaa ei tehdä. Erityisesti lisääntyvien rankkasateiden myötä tämä on riskialtista, koska asuinrakentaminen kaava-alueen pohjoisosissa on jyrkkäpiirteisiä alueita, joissa imeytysvelvoite systemaattisesti kumoutuu.

Yhdistettynä siihen, että hulevesireiteillä on edelleen luontoarvoiltaan merkittäviä kohteita, viheryhteyskäytäviä ja virkistysreittejä, on vaarana tulviminen ja puuston näivettyminen. Näiden syiden takia hulevesien hallintaa olisi jo osayleiskaavatasolla määriteltävä tiukemmilla rajoituksin. Lisäksi aivan kaava-alueen pohjoisosassa, Kuuselantien alueella löytyy merkintä HULE 3, jolle emme löydä selitystä merkinnöistä.

Hulevesien hallinta Saarenmaan osayleiskaavaehdotuksessa on monissa paikoissa edelleen puutteellista, kuten Kuuselantien rintessä ja Alasen luonnonsuojelualueen ylittävän tielinjan / sillan kohdalla. Hulevesien hallintaa ohjaavia määräyksiä ei ole esitetty tai niitä on mahdoton toteuttaa rikkomatta muita kaavakarttaan merkittyjä maankäytön tavoitteita. Hulevesien hallintaa koskevia puutteita esiintyy kaavassa sekä yleisellä tasolla että yksityiskohdissa, mikä siirtää ristiriitojen ratkaisemisen asemakaavan laatimiseen. Hulevesien osalta kaavaehdotus ei ole ristiriidaton ja selkeä ohje asemakaavoitukseen, mitä Alueidenkäyttölaissa edellytetään.

Lopuksi

Ottaen huomioon, että osayleiskaava sisältää huomattavaa heikennystä ekologisten yhteyksien säilymiselle uusien tieyhteyksien rakentamisen myötä, tulee estevaikutukset minimoida riittävän leveillä ja tiheillä viheryhteyksillä, joilla varmistetaan ekologinen kytkeytyvyys. Tämä ei kaikkialla toteudu kaavassa, ja kriittisiä kohtia on esim. Kuuselantien alue ja Lorunkorven alue, joissa viheryhteys on kriittinen eliöstön siirtymisen osalta. Ekologisten yhteyksien merkitys korostuu, kun tiedetään samanaikaisesti olevan suunnitteilla moottoritiehankkeen välillä Alasjärvi-Lentola. Tiehanke heikentää tai mahdollisesti katkaisee kokonaan liito-oravan kulkuyhteyden kyseisen tieosan yli. Maakuntakaavan mukaisesti osayleiskaavassa tulee huomioida seudullisien viheryhteyksien säilyminen kaava-aluetta laajemmalla alueella.

Esitämme, että Kaukajärven etelärannan tavoitteeksi otetaan maakuntakaavan mukaisesti alueen kehittäminen seudullisesti tärkeänä viheralueena, ja rannan osalta ainoastaan olemassa olevien lomarakennusten alueena. Tämä on myös Kangasalan kaupungille luovutetun adressin “Pitkäjärven ja Kaukajärven luonnontilan turvaaminen” mukaista (adressin https://www.adressit.com/kaukajarven_ja_pitkajarven_luonnontilan_turvaamine allekirjoitti kahdessa viikossa 1700 ihmistä). Kaikki rakentaminen hetteikköiselle tai jyrkkärantaiselle virkistysalueelle vaatii mittavia maansiirto- ja/tai paalutustöitä, jotka muuttavat alueen ekologiaa ja vaarantavat herkän Pitkäjärvi-Kaukajärven veden
laadun.

Esitämme, että Kangasalan kaupunki ottaa uudestaan harkintaan kakkoskehän sijainnin: mikäli reitti sijoittuisi kauemmas Pitkäjärven rotkoalueesta, tämä säästäisi kustannuksia, sillä korkean sillan rakentaminen rotkon yli on kallista. Kunnollista selvitystä siitä, miksi linjausta ei tehdä selvästi lähempää Lahdentietä, jolloin maisema-, luonto- ja virkistysaluevaikutukset olisi mahdollista minimoida, ei löydy.

Kaavaehdotuksessa monia alueen läpileikkaavia ja kaava-alueen ulkopuolelle vaikuttavia seikkoja on jätetty myöhemmässä vaiheessa (asemakaavoitus) ratkaistavaksi. Näitä ovat mm. useat abstraktit yhteystarvemerkinnät ja maanvastaanottoa koskevien merkintöjen puutteet. Kaavan yhteisvaikutusten tarkastelu ja arviointi mm. luonnon ja virkistyskäytön suhteen on tämän takia joko vaikeaa tai mahdotonta.

Huomautamme kasvavan kaupunkiseudun ekologisten yhteyksien merkittävyydestä niin heikentyneelle kuntataloudelle kuin Pirkanmaan yleiselle vetovoimalle. Näkemyksemme mukaan Tampereen ja ympäristökuntien houkuttelevuus kasvukeskuksena pohjautuu nimenomaa alueen luonto- ja virkistysarvoihin. Tutkimukset osoittavat rakentamattoman luonto- ja vesistöympäristön olevan tärkeä ihmisten fyysisen ja psyykkisen terveyden kannalta. Rakentamattoman ympäristön merkitys alueella korostuu entisestään uusien asuinalueiden myötä. Nyt kuitenkin myös virkistysalueelle ja rantamaisemaan ollaan osoittamassa uutta rakentamista.

Saarenmaan osayleiskaavaehdotus on edelleen liian epämääräinen ja ristiriitainenkin. Vaarana on myös se, että Saarenmaan kaava-alueesta pyritään tekemään ylimitoitettu niin teollisuuden, työpaikkojen ja asutuksenkin osalta. Kun reservialueet otetaan huomioon, merkitsisi tavoite noin 10 000 asukkaan aluetta. Reservialueiden käyttöönotto tarkoittaisi myös hiilinielukatoa tuntuvasti enemmän kuin muutoin. Kun lajikato kiihtyy, kaikessa kaavoitustoiminnassa on tarkoin painotettava luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä/edistämisestä sekä ilmastonmuutoksen torjuntaa. Metsiä on säästettävä mahdollisimman paljon. Tämä turvaa elintilaa riittävän suurina osina myös linnuille ja muille eläimille.

Vaikka Do No Significant Harm -raportissa esitetään, että “…luonnon pirstominen ja viherpinta-alan väheneminen teollisen toiminnan vuoksi tuhoaa lähtökohtaisesti biologista monimuotoisuutta… eikä sellaisenaan ole tarkastelun mukainen ’merkittävä haitta’” (DNSH 2025, s. 28), rohkenemme olla asiasta eri mieltä. Alueen useiden direktiivilajien yhteydet vaarannetaan, populaatiot eristetään toisistaan ja niiden elinolosuhteita heikennetään merkittävästi. Ilmastonmuutoksen lisäksi etenevä lajikato on merkittävä haitta, jota Saarenmaan kaava ei riittävästi pyri torjumaan.

Kangasala 9.10.2025
Kangasalan luonto ry
Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri ry
Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry