Tavasen kaatumisesta
Tekopohjavesihanke Tavase kaatui torstaina 28.3.2024, kun Korkein hallinto-oikeus hylkäsi yhtiön vesilupahakemukset sekä Kangasalle että Pälkäneelle. Tavase Oy:n tarkoitus oli tuottaa 70 000 m3 talousvettä vuorokaudessa sadan vuoden ajan imeyttämällä esikäsittelemätöntä järvivettä Vehoniemen-Syrjänharjun rinteille.
Ympäristöjärjestöt ovat 20 vuotta arvostelleet hanketta, koska Vehoniemen-Syrjänharju ei sovellu tekopohjaveden tuotantoon. Kansallisesti tunnetulla harjulla on merkittäviä ympäristö- ja maisema-arvoja sekä luonnonsuojelu- ja Natura 2000 -alueita.
Kangasalan luonto ry:n puheenjohtaja Markku Välimaa iloitsee KHO:n ratkaisusta.
– Luonnonarvojen puolustaminen jää paljolti kansalaistoiminnan aktiivisuuden varaan. Hienoa nähdä pitkäjänteisen työn tulos. Vehoniemenharjun pelastuminen joutumasta vesisuodattimeksi antaa voimia myös tavoitella harjun rauhoittamista enemmältä maa-aineksen ottamiselta.
Kangasalan luonto ry:n varapuheenjohtaja Jorma Mäntylä on samoin tyytyväinen KHO:n ratkaisuun.
– Pääargumentti lupahakemusten hylkäämisessä oli pilkkomistaktiikka, jota Tavase-hankkeessa on käytetty alusta lähtien. Loppuvaiheessa yhtiö jakoi vesilupahakemuksensa kahteen Kangasalle ja Pälkäneelle. KHO:n mukaan hanke on kokonaisuus, jonka kaikkien osien on toimittava ja tuotettava mahdollisimman vähän haittaa. Koska yhden osan osalta tätä ei voitu osoittaa, molemmat osahakemukset oli hylättävä. KHO:n ratkaisu on kova isku pilkkomistaktiikkaa kohtaan, jota käytetään isoissa sekä suurta vahinkoa ja kustannuksia aiheuttavissa hankkeissa.
Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola tähdentää KHO:n ratkaisun valtakunnallista merkitystä.
– Päätös on linjassa aikaisempien vastaavien kanssa sekä meillä että EU:ssa. Natura-alueet pitää ottaa vakavasti, selvitykset tehdä riittävästi ja hankekokonaisuuksien pilkkominen ei auta niitä väistämään.