Keskiössä kestävyyden edistäminen 27.9.

Viikko sitten lauantaina olimme saaneet vieraaksemme yleisöluentoa pitämään Haminan pääkirjaston Kasper-saliin valtioneuvoston kansliassa työskentelevän ja Suomen kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteerinä toimivan Eeva Furmanin. Hän tuli kertomaan meille: ”Miten kestävyyttä edistetään ja onko edistystä näkyvissä Suomessa ja maailmanlaajuisesti?” Saimme kuulla mm. kulttuurin ja sivistyksen roolista kestävyyden edistämisessä ja dialogin merkityksestä. Tilaisuudelle erityistä arvoa antoi se, että paikalle oli saapunut myös Haminan kaupungin päättäjätaholta lupavaliokunnan puheenjohtaja Jouni Kormu, joka päivän teemassa haastoikin tilaisuuden kanssakuulijoita dialogiin erilaisista näkökulmista Haminan Merivesilaitoshankkeessa. Hienoa!

Suomessa on sitouduttu YK:ssa vuonna 2015 sovitun globaalin kestävän kehityksen toimintaohjelman (Agenda2030) tavoitteisiin, ja Suomen kestävän kehityksen toimikunnan laatima strategia vuosille 2022-2030 löytyy täältä.

Eeva Furman oli kirjoittanut tilaisuudesta hienon julkaisun Linkedissä ja se löytyy täältä.

Tässä kuitenkin alla julkaisu myös kokonaisuudessaan:

”Tänään koin, että jotain poikkeuksellisen merkityksellistä tapahtui puheeni yhteydessä. Olin puhumassa Luonnonsuojeluliiton Kaakkois-Kymen yhdistyksen järjestämässä Kestävän kehityksen viikon tilaisuudessa (27.9.2025) Haminan kauniissa pääkirjastossa. jHamina on yhdistyksen toiminnan kohdealue Virolahden ja Miehikkälän lisäksi.
Kauniina aurinkoisena päivänä porukat olivat nostamassa veneitään ja sulkemassa kesämökkejään, mutta osa oli valinnut tulla paikalle kuulemaan ja keskustelemaan kestävästä kehityksestä. Esitykseni kokonaiskestävyyden arvioinnista ja kestävän kehityksen edistämisestä herätti suuresti kysymyksiä, etenkin uudet aiheet kestävyyden näkökulmasta kuten kulttuurin ja sivistyksen rooli, ja dialogien tärkeys olivat runsaasti esillä. Myös laaja skaala asioita, mitä valtioneuvostossa tapahtuu sen lisäksi mitä median välityksellä kuulee, herätti myönteistä hämmennystä.
Mukavinta kuitenkin oli, että paikalla oli eri taustaisia ihmisiä, myös Jouni Kormu (sdp), Haminan kaupunginvaltuuston lupavaliokunnan puheenjohtaja. Hän herätti mielenkiintoisen keskustelun osallistujille ajankohtaisista ympäristökysymyksistä ja niiden nostattamasta luonnonsuojelijoiden kritiikistä. Niihin perehtynyt luonnonsuojeluyhdistyksen Outi Lankia kiitti Jouni Kormua aktiivisuudesta ja ennakkoluulottomuudesta tulla paikalle ja aloittaa näin ennakkoluulottomasti keskustelu. Heidän välinen yhteys varmaankin jatkuu, sillä yhteisiä asioita ja näkemyksiäkin nousi esille. Tästä voi ottaa mallia moni Haminan ja muidenkin kuntien ja kaupunkien valtuutetut!
Minulle on aina suuri ilo, kun pääsen eri puolelle Suomea keskustelemaan paikallisten ihmisten kanssa paikallisista kestävyyskysymyksistä. Erityisen mukavaa se on, kun se tapahtuu Kaakonkulmassa, sillä siellä voin nostaa asioita esille oman kokemusympäristön näkökulmasta. Soiden asema ja merkitys on aihe, jossa voi ammentaa esimerkkejä historiallisista ilmiöistä tähän päivään: tarpeisiin, arvoihin ja asetelmiin. Maailma muuttuu, niin Kaakkois-Kymikin, haluttiin sitä tai ei. Muutoksen tarpeesta ei ole ketään syyttäminen, historia on vain sellaista. Sen sijaan kaikkia tarvitaan mukaan muutosta tekemään, niin että se auttaa ottamaan vastaan tulevaisuuden mahdollisimman kivuttomasti, oikeudenmukaisesti ja nopeasti niin ihmiselle kuin ympäristölle..
Kiitos Suomen luonnonsuojeluliitto – The Finnish Association for Nature Conservation Haminan kaupunki – Hamina Town”

Kuvassa Jouni Kormu, minä ja Outi Lankia.