Itäisen Suomenlahden kansallispuistoa halutaan laajentaa myös vesialueille

Ympäristöministeriö esittää Itäisen Suomenlahden kansallispuiston laajentamista. Laajentaminen tarkoittaisi vesialueiden liittämistä saarten ja luotojen ympäriltä Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon. Kansallispuistoon liitettäisiin noin 63 000 hehtaaria vesialueita. Nykyinen vuonna 1982 perustettu kansallispuisto sisältää ulkosaariston saaria ja luotoja, mutta ei lainkaan vesialuetta. Puiston pinta-ala on 936 hehtaaria, mikä on alle luonnonsuojelulain kansallispuistojen perustamisen 1000 hehtaarin vähimmäispinta-alan.

Laajennuksella Itäisen Suomenlahden kansallispuistosta luotaisiin nykyistä edustavampi ja rajaukseltaan eheämpi merikansallispuisto. Laajentaminen merialueille vahvistaisi alueen vedenalaisten luontotyyppien ja lajiston, valtakunnallisesti arvokkaan linnuston pesimä-, levähdys- ja muuttoalueen sekä itämerennorpan pesimäalueiden suojelua.

Haminan ja Virolahden tapauksessa esitetty laajennus koskisi pelkästään valtion vesialueita. Ympäristöministeriön ja Metsähallituksen yleisötilaisuudessa kuulimme viime viikolla, että käytännössä laajeneminen vesialueelle ei muuta alueen virkistyskäyttöä mitenkään nykyiseen verrattuna ja lisäksi lakien ja lupien mukainen metsästys ja kalastus on olemassa olevissa merikansallispuistoissa pääosin sallittua. Kalastus ja metsästyshän ovat kaikkialla luvanvaraisia kala- ja riistakantojen turvaamiseksi. Laajennuksen tarkoitus ei ole lopettaa kalastus- ja metsästysperinteitä alueella kuten on julkisuudessa virheellisesti esitetty.

Tilaisuudessa listattiin kansallispuiston vaikutukset alueen käyttöön seuraavasti:

• Liikkuminen & veneily edelleen sallittu. Rajoituksia järjestyssäännöissä vain, jos ovat välttämättömiä luontoarvojen turvaamiseksi.
• Kulkuväylien kunnostus ja ylläpito sallittu
• Kalastus, turvataan edellytykset
• Metsästys: Alueella ajallisia tai lajikohtaisia rajoituksia, mutta jatkuminen turvataan erityisesti kuntien asukkaille
• Matkailuyritykset: edellyttää jatkossakin sopimusta Metsähallituksen kanssa
• Kansallispuistossa kiellettyä mm. rakentaminen, ruoppaus ja muu merenpohjan muokkaus, malminetsintä, kaivostoiminta, tuulivoimarakentaminen, vesiviljely

Ympäristöministeriön asiaa esitellyt erityisasiantuntija toteaa sähköpostivastauksessaan kalastuksesta ja metsästyksestä seuraavaa:

                   ”Kuten Haminan yleisötilaisuudessa keskusteltiin, rajoituksia kalastukseen tuskin on tulossa, vaan todennäköisesti otamme mallia Selkämeren ja Perämeren kansallispuistojen sääntelystä tältä osin. Metsästyksessä taas turvataan metsästysmahdollisuuksien säilymistä paikallisille asukkaille, mutta pyritään samalla turvaamaan erityisesti lintukantoja ja linnuston pesimärauhaa. Metsästystä voidaan siis osalla kansallispuiston aluetta tai tiettynä vuodenaikana rajoittaa. Myös joidenkin lajien metsästyksen rajoittaminen on mahdollista. Katsotaan kuitenkin valmistelun edetessä, miten metsästyksestä tarkemmin säädettäisiin.”

Halutessasi syventyä kansallispuiston laajentamiseen tarkemmin Ympäristöministeriön hankesivu löytyy täältä.

Sivun asiakirjoista löytyy hankkeen yleisesittely ja laajentamisaikataulu (Esitys1), Metsähallituksen kuvaus alueesta ja sen luontoarvoista, ja asiaa metsästyksestä ja kalastuksesta Metsähallituksen puolesta (Esitys 2). Esityksessä 3 kerrotaan kansallispuistoa koskevista rauhoitussäännöksistä ja laajentamisen vaikutuksista.

Virolahden puolelta Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon liitettävät merialueet katsottavissa täällä.

Haminan puolelta Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon liitettävät merialueet voit katsoa täältä.

Haminassa Itäisen Suomenlahden kansallispuiston laajennusesitys on sekoitettu elokuussa 2025 tehtyyn valtuustoaloitteeseen (Kaupunginvaltuusto 18.8.2025 § 60), jossa esitettiin Majasaari-Nuokkojen liittämistä kansallispuistoon. Valtuustoaloite on täysin eri asia, joskin erittäin kannatettava, sillä ”Majasaariston” liittäminen kansallispuistoon tai muu suojelu turvaisi saariston moninaisen virkistys- ja luontomatkailukäytön jatkumisen myös tulevaisuudessa sekä säilyttäisi saarten ja luotojen edustavat ja ainutlaatuiset luontoarvot. Ilman riittävää lain suojaa rakentaminen ja hakkuut ovat mahdollisia, jopa todennäköisiä, kunnan heikkenevässä taloustilanteessa.

Maihinnousu ja sen myötä virkistyskäyttö ja luontomatkailu osittain estyy, jos saarten alueelle kaavaillut 14 tonttia myydään ja rakennetaan kuten Kymen Sanomien artikkelissa kerrotaan. Rakentamisen myötä menetetään taas pala arvokasta saaristoluontoa ikiajoiksi. Itäisen Suomenlahden rannat ovat jo nyt poikkeuksellisen runsaasti mökitettyjä, eikä vapaa rantautuminen ole enää monellekaan saarelle mahdollinen. Vehkalahden kunta on 1980-luvulla rauhoittanut saaret rakentamiselta turvatakseen kaikille asukkaille mahdollisuuden virkistäytymiseen ja luonnossa liikkumiseen upeassa ja ainutlaatuisessa saaristossamme, jossa Majasaaristo on SLL:n asiantuntijan Olli Turusen mukaan ainutlaatuinen helmi Suomenlahdella. Saaret ovat mahtava matkailullinen vetovoimatekijä sijaintinsakin puolesta. Saarten rakentaminen ja metsänhakkuut olisivat Haminalle suuri menetys mitättömään taloudelliseen hyötyyn nähden.

Kymen Sanomien artikkelissa sekä Vehkalahden veneseuran että Vilniemen metsästysyhdistyksen edustajat vastustavat saarikokonaisuuden liittämistä kansallispuistoon perustellen asiaa virheellisesti virkistyskäytön ja metsästyksen estymisellä, mutta toisaalla ristiriitaisesti kannattavat saarten tonttien myymistä ja rakentamista kaupungin taloustilanteen korjaamiseksi. Taloudellinen hyöty olisi mitätön siihen nähden, että vapaa rantautuminen ja liikkuminen saarissa estyisi ikiajoiksi ja saarten ainutlaatuinen luonto menetettäisiin.