Lausunto asemakaavan muutos, kaupunginosa 3 vanhakaupunki, kortteli 325 ja osa korttelista 302, osa Lukkarinkujan katualueesta (Aleksanterinkatu / Lukkarinkuja)

LAUSUNTO 17.8.2026 ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 3 VANHAKAUPUNKI, KORTTELI 325 JA OSA KORTTELISTA 302, OSA LUKKARINKUJAN KATUALUEESTA (ALEKSANTERINKATU / LUKKARINKUJA)

Asemakaavoitettava alue (12 804 m2) on eittämättömästi Loviisan kaupunkikeskustan arvoaluetta rakennettuna kulttuuriympäristönä ja Myllyharjun harjumetsämaisemaa vasten piirtyvänä kokonaisuutena. Sitä tulee käsitellä kunnioittavasti.

Itä-Uudenmaan luonnon- ja ympäristönsuojeluyhdistys ry (IULY) toteaa, että nyt nähtävillä olevassa kaavaehdotuksessa on esitetty aiempaa vähemmän kerroksia, kerrosalaa ja parkkipaikkoja. Niitä on kuitenkin edelleen niin paljon, ettei kaavaehdotus kaupunkikuvallisesti tue Loviisan kehittymistä Suomen parhaimmaksi pikkukaupungiksi. Kaupunkikuvan eheys ja rakennetun ympäristön rakennushistoriallisten arvojen ja Myllyharjun maisema-arvojen säilyttäminen, luonnon ja pohjaveden suojelu on mahdollista yhdistää kohtuullistamalla asemakaavamuutoksessa sallittavaa neliömäärää.

Kaavamuutoksen alueella on vuodelta 1986 vanha asemakaava, jossa on sallittu kaksi kerrosta. Vuoden 1986 jälkeen kaava-alueelle ei ole rakennettu mitään. Kaavamuutoksen alueelle on vuonna 2001 vahvistettu osayleiskaava. Siihen on kirjattu jo realistisempi näkemys Loviisan kaupunkikehityksestä, joka on ollut taantuva viimeiset 45 vuotta. Yleiskaava ohjaa sopeuttamaan, suojelemaan ja säästämään rakennettua ympäristöä. Siinä on nostettu esiin pihapiirien ja käyttötarpeen ohjaaman rakennetun ympäristön arvo. Syntyneet kiinteistökokonaisuudet ja sen pienet yksityiskohdat ovat säilytettäviä, koska ne täydentävät historiallisen ympäristön arvoa.

Osayleiskaava on sekin jo vanha, mutta kaavahierarkiassa sen tulisi kuitenkin ohjata tätäkin, nyt tehtävää asemakaavatyötä, vaikka se onkin kiinteistöjen omistajien käynnistämä. Rakennusoikeutta on muutosalueelle ehdotettu edelleen paljon. Massiiviset 3- ja 4-kerrokset uudisrakennukset johtavat lähi- ja kaukomaiseman pilaantumiseen. Lisäksi uutta hoidettavaa viher- ja katualuetta on kaavoitettu 1970 m2 luonnontilaiselle harjualueelle. Kaikki tämä rakentaminen nykytavoilla tuhoaa valtavan suurten puiden muodostaman vihermassan, metsänseinän kaavamuutosalueelta. Maisema tulee merkittävästi heikentymään, jos kaavaehdotus etenee ehdotetun luonnoksen tavoin muutoksitta.

Rakennettaessa historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaaseen ympäristöön tulee suunnittelussa tarkkaan huomioida kaupunkikuvan eheys naapurirakennuksista ja rakennetussa ympäristössä liikuttaessa. Tähän on saatu parannuksia, mutta kaavaehdotus kaipaa edelleen hillintää mm. kerrosten lukumääriin. Rakennusten maksimikattokorkeudet on nyt määritelty, kuten toivoimme, mutta edelleen suunnitelmassa ehdotetaan kolme- ja nelikerroksista rakentamista. Havainnekuvissa rakennukset ovatkin matalia 2-kerroksisia ja uudet istutuspuut suuria. Tontin 24 “Bongan linna” kuva on kaksikerroksisesta, kun taas taulukon tekstissä uudisrakennus on II(1/2), mutta kartalla III(1/2)! II(1/2) on ympäristöönsä sopivampi.

Tonteille 36 ja 37 esitetyt havainnekuvat ovat niin ikään harhaanjohtavat. Nelikerroksinen rakennus on ihmeellisesti kaksikerroksisen korkuinen. Liian suuri asuntotavoite aiheuttaa suuren autopaikkatarpeen piha-alueella. Pidämme tässäkin kaksikerroksista laadukasta rakentamista ja vähempiä asuntoja parempana.

Maakuntakaava, jota käytetään kaavamuutoksen perusteluna, ei vaadi rakennetun ympäristön ja maiseman pilaamista. Tiivistämistä taajama-alueella saadaan aikaan käyttämällä rakennuspaikkoja kohtuullisesti. Olemassa olevan rakennuskannan suojeluun on myös sitouduttava Aleksanterinkadun varressa.

Rakentamisen laadusta

”Kaikessa rakentamisessa on käytettävä sellaisia rakennus-, väri- ja katemateriaaleja sekä ikkunajakoa ja ikkunoiden asemointia, jotka soveltuvat olemassa olevaan kaupunkikuvaan. Teknisten laitteiden, aitojen, kiinteiden mainoslaitteiden ja valaisimien sekä muiden vastaavien kaupunkikuvaan vaikuttavien rakenteiden suunnittelussa tulee niin ikään pyrkiä korkeatasoiseen, yhtenäiseen ja miljööseen luontevasti istuvaan toteutukseen.” IULY esittää napakampaa muotoilua: … rakenteiden suunnittelun tulee olla korkeatasoista, yhtenäistä ja esteettisesti vanhan miljöön huomioon ottavaa.

Lepakot

Lepakoita on kartoitettu yhtenä päivänä. Päivälepo- ja levähdyspaikkoja on löydetty rakennuksista, joita aiotaan purkaa. Talvehtimispaikkoja ei ole tutkittu. Pidämme epäuskottavana Myllärin mökin lepakottomuutta, etenkin, kun rakennuksessa on sopivia talvehtimisrakenteita. Lepakkopönttöjen asentamiseen on ryhdyttävä ennakoivasti ja niiden käyttöaste on varmistettava.

Pohjavesi, suhde maanalaiseen rakentamisoikeuteen ja infrarakentamiseen

Kaavamuutosalue sijoittuu Loviisan päävedenottamon, Panimonmäen pohjaveden suojelun kannalta hankalasti, läpäisevään harjumaastoon ja kahden eritasoisen pohjavedenmuodostumisalueen erottavan kalliomuodostuman välittömään läheisyyteen. Pohjavesiasiaa onkin nostettu kaavamääräyksissä esiin jo varsin hyvin. Ehdotettu maanalainen rakennusoikeus on silti hieman arveluttava. Varovaisuusperiaatetta on tässä kohdassa syytä noudattaa.

Samoin tarpeeton kevyen liikenteen kulkureitti (Myllärinkuja) on yhtä lailla syytä poistaa. Harjualueen maastoa ja pohjavettä suojellaan parhaiten jättämällä alue mahdollisimman luonnontilaiseksi, mahdollisimman laaja-alaisena.

Oletetun vedenjakajana toimivan kallioselänteen muoto ja sijoittuminen on tärkeää varmistaa. Tehtyjä maaperäkairauksia on kolmesta kohdasta ja pohjaveden havaintoputkia on samoin kolme. Myllyharjun pohjavesialueelle sijoittuu käytössä olevia arkkuhautausmaita. Huolemme pilaantumisvaarasta Panimonmäen 1-luokan pohjavesialueella vaatii mielestämme jo kaavaan muistutuksen siitä, että rakennuslupavaiheessa laaditaan tarkempi pohjavesiselvitys kallioselänteellä ja kaavaselostukseen (s. 40/52) ja kaavamerkintöihin kirjataan lisäys:
Pohjavesialueiden välillä sijaitsevaan kallioselänteeseen ei pohjaveden pilaantumisvaaran vuoksi saa lainkaan kajota.

Myllärinkujasta

IULY pitää Myllärinkujan toteuttamista kehnona ajatuksena. Se ei merkittävästi lyhennä matkaa alakaupungista kirkkoon tai kouluun. Se voi aiheuttaa hankalia liikennetilanteita ja hulevesihaittoja. Sen rakentaminen ja talvikunnossapito kuluttaa verovaroja. Myllärinkujaa selostettaessa (s. 34/52) tuodaan esille nykyisin voimassa olevan asemakaavan (vuodelta 1986) kevyen liikenteen väylä, Vuorineuvoksenkuja, joka toteutuessaan olisi ollut suora linja Degerby Gillestä aina Myllyharjulle asti. Nyt esitetty Myllärinkuja ei vastaa Vuorineuvoksenkujan kaava-arkkitehtonista ideaa. Myllärinkujaa ei IULY:n mielestä voi perustella 40 vuotta sitten kaavaan piirretyllä kujien jatkeella eli Vuorineuvoksenkujalla. 40 vuotta on osoittanut kujan tarpeettomuuden. Myllyharjun virkistysalue on paikallistuntemuksemme mukaan myös erittäin saavutettava jo nykyisellään. IULY esittää Myllärinkujan poistoa kaavasta.

Viherympäristöstä

Kaavaselostuksessa (s. 39/52) määrätään: ”Piha-alueiden puistomainen luonne tulee säilyttää. Rakentamattomat tontin osat tulee istuttaa.” Vaikka puistomaisuus sisältää ajatuksen, että alueella on puita, IULY kuitenkin esittää puiden merkitsemistä kaavakarttaan AL-6:n alueelle. Suojeltavat puut tulee lisätä ja merkitä kaavakarttaan. Samoin toivomme lisättäväksi seuraavaa merkintää: “Rakentamisvaiheessa suojataan tehokkaasti olemassa olevaa puustoa juurineen/juurialueineen.”

Edelleen 3-30-300-sääntö (jokaisesta ikkunasta tulee näkyä vähintään 3 puuta, latvuspeitteisyyden tulee olla vähintään 30% ja jokaisesta osoitteesta tulee olla maksimissaan 300 metrin matka lähimmälle laajalle viheralueelle) sopii koko kaavamuutosalueeseen, varsinkin kun kyse on puutarhakaupungista. Minimilatvuspeitettä laskettaessa huomioidaan kiinteistöillä korkeudeltaan yli kaksimetriset puut. Rakentamisvaiheessa suojataan tehokkaasti olemassa olevaa puustoa. Vaihettumisvyöhyke rakennetusta ympäristöstä luonnon ympäristöön on syytä hoitaa kotoperäisin luonnonkasvein ja –puin.
Lopuksi jätämme vielä varauksen tehdä tarvittaessa lisäyksen lausuntoomme.

Itä-Uudenmaan luonnon- ja ympäristönsuojeluyhdistys ry
hallitus