Valitus Endomines Oy:lle myönnetystä malminetsintäluvasta Kultavaaran alueella

Valituksen aihe: TUKESin päätös ML2024:0038, Kultavaara

Vaatimus: Valittajat vaativat, että TUKESin Enodmines Oy:lle myöntämä malminetsintälupa ML2024:0038 Kultavaara kumotaan

Perustelut

TUKESin päätös ei perustu riittäviin selvityksiin eikä täytä kaivoslain edellyttämiä vaatimuksia. Kultavaaran malminetsintäalueella on luonnonsuojelulainsäädännöllä suojeltuja luontotyyppejä, mm. lähteikköalueita, sekä eläinlajeja, joiden elin- ja lisääntymisympäristöjä malminetsintä vaarantaisi.

Uhanalaiset luontotyypit

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen lupahakemukseen antamassa lausunnossa (15.10.2025) kerrotaan, että Kultalammen eteläpuolella on E-luokitukseen sisältyviä lähteitä. E luokituksen kohteet ovat alueita, joilla pohjavesi muodostaa tai ylläpitää luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita pienvesiä tai kosteikkoja. Näillä alueilla pohjaveden esiintyminen ja virtaus ovat keskeisiä ekosysteemin toiminnalle. Kultalammen eteläpuolinen meso-eutrofinen lähteikkö koostuu tihkupinnasta, kahdesta lähdenorosta ja suuresta lähdealtaasta. Lähteikön ympäristö on kasvillisuudeltaan ruohovaltaista lehtokorpea. Lähteiköt on luokiteltu Etelä-Suomessa erittäin uhanalaisiksi luontotyypeiksi (EN). Vuonna 2025 ELY-keskus ennallisti Kultalammen eteläpuolen lähteikköalueen patoamalla ja täyttämällä lähteikköä ympäröivien soiden ojat. Myös Kultalammesta luoteeseen laskeva puro ennallistettiin palauttamalla puron virtaus vanhaan uomaan. Lähdealueen sammal- ja putkilokasvilajisto todettiin edustavaksi, alueelta löytyi mm. vaarantunut (VU) isonauhasammal.

ELY-keskus edellyttää lausunnossaan, että malminetsintään liittyvää tutkimusta ei tehdä ennallistetun lähteikön alueella eikä lähteikön ominaispiirteitä heikennetä. TUKESin myöntämässä luvassa (9.2 Lupa-aluekohtaiset määräykset ) suojavyöhykkeen leveyttä lähteikön ympärille ei kuitenkaan määritetä, vaan todetaan epämääräisesti ’Lupa-alueella esiintyy luonnontilaisia tai luonnontilaisten kaltaisia lähteitä (mm. ennallistettu lähteikkö Kultalammen eteläpuolella), joiden luonnontilan vaarantaminen on kielletty. Näiden kohteiden läheisyydessä tulee noudattaa riittävää suojaetäisyyttä. Myöskään purouomien luonnontilaa ei saa vaarantaa.

Koska lähteiköt ovat Etelä-Suomessa erittäin uhanalaisia luontotyyppejä ja Kultalammen lähteikkö kasvillisuudeltaan edustava ja lisäksi vastikään Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ennallistama, vaadimme, että Kultalammen eteläpuolen lähteikkö tulee kokonaan rajata luvassa selkeästi määrätyn levyisellä (esim. 200 m) suojavyöhykkeellä malminetsintäalueen ulkopuolelle, jotta lähteikkökokonaisuuden tihkupintojen, avolähteen ja lähdepurojen luonnontila ei vaarannu vesilain (587/2011) säännösten vesiluontotyyppien suojelusta vastaisesti. Koska lähteiköt ovat pohjavesipurkautumia, lähteiköiden läheisyydessä suoritettu malminetsintä voi myös aiheuttaa riskin pohjavesien pilaantumiselle ympäristönsuojelulain 17 §:n vastaisesti.

Lisäksi Kultalammen ympäristöstä voi olettaa löytyvän kartoissa ja paikkatiedoissa esiintymättömiä lähteitä, puroja ja noroja, joiden osalta on myös otettava huomioon vesilain (587/2011) säännökset vesiluontotyyppien suojelusta sekä vesitaloushankkeiden (tässä tapauksessa vedenoton) luvanvaraisuudesta (VL 2:11, 3:2 ja 3:3). Luonnontilaisten tai sen kaltaisten pienvesiluontotyyppien (norot, lähteet) luonnontilaa ei saa vaarantaa ilman vesilain mukaista poikkeuslupaa vaarantamiskieltoon. Laaja tutkimus, jossa kehitettiin maastomenetelmä uusien lähteiden kartoitukseen (Saari 2025, Saari ym. 2025) toteaa, että merkittävä osa pienvesiluontotyypeistä ei näy peruskartoilla, paikkatiedoissa tai muissa valvontaviranomaisen käytettävissä olevissa aineistoissa. Lisäksi lähteiden ja tihkupintojen tunnistaminen maastossa vaatii usein lähdekasvillisuuden, kuten lähdesammalten ja maksasammalten, tunnistamista eli varsin erikoistunutta lajintuntemusosaamista. Myöskään luonnontilaisten norojen tunnistaminen ei välttämättä onnistu malminetsintää tekevältä henkilöstöltä. Tämä lisää riskiä vaarantaa näiden vesiluontokohteiden luonnontilaisuus vesilain vastaisesti. Lähteiden osalta malminetsintä lisää myös riskiä pohjavesien pilaamisesta ympäristönsuojelulain 17 §:n vastaisesti kairauksen suoja-aineilla ja kairauksessa syntyvällä hienojakoisella, mahdollisesti metalleja sisältävällä kiviaineksella.

Vaadimme, että malminetsintälupa on kumottava, koska Kultalammen eteläpuolen lähteikön luonnontilan turvaamista ei ole otettu selkeästi määritellyn suojavyöhykkeen avulla huomioon luvassa. Lisäksi lupa-alueelta puuttuu maastoselvitys sellaisten lähteiden ja norojen esiintymisestä, joita ei ole kartoissa ja paikkatietoaineistoissa, mutta jotka on rajattava malminetsinnän ja siihen tarvittavan vedenoton ulkopuolelle vesilain (587/2011) vesiluontotyyppien suojelua koskevien säännösten, vesitaloushankkeiden luvanvaraisuuden (VL 2:11, 3:2 ja 3:3) perusteella sekä ympäristönsuojelulain 17 §:n mukaisen pohjaveden pilaamiskiellon perusteella.

Linnusto

Uhanalaisista ja EU:n lintudirektiivin lintulajeista ei malminetsintäluvassa ole mainintaa, mutta 2022-2025 toteutetun pesimälinnuston lintuatlas-kartoituksen (www.lintuatlas.fi; 10 x 10 km ruutu Käenkoski, Ilomantsi, johon lupa-alue kuuluu) tulokset viittaavat siihen, että Kultavaaran lupa-alueen ja lähiympäristön pesimälinnustoon kuuluvat lintudirektiivin liitteen I lajeista mm. pyy, riekko, teeri, metso, kapustarinta ja liro. Lisäksi vaarantunut hiirihaukka pesii Käenkosken ruudussa. EU:n lintudirektiivin liitteen I lajien elinympäristöjä on suojeltava erityistoimin, jotta varmistetaan lajien lisääntyminen ja eloonjääminen niiden levinneisyysalueella. Koska erityisesti metsäkanalinnut ovat arkoja soidinaikaiselle häirinnälle ja hiirihaukka pesimäaikaiselle häirinnälle ja mm. kairauksessa syntyvälle melulle, vaadimme malminetsintäluvan peruuttamista ja etsintäalueen linnuston selvittämistä, erityisesti uhanalaisten lajien ja lintudirektiivilajien osalta.

Viitasammakon esiintyminen malminetsintäalueella on selvitettävä

Luonnonsuojelulain 78 §:n tarkoittamiin EUn luontodirektiivin liitteen IVa tiukkaa suojelua edellyttäviin eliölajeihin kuuluu viitasammakko, jonka esiintymiä on vastikään löydetty Ilomantsista Eteläisen kultalinjan alueelta. Lajille sopivaa elinympäristöä on Kultavaaran malminetsintäalueen soilla sekä lampien ja purojen tulvarannoilla. Viitasammakkoesiintymät ovat estäneet kaivostoimintaa muun muassa Paltamossa Mondo Mineralsin talkkikaivoshankkeessa ja aiheuttaneet kaivosyhtiölle rajoituksia toimintaan sekä seuranta- ja elinympäristön kunnostusvelvoitteita mm. Kokkolassa Keliber Oy:n litiumkaivoksella. Muistutamme, että viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen tai hävittäminen on kielletty luonnonsuojelulain (9/2023) 77 §:n nojalla.

Malminetsintäkairausten vaatima vedenotto, alueella liikkuminen moottoriajoneuvolla, kairauskoneen melu – ja myös kairauksen apuaineet ja kairauksessa syntyvää hienojakoista kiviainesta ja mahdollisesti metalleja sisältävä kaivannaisjäte ympäristöön joutuneena – voivat vaikuttaa heikentävästi viitasammakon aiemmin tunnistamattomiin lisääntymis- ja levähdysalueisiin.

Vaadimme, että malminetsintälupa kumotaan, koska selvitys EUn luontodirektiivin liitteessä IV a mainitun tiukkaa suojelua edellyttävän viitasammakon esiintymisestä lupa-alueella puuttuu, mikä aiheuttaa riskin lajin lisääntymis- ja levähdysalueiden hävittämiselle tai heikentämiselle. Toimitamme aineistoa lajin esiintymisestä täydennyksenä.

Malminetsinnän vaikutukset pinta- ja pohjavesien laatuun

Malminetsintä kairauksineen ja niissä käytettävine apuaineineen sekä mahdollisen metallipitoisen hienojakoisen kaivannaisjätteen leviämisen myötä aiheuttaa riskin pintavesien laadun heikkenemiselle ja pohjavesien pilaantumiselle erityisesti rikkonaisen kallioperän alueella. Ympäristönsuojelulain 17 §:n mukaan pohjaveden pilaamiskielto on ehdoton.

Vaadimme malminetsintäluvan peruuttamista pintavesien laadun heikkenemisriskin ja pohjavesien pilaantumisriskin vuoksi. Toimitamme perusteet tälle vaatimukselle täydennyksenä.

.