Mielipide Eteläisen kultalinjan kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan

Ilomantsin monipuolinen luonto ja karjalainen kulttuuri ovat vetovoimatekijöitä alueen matkailussa ja myös kunnan valinnassa asuinpaikaksi. Endomines Oy:n nykyinen kaivostoiminta tuo toki työpaikkoja, mutta Eteläisen kultalinjan massiiviset ja laajalle alueelle ulottuvat suunnitelmat muodostavat ison riskin kunnalle. Eteläisen kultalinjan hankealueella tai aivan lähietäisyydellä on kymmeniä vakituisia asuinrakennuksia ja runsaasti myös loma-asutusta, mm. Ilajanjärvellä. Lehtovaaran, Korentovaaran ja Koivuvaaran kylät sekä, mikäli louhittu malmi rikastetaan Pampalossa, myös Hattuvaaran kylä joutuvat kaivoksen vaikutuspiiriin.

Kaivoshanke tuhoaa toteutuessaan useita arvokkaita luontokohteita sekä uhanalaisten eliöiden esiintymiä, vaarantaa puhtaan pohjaveden, heikentää pintavesien laatua ja Ilomantsin mainetta vetovoimaisena luontomatkailukohteena ja asuinpaikkana. Nyt kaavoituksen kohteena ja YVA-prosessissa olevan Eteläisen kultalinjan hankkeen toteutuessa kaivannaisjätteiden eli sivukiven ja rikastushiekan määrä tulee moninkertaistumaan verrattuna Endominesin nykyisin tuottamiin jätteisiin. Hanke moninkertaistaa myös kaivostoiminnan haitalliset vaikutukset Ilomantsissa. Viiden avolouhoksen avaaminen, 86 miljoonan tonnin sivukivikasojen sekä 20 miljoonan tonnin ja satojen hehtaarien laajuisten rikastushiekkaläjien tai -altaiden säilyttäminen uusilla kaivosalueilla voivat vaarantaa Ilajanjärven, Nuorajärven ja myös Koitajoen veden laadun, kalastuksen ja kalojen käyttömahdollisuudet korkeiden metallipitoisuuksien vuoksi sekä pitkällä tähtäimellä myös pohjavedet, koska jätteistä liukenee ajan mittaan sulfaatteja ja metalleja, jotka päätyvät pinta- ja pohjavesiin. Eteläisen kultalinjan alueella on tärkeitä pohjavesialueita mm. lähellä Korvilansuon ja Muurinsuon suunniteltuja rikastamoja. Myös lähialueen asukkaiden kaivovedet ovat siten vaarassa.

Eteläisen kultalinjan kaava-alueen läheisyyteen sijoittuu useita Neovan turvetuotantoon havittelemia soita, joiden ojituksista sekä aiemmista metsäojituksista tulevien kiintoaine-, elohopea-, ravinne- ja humusvalumien yhteisvaikutus kaivosjätteiden päästöjen kanssa vaarantaa alapuolisten vesistöjen tilaa
entisestään. Ilajanjärven ja siihen laskevien jokien ekologinen tila on tämänhetkisen pintavesien luokituksen mukaan hyvä ja Nuorajärven erinomainen, tosin luokitteluperusteet ovat parhaillaan muuttumassa (Aroviita ym. 2025 Pintavesien tilan luokittelu: Päivitetyt kriteerit neljännelle vesienhoitokaudelle. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 37/2025). Ilajanjärvestä ei ole tehty lähtötasomittauksia, vaikka se ulottuu aivan hankealueen rajalle.

EU:n vesipuitedirektiivin mukaan pinta- ja pohjavesien tilaa ei saa heikentää. Vaadimmekin, että vesipuitedirektiivin heikentämiskiellon mukainen arviointi tehdään Ilajanjärven, Nuorajärven ja Koitajoen vesistön osalta ja että Ilajanjärvi nimetään vaikutusalueen vesistöksi ja järven vedestä tehdään kattava kemiallisen ja ekologisen nykytilan lähtötasomittaus. Koska Endominesin kaivostoiminnan tuottama pääasiallinen kaivannainen eli kulta ei kuulu EU:n strategisesti tärkeisiin mineraaleihin, direktiivin heikentämättömyyskielto on voimassa.

Ilomantsin kunnan tulee ottaa huomioon, että Endomines ei ole YVA-ohjelmassa esittänyt riittäviä selvityksiä kaivannaisjätteiden ja prosessivesien suunnitellusta käsittelystä eikä vaikutuksista pinta- ja pohjavesiin sekä muuhun luontoon. Yhtiön tulee asianmukaisesti selvittää kineettisin kosteuskammiotestein sulfaattien ja metallien liukeneminen eri sivukivilajeista ja niiden eri metallipitoisuustasoista. Endominesilta on asiatonta vedota kiireeseen ja testien kalleuteen perusteena jättää nämä selvitykset tekemättä. Koska jätteet jäävät Ilomantsiin, kunnan edun mukaista on huolehtia, että Endomines selvittää perusteellisesti kaivannaisjätteiden pitkäaikaiset vaikutukset. Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat rankkasateet ja käsittelyvesialtaiden tulvimisriskit on myös kyettävä arvioimaan ja ottamaan huomioon. Selvityksistä puuttuu myös arvio hankkeen kokonaisvesitaseesta, ei pelkästään rikastamon prosessivesikierrosta. Lisäksi Endominesin käyttämä termi ’suljettu vesikierto’ ei ole todellisuudessa suljettua vesikiertoa, vaan vesiä kulkeutuu myös ympäristöön.

Kaivoksen rakentamisen ja toiminnan aikana pölypäästöjä syntyy avolouhoksilla räjäytyksissä ja malmin louhinnassa, kuljetuksissa, murskauksessa ja jauhatuksessa. Rikastushiekka on hienojakoista ja se pölyää kuivana herkästi, samoin pölyä leviää sivukiven läjitysalueilta. Kuivaläjityksessä rikastushiekasta leviää siten lähi- ja kaukokulkeumina pölyä, joka sisältää pienhiukkasia ja metalleja. Pöly laskeutuu ympäristön kasvillisuuden pinnalle sekä maaperään. YVA-ohjelmassa tulee ehdottomasti olla perusteelliset selvitykset siitä, kuinka laajalle alueelle rikastushiekkapöly leviää kaivosalueelta eri ilmastoskenaarioiden toteutuessa. Ilmastonmuutoksen myötä pitkät hellejaksot, tuulisuus sekä sulan maan aikaan tapahtuvat myrskyt ovat yleistyneet, mikä lisää rikastushiekan kuivumisen ja pölyämisen riskiä. Pölyn leviäminen kaivosalueelta ja kuljetusten aikana voi aiheuttaa merkittäviä vaikutuksia ympäristössä, asuinalueilla myös pelto- ja puutarhakasvien viljelyssä.

Metallit kertyvät myös metsämarjoihin ja monien sienilajien rihmastojen on todettu keräävän metalleja maaperästä laajalta alueelta ja rikastavan niitä itiöemiin. Esimerkiksi metallipitoisesta maasta kerätyistä herkkutateista on mitattu terveydelle haitallinen määrän nikkeliä (Bucurica ym. 2024, Heavy metals and associated risks of wild edible mushrooms consumption: transfer factor, carcinogenic risk, and health risk index. J Fungi 6(10):844) ja Pyhäsalmen suljetun kaivoksen ympäristöstä kerättyjen kehnäsienten on havaittu rikastavan kadmiumia. Lähialueen marja- ja sienisadoista voi siten tulla ravinnoksi kelpaamattomia. Luonnonmarjat ja -sienet ovat tärkeitä kotitarvekäytössä ja monille ilomantsilaisille myös sivutulon lähde. Kaivostoiminnan laajeneminen voi aiheuttaa mainehaittaa ilomantsilaisten keruutuotteiden myynnille ja siten tulonmenetyksiä asukkaille.

Kaivostoiminnan laajentaminen Eteläisen kultalinja kaava-alueelle on myös ristiriidassa suo- ja metsäluonnon ennallistamiseen tähtäävien toimien kanssa. Metsähallituksen ja Osuuskunta Lumimuutoksen pitkäjänteisen työn ja investointien avulla on Ilomantsissa jo ennallistettu ja tullaan ennallistamaan yhteensä useita tuhansia hehtaareita soita, mikä osaltaan jo toteuttaa EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteita Suomen osalta. Eteläisen kultalinjan YVA-arviointiohjelmaan antamassaan mielipiteessä (Yhteysviranomaisen lausunto ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta 17.4.2026) Osuuskunta Lumimuutos toteaa, että osuuskunnalla on meneillään vv. 2022-2032 koko Koitajoen valuma-aluetta koskettava EU LIFE-rahoitteinen ennallistamisohjelma. Lumimuutoksen sekä muiden rahoittajien, mm. Ympäristöministeriön ja ELY-keskuksen tukemien hankkeiden piirissä tullaan ohjelman aikana ennallistamaan vähintään 2 500–3 000 hehtaaria soita. Näiden toimien vaikutus ulottuu valuma-alueilla kymmenien tuhansien hehtaarien laajuiselle alueelle. Suurin osa ennallistettavista kohteista sijaitsee Endominesin Eteläisen kultalinjan YVA-ohjelman suorassa tai välillisessä vaikutuspiirissä. Lisäksi Metsähallituksen Metsätalous Oy sekä Luontopalvelut ennallistaa Koitajoen alueella suokohteita, joiden kokonaispinta-ala on lähivuosina vähintään 1 500 hehtaaria. Myös Hiilipörssi Oy on yhteistyössä maanomistajien kanssa ennallistanut mm. yli 300 hehtaarin laajuiset Piitsonsuot Ilomantsissa.

Osuuskunta Lumimuutos toteaa edelleen YVA-ohjelmaan jättämässään mielipiteessä, että soiden ennallistamisessa on kyse useiden miljoonien eurojen yleishyödyllisestä investoinnista, joka kohdistuu suoraan YVA-ohjelman vaikutusalueelle ja sen kytkeytyneisiin elinympäristöihin. Toimenpiteillä tavoitellaan valuma-alueen vedenlaadun parantamista EU:n vesipuitedirektiivin tavoitteen mukaisesti, uhanalaisten ja arvokalakantojen, kuten järvilohen, taimenen, harjuksen ja planktonsiian elinolosuhteiden turvaamista sekä kansallisten ja kansainvälisten monimuotoisuus- ja ilmastotavoitteiden (kuten CBD:n Montrealin tavoitteet ja valtioneuvoston hiilineutraaliustavoite) toteutumista. Lisäksi toimet vahvistavat paikallista työllisyyttä ja luovat edellytyksiä uusille elinkeinoille, kuten luontomatkailulle, luontaistaloudelle ja tutkimustoiminnalle.

Eteläisen kultalinjan alueella Osuuskunta Lumimuutos on hankkinut ennallistamiseen yli 770 hehtaaria vanhojen metsien, suoalueiden ja uhanalaisille lajeille soveltuvien elinympäristöjen kokonaisuuksia. Nämä muodostavat ekologisesti yhtenäisiä ja kytkeytyneitä alueita, jotka sijaitsevat lähimmillään vain muutaman
kilometrin etäisyydellä Eteläisen kultalinjan hankkeesta. Osuuskunta Lumimuutos toteaa lisäksi mielipiteessään (Yhteysviranomaisen lausunto ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta 17.4.2026), että myös Koitajoki valuma-alueineen on merkittävien ja kansainvälisesti huomionarvoisten ennallistamis- ja soidensuojelutoimien kohde. Eteläisen kultalinjan kaivoshanke on näiden tavoitteiden kanssa selvästi ristiriidassa, vaarantaa niiden toteutumisen sekä uhkaa toimien rahallisia, suoria ja välillisiä hyvinvointi- ja
investointivaikutuksia.

Näillä perusteilla toteamme, että Natura-arvioinnit on tehtävä sekä Koitajoen Natura-alueesta (FI0700043) että muista vaikutusalueen Natura-kohteista ja että tiukasti suojellut lajit (LSL ja luontodirektiivi) on huomioitava erikseen. Lisäksi Koitajoen vesistön osalta on arvioitava äärimmäisen uhanalaisen Saimaan järvilohen elinympäristöön kohdistuvat välittömät ja välilliset vaikutukset sekä yhteisvaikutukset Ala-Koitajoen kunnostusohjelmien ja toimenpideohjelman 2021–2030 kanssa. Osittain kaivoshankkeen alueelle ulottuu myös EU:n komission hyväksymä uusi 9,55 miljoonan euron LIFE-hanke, LIFEline4Fennicus, jonka tarkoituksena on parantaa metsäpeurakannan elinvoimaisuutta pitkällä aikavälillä.

Osuuskunta Lumimuutos huomauttaa edelleen (Yhteysviranomaisen lausunto ympäristövaikutusten
arviointiohjelmasta 17.4.2026) esittäneensä osana Pohjois-Karjalan biosfäärialueen jäsenyyttä Koitajoen alueen tavoitteeksi kansainvälisesti arvostettua Unescon maailmanperintöalueen statusta. Kaivostoiminta tai sen infrastruktuuri maailmanperintöalueen läheisyydessä voi olla uhka tämän statuksen saamiselle.

Ilomantsin kunnan on syytä pohtia, mikä arvo on Petkeljärven ja Patvinsuon kansallispuistoilla ja muilla suojelluilla ja arvokkailla luontokohteilla, retkeilyreiteillä, Koitajoella, puhtaalla vedellä ja maaperällä ja punnita, riittävätkö Endominesin kaivostoiminnan 12-30 vuoden aikana tuottamat työpaikat ja yhtiön liikevoittoon verrattuna vaatimaton verotuotto korvaamaan toiminnan ja kaivosjätteiden pitkäaikaiset negatiiviset vaikutukset luontoon, asukkaisiin ja kunnan muuhun elinkeinotoimintaan.

Ilomantsi, Lieksa ja Tuupovaara muodostavat Suomen toisen biosfäärialueen, joka on toiminnallinen alusta paikallisille ihmisille, toimijoille ja yrittäjille. Biosfäärialue edistää alueen kestävää kehitystä tukemalla ihmisten luontosuhdetta, luonnon monimuotoisuuden suojelua sekä vastuullisten elinkeinojen kehittymistä. Kaivostoiminnan laajentuminen Eteläisen kultalinjan alueelle nykyisten suunnitelmien mukaan voi heikentää myös biosfäärialueen toiminnan edellytyksiä Ilomantsissa.

Kunnalla on mahdollisuus estää kaavoituksella kaivostoiminnan laajeneminen. Kunta voi myös vaatia, että kaivos toteutetaan vasta huolellisten suunnitelmien ja pitkäaikaisten vaikutusselvitysten jälkeen esimerkiksi maanalaisena tunneli- ja satelliittikaivoksena, jossa vesi on todellisessa suljetussa kierrossa ja jossa kierrätykseen kelpaamaton sivukivi ja rikastushiekka sijoitetaan suurimmaksi osaksi kaivostunneleihin. Tämäntyyppisen ratkaisun kehittäminen olisi myös kaivosyhtiön etu kilpailtaessa toiminnan vastuullisuudessa ja hyväksyttävyydessä muiden kaivosyhtiöiden kanssa.

.