Laus. PH:n kierrätyspuiston vmk:n ehd. aineistosta
Maakuntahallituksen Hollolaan linjaama kierrätyspuisto on liian lähellä asutustaajamaa. Monet ympäristöhaitat aiheuttavat terveysriskejä. Se pienentää luonnon ydinaluetta ja vähentää siten asukkaiden mahdollisuuksia luonnossa virkistymiseen.
PÄIJÄT-HÄMEEN LIITOLLE
LAUSUNTO PÄIJÄT-HÄMEEN KIERTOTALOUTTA PALVELEVAN JÄTTEENKÄSITTELYALUEEN (LAHDEN SEUDUN KIERRÄTYSPUISTO) VAIHEMAAKUNTAKAAVAN EHDOTUSVAIHEEN AINEISTOSTA
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä on auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys. Hyvän elinympäristön edellytys on, että haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille jätetään riittävän suuri etäisyys tai riskit hallitaan muulla tavoin.
Merkittävin este Hollolaan linjatun kierrätyspuiston toteuttamiselle on liian pieni etäisyys herkkien toimintojen eli taajama-asutuksen ja kierrätyspuiston, haitallisia terveysvaikutuksia ja onnettomuusriskejä aiheuttavien, toimintojen välillä. Viimeaikaiset lukuisat tulipalot kierrätykseen liittyvissä toiminnoissa sekä lähellä että kauempana eri puolilla Suomea kertovat alaan liittyvistä riskeistä ja niiden hallitsemisen vaikeuksista. Rakennus-, purku- ym. jätteistä koostuvat energiajätekasat ovat sytyttyään vaikeasti sammutettavissa, osaa paloista on jouduttu ainoastaan seuraamaan sivusta ja vain estetty niiden leviäminen. Eivät myrkylliset savukaasut pysähdy 1 km:n etäisyydelle palopaikasta, vaan leviävät vallitsevan tuulen mukana terveysriskejä aiheuttaen paljon pitemmälle. Hollolan keskustassa asuu 1- 4 km:n päässä Hollolaan linjatusta kierrätyspuistosta yli 13 000 ihmistä.
Kierrätyspuiston sijaintivaihtoehdoista tehdyssä YVA:ssa on selvitetty niiden vaikutuksia ympäristöön muttei muuttuvan elinympäristön vaikutuksia ihmiseen. Yhdistyksemme on ollut mukana keräämässä ihmisten mielipiteitä kierrätyspuistoon suhtautumisesta Hollolan vaihtoehdon osalta. Adresseihin kertyi 1750 VE1:tä vastustavaa nimeä, jotka on luovutettu Hollolan kunnalle 15.1.2018 ja myöhemmin täydennetty. Nyt elokuun alkupuolella vastustajien määrä ylitti jo 2000 allekirjoittajan rajan, mikä osaltaan osoittaa sijaintipaikan olevan liian lähellä asutusta. Hollolan kunnan järjestämän asumisviihtyvyyttä koskeneen kyselyn (v. 2019) asumisviihtyvyyttä eniten alentavana tekijöinä hollolalaiset pitivät turvattomuutta ja yhtä paljon kierrätyspuiston sijoittamista Kehätien varteen.
Kaatopaikka-asetuksen 4§:ssä (v. 2013) säädetään: Kaatopaikka-alueen valinnassa on huolehdittava, että kaatopaikkatoimintaan käytettävän alueen etäisyys asutuksesta otetaan huomioon.
MRL 28 § Maakuntakaavan sisältövaatimuksissa kohdassa 1) maakunnan tarkoituksenmukainen alue- ja yhdyskuntarakenne, ohjeistetaan, että: Kiertotaloutta palvelevan jätteenkäsittelyalueen kaavalla alue ohjataan riittävän kauas asuinalueista ja muista herkistä toiminnoista.
Maakuntahallituksen linjaus kierrätyspuiston sijoittamisesta Hollolaan on vastoin edellä olevien lakien pykäliä.Väestötasoiset terveys- ym. haittavaikutukset (johtuen pölystä, melusta, savusta, hajusta, liikenteen lisääntymisestä ja kiinteistöjen arvon alenemisesta) olisivat merkittäviä, koska etäisyyttä asutuksesta ei ole otettu huomioon.
Päijät-Hämeen kiertotaloutta palvelevan vaihemaakuntakaavan sijaintivaihtoehtojen vertailussa s.37 on Kehätie- vaihtoehdon osalta huomioitu vaikutukset ihmiseen ja hänen elinympäristöönsä miinusmerkinnällä: sosiaaliset vaikutukset korostuvat. Kaavaratkaisun sisältö ja perusteet -otsikon alla ei arvattavissa olevasta syystä ole mainittu negatiivisesti korostuneita sosiaalisia vaikutuksia eli vaikutuksia jo rakennetun taajaman (kuntakeskuksen) asukkaiden asumisviihtyvyyteen ja alueen ympäristöterveyteen.
Kaatopaikka-asetuksen 4§:n mukaan kaatopaikkaa ei saa sijoittaa virkistyskäyttöön tarkoitetun tai muun erityistä suojelua vaativan vesialueen välittömään läheisyyteen.
VE1 rajoittuu Porvoonjoen latvavesille, Koivusillanjoen ja Melkkaanojan varteen. Vaihemaakuntakaavan aineistossa on teksti: Alueella ei ole maakuntakaavassa virkistysaluevarauksia eikä alueella ole yleisiä ulkoilureittejä. Näin valitettavasti on, mutta Hollolan kuntakeskuksen eteläpuolelle on rakennettu 1970- ja 1990-luvuilla Kartanon-Kumpulan omakotialueet ja parhaillaan rakennetaan Perhoslehdon ja Vanhantalonrinteen pientaloalueita sekä kaavoitetaan Hirvimäkeä. Näiden alueiden asukkaiden lähivirkistysalueet ovat kehätien rakentamisen ja sen varteen kaavailtujen yritysalueiden ja rinnakkaisteiden rakentamisen jälkeen kaukana. Kehätien eteläpuoleinen, toistaiseksi luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä ydinalue on säilytettävä. Kierrätyspuisto hävittäisi tuon maa- ja metsätaloutta palvelevan potentiaalisen virkistysalueen, vaikka lainvoimaisessa maakuntakaavassa olevat virkistysalueet eivät vähenekään.
Kuntakeskuksen eteläpuolisten taajamien virkistysalueiksi jätetyt tai kaavoitetut alueet ovat pääosin jyrkkiä rinteitä, voimalinjojen alusia, puronvarsitiheikköjä tai avohakattuja metsiä.
Hollolaan linjattu kierrätyspuisto tai jätteenkäsittelyalue ja loppusijoitus- eli kaatopaikka on kokonaisuudessaan Koivusillanjoen valuma-aluetta, osa vesistä virtaa Melkkaanojan kautta ja suurin osa suoraan Koivusillanjokeen useita sivupuroja pitkin. Kierrätyspuiston perustamiseksi toteutettavat massiiviset kallio- ja maaperän louhimiset ja muokkaukset aiheuttaisivat liettävää ja rehevöittävää ravinne-, kiintoaines- ja humuskuormitusta jokeen. Se tuhoaisi Porvoonjoen, perimältään ainoan geneettisesti alkuperäisen taimenkannan elinmahdollisuudet.Koivusillanjokeen tulee päätymään hulevesien mukana myös koko suunnitellun kierrätyspuiston toiminnan ajan kiintoaineita, joiden hienot ainekset liettyvät ja valuvat kohti Autjokea ja Vähäjokea muuttaen nekin taimenelle sopimattomiksi. Taimenen hedelmöittyneet mätimunat ovat talven soran alla. Sen läpi kulkeva vesi huuhtelee mätijyviä, mutta jos soran päälle kerrostuu lietettä hapensaanti estyy ja mäti tuhoutuu. Emokalat talvehtivat Koivusillanjoen alapuolisessa pienessä syvänteessä ja se tulisi täyttymään lietteistä varotoimenpiteistä huolimatta. Yksikin kiintoainepäästö voi olla kuolinisku ko. taimenpopulaatiolle. Kehätien pengertäminen Koivusillanjoen yli on jo aiheuttanut liettymistä ja sillan rakentaminen kierrätyspuiston vuoksi tulisi edelleen lisäämään lietteen määrää joessa.
Kierrätyspuistoksi suunnitellun alueen maaperän rikkoutuessa maannoksen ruskeassa rikastumiskerroksessa sijaitsevat raskasmetallit lähtevät hulevesien mukana liikkeelle. Niihin kuuluu mm. elohopea, joka muuttuu ravintoketjussa rikastuvaksi ympäristömyrkyksi, metyylielohopeaksi päätyen petokaloihin, jollainen taimenkin on.
Maa- ja kallioperän rakenne on VE 1:n hankealueella haastava, korkeuseroa on 60 m. Loppusijoitukseen tarvittavien kaatopaikkojen louhiminen kallioon on kallista ja räjäytetyn kallion pohjustus myrkyllisten kaatopaikkavesien onnistuneeksi keräämiseksi on lisäksi vaikea tehtävä. Vaarana on, että kaatopaikkavesiä päätyy kallion luonnollisiin rakoihin puhtaan kalliopohjaveden sekaan ja etenkin tulvien aikaan saastuneena pintavetenä Koivusillanjokeen.
Ilmastonmuutos äärevöittää sääilmiöitä aiheuttaen mm. rankkasateita. Tämän vuoden heinäkuussa eri puolella Suomea on satanut kerralla koko kuukauden keskimääräinen sademäärä. Rankkasateet aiheuttavat tulvia, joihin ei pystytä varautumaan riittävästi etenkään vettä läpäisemättömillä alueilla kuten pohjustetuilla jätteenkäsittely- ja loppusijoituskohteilla. Selostuksessa s. 40 ohjeistetaan kiinnittämään huomiota kiintoaineen teknisen puhdistustehon riittävyyteen. Yhdistyksemme ei usko puhdistustehon riittävyyden toteutuvan.
Pohjois-Savon Ely kalatalousviranomaisena onkin lausunut kierrätyspuiston YVA-selostuksesta aiemmin mm.:Noin 1,5 kilometrin päässä hankealueen alavirranpuolella sijaitsee yksi Porvoonjoen yläosan tärkeimmistä tiedossa olevista taimenen lisääntymisalueista. Emokalat talvehtivat tämän alueen läheisyydessä sijaitsevassa syvänteessä. Syvänne on pieni, joten se tulee vähitellen täyttymään hankealueelta päätyvästä kiintoainekuormasta. Sen jälkeen emokaloilla ei ole lainkaan talvehtimispaikkaa. Taimenpopulaation säilyminen elinkelpoisena näyttää epätodennäköiseltä, mikäli jätteenkäsittelyalue perustetaan alueelle. Tämä saattaa muodostua hankkeen toteuttamisen esteeksi.
Kehätien hankealue sijoittuu pääosin yli 100 ha:n laajuiselle luonnon ydinalueelle. Päijät-Hämeen ekologisen verkoston päivityksen (SITO 2013) mukaan: Luonnon ydinalueet ovat rauhallisia, yhtenäisiä, luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä, tavanomaisen maa- ja metsätalouden piirissä osittain olevia metsäalueita. Luonnon ydinalueet muodostavat suojavyöhykkeen suojaten arvokkaimpia kohteita, suojelualueita ja muita luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita alueita niitä pirstovalta maankäytöltä ja toiminnalta. Ekologisen tai viherverkoston päivityksissä ilmenneitä periaatteita noudattaen kierrätyspuiston sijoittuminen Hollolan Kehätien varteen kaavaillulle alueelle ei ole mahdollista.
Yhdistyksemme on vakuuttunut, että Lahden seudun jätehuolto voidaan jatkossakin hoitaa Kujalassa kun sitä laajennetaan alueen länsipuolelle. Ns. maankaatopaikat kukin Päijät-Hämeen kunta voi toteuttaa omalla alueellaan.
Hollolassa 21.08.2020
Hollolan ympäristöyhdistys ry (Suomen Luonnonsuojeluliitto Hollola)
Matti Laurila, pj Pentti Huhta, varapj