Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Etelä-Hämeen piiri Hollolan yhdistys

Hollola
Navigaatio päälle/pois

Jätevuoret liekeissä

Teollisuuden ja rakennusten purkujätettä sisältävät kasat ovat monin paikoin kasvaneet holtittomasti. Tilanne heikentää paloturvallisuutta.

Pelastuslaitos sammutti rakennusjätekasan paloa Ruskon teollisuusalueella Tampereella 11. toukokuuta.

Kierrätyskelpoisen purkujätteen varastopaikoilla on syttynyt kesän aikana useita tulipaloja eri puo¬lilla Suomea. Teollisuuden ja rakennusten purkumateriaaleja sisältävät kasat ovat kasvaneet hallitsemattomasti ja monin paikoin lupaehtojen vastaisiksi. Ympäristöviranomaiset eivät ole saaneet kasojen kasvua kuriin, vaikka ympäristöluvissa määritellyt raja-arvot ovat ylittyneet selvästi.

JÄTETTÄ on varastoissa, koska purkumateriaalin jatkojalostus takkuaa.Purkujätteestä tehtävän kierrätyspolttoaineen markkinat ovat kutistuneet. Jätettä käyttävät polttolaitokset ovat myös tarkkoja vastaanottamansa jätteen sisällöstä. Laitosten tekniikka ei siedä kierrätysjätteen joukossa piileviä sattumia, kuten metalliromua, betonia ja muovia. ”Kilpailu purku-urakoista on kovaa ja hinnat on poljettu alas. Kiireessä kierrätysmateriaalin joukkoon jää helposti tavaraa, joka ei sinne kuulu”, kertoo purkujätettä keräävä ja varastoiva alan yrittäjä.

Ympäristöviranomaiset valvovat kasojen kokoa yritysten toimittamien kirjallisten vaakaraporttien ja satunnaisten silmämääräisten katselmusten avulla. ”On yleistä, että vain osa kuormista punnitaan. Vaaka-asema ohitetaan lava ylhäällä”, paljastaa purkualan yrittäjä.

       Kasojen kasvaessa riskit moninkertaistuvat. Mitä suurempi kasa, sitä paloherkempi se on. Jätekasapaloista aiheutuu huomattavaa haittaa. ”Myrkyllistä savua muodostuu runsaasti, ja savupilven alle jääneitä ihmisiä joudutaan evakuoimaan laajalta alueelta naapurustoa. Sammutusvettä kuluu runsaasti ja sen mukana ympäristöön kulkeutuu saasteita”, selvittää Pirkanmaan pelastuslaitoksen operaatiopäällikkö Mika Kupiainen. Jätekasapalojen sammuttaminen on hankalaa. Sammutus sitoo palo- ja pelastustoimen voimia päivien, jopa viikkojen ajan. Kipinät saattavat jäädä kytemään kasojen sisään ja sytyttää uusia paloja myöhemmin. Korkeita kasoja joudutaan kaivamaan auki palopesäkkeiden tuhoamiseksi.

TAMPEREELLA syttyi kesällä kaksi jätekasaa. Toukokuun lopussa paloi Deleten kasa Ruskossa. Heinäkuussa syttyi suurpalo energia- ja ympäristöpalvelu Enerkon Oy:n omistamalla purkujätekasalla Linnainmaalla. Deleten kasa syttyi purkujätteen sekaan jääneestä akuista. Terveydelle haitallinen savu peitti läheisen asutusalueen ja kaikki asukkaat jouduttiin evakuoimaan. Jätteen saastuttama sammutusneste valui läheiseen vesistöön. Enerkon Oy:n kasapalo sai yrittäjän mukaan alkunsa murskaimen kipinästä. Jätteet on kasattu asutuksen keskelle raideliikenteen läheisyyteen.

       ”Täytyisi vakavasti pohtia, voidaanko tämän tyyppistä liiketoimintaa kaavoittaa ja luvittaa lainkaan asutusalueille”, sanoo pelastuslaitoksen Mika Kupiainen. Enerkon Oy:n purkujätekasan on luvittanut Tampereen kaupunki vuonna 2017. Ympäristöluvan mukaan purkujätteen käsittelymäärä ei saa ylittää vuodessa 50 000 tonnin rajaa. Jätevaraston paino on asiantuntijoiden mukaan nykyisin jopa 250000 tonnia  ”Varasto oli palon alkaessa noin 50 metriä leveä ja 150 metriä pitkä, korkeutta sillä oli jo lähemmäs 20 metriä”, kertoo Kupiainen.

     ”Oudoltahan ilmiö kuulostaa ja sattumaan on yhä vaikeampi uskoa.”

Enerkon Oy:n omistaja Harri Uusi-Rajasalo vetoaa koronaan. Kasa pääsi kasvamaan, koska jätteen erottelusta vastanneen puolalaisyrityksen työntekijät poistuivat Suomesta keväällä.  ”Likaiselle jätekasalle on mahdoton löytää tehokasta ja ammattitaitoista työvoimaa Suomesta”, sanoo Uusi-Rajasalo. Yrittäjä lupaa kasansa kutistuvan lupaehtojen mukaiseksi vuoden loppuun mennessä.  ”Kierrätyspolttoaineen sesonki alkaa syksyllä, silloin jäte lähtee liikkeelle. Kehitämme myös uutta kaasutustekniikkaa jätteen hävittämiseksi”, kertoo Uusi-Rajasalo.

       Tampereen kaupungin ympäristövalvonta tarkasti Enerkon Oy:n purkujätekasan vain kuukautta ennen tulipaloa. Yhtiötä huomautettiin lukuisista puutteista purkujätteen varastoinnissa. Valvonnan mukaan kasa oli liian korkea ja sitä oli madallettava pikaisesti. Luvassa määritelty katos oli jäänyt rakentamatta, vesien johtamisjärjestelyt toteuttamatta ja vesisumusuuttimet asentamatta. ”Toimenpiteet ovat työn alla, mutta valvonnan edellyttämää katosta emme aio rakentaa. Verkko riittää, se sitoo riittävästi pölyä ja estää roskaantumisen”, linjaa yrittäjä Uusi-Rajasalo.

VIRANOMAISET pohtivat, voivatko monin paikoin syttyneet jätekasapalot olla sattumaa. Kun jäte ei liiku, siitä on päästävä eroon. ”Oudoltahan ilmiö kuulostaa ja sattumaan on yhä vaikeam¬pi uskoa. Toisaalta, jollei meillä ole näyttöä rikoksen mahdollisuudesta, emme voi tehdä tutkintapyyntöä poliisille”, pohtii Tampereen kaupungin ympäristönsuojelupäällikkö Harri Willberg.  Pelastusviranomaisten mukaan korkeiden ja yhtenäisten jätemuurien rakentuminen on estettävä nopeasti. ”Kasoja on pilkottava turvallisuussyistä pienemmiksi. Pelastusviranomaisten näkökulmasta paras olisi niin sanottu apila-malli, jossa kasoja erotellaan ja niiden lomaan tehdään kulkureittejä. Lisäksi tulee rakentaa altaita, jotta sade- ja sammutusvesi eivät valuta saasteita luontoon”, kertoo operaatiopäällikkö Kupiainen.

       Suomen pelastuslaitokset ovat perustaneet kumppanuusverkoston, joka pyrkii ohjeistamaan kuntia ja aluehallintovi-rastoja ympäristölupien myöntämisessä sekä valvonnassa. ■

TUULA MALIN

12     SUOMEN KUVALEHTI 34/2020