Mielipide: Strategisen yleiskaavan päivitys OAS

Mielipide strategisen yleiskaavan 2020 OAS:sta

Hollolan ympäristöyhdistys ry kiittää mahdollisuudesta lausua mielipiteensä strategisen yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.
On ilahduttavaa, että keskeisimpänä teemana on huomioida ekologiset yhteydet- ja viherverkostot sekä kulttuuriympäristö nykyistä kaavaa kattavammin.

Hollolan kunnan strategista yleiskaavaa ensi kertaa laadittaessa olisi kaiken perustaksi pitänyt kartoittaa luonnon monimuotoisuuden ydinalueet niiden väliset ekologiset yhteydet, virkistysreitit ja niiden yhdessä muodostamat viherverkostot. Näinhän tehtiin esim. kun Etelä-Karjalan ensimmäistä seutukaavaa laadittiin 1970-luvulla ns. vaihekaavana, joka käsitti virkistys- ja suojelualueet sekä ympäristöarvoja sisältäneet maa- ja metsätalousalueet. Sen pohjalta laadittiin taajamia, keskuksia ja niiden lähialueita koskevia vaihekaavoja.
Kaavoitus on viime aikoina nähty usein kehittämisen ja rakentamisen lähtökohdista; suojelulähtöiset kaavat ovat olleet harvinaisempia. Toivottavasti nyt Hollolassa vaihdetaan lähtökohtia.

Strategista yleiskaavaa nyt päivitettäessä on jäljellä olevat luonnon monimuotoisuuden ydinalueet ekologisine yhteyksineen ja virkistysreitit nostettava muun suunnittelun lähtökohdaksi. Kun ne on ensin huolella kartoitettu voidaan esim. taajamien laajenemissuuntia, yritysalueiden ja teiden sijoittelua ym. pohtia.

Konsulttiyhtiö Rambollin laatimassa yleispiirteisessä Hollolan viherverkostokartassa pitää näkyä myös kaikki nykyiset luonnonsuojelualueet, nehän ovat keskeisiä monimuotoisen luonnon ydinalueita.
Kartassa käytettävä nimistö ei ole harkitusti valittu , esim. Tulikivenmaa ei hollolalaisille kerro, että sillä tarkoitetaan Tennilän ja Sairakkalan kylien välistä Salpausselän mutkaa. Alueesta on kehittymässä tärkeä luonnon ydinalue, jos ”Rahametsän” puusto saa ikääntyä.
Ensimmäinen Salpausselkä on tärkeä ekologinen yhteys itä- länsisuunnassa Kiteeltä Hankoon, etenkin suurpedoille. Vesijärvi ja Lahti katkaisee sen ainakin kesäaikana. Viherverkostokarttaan merkityt ekologiset yhteydet painottuvat etelä-pohjoinen suuntaan; olisi etsittävä lisää itä-länsisuuntaisia käytäviä.
Monet virkistysyhteydet on merkitty maanteiden suuntaisiksi, tarkoitus lienee, että rinnalle tulisi polkupyörätie.
Kehätien eteläpuolella on laaja luonnon monimuotoisuuden ydinalue, joka menee päällekkäin kierrätyspuiston ja jätteen loppusijoituspaikaksi ehdotetun VE 1:n kanssa. Kehätien tuntumaan on kaavailtu runsaasti lisää asuinalueita mm. Hirvimäen omakotialue. Kartano-Kumpulan ja Perhoslaakson omakotialueiden lähivirkistysalueet ovat kehätien ja sen rinnakkaisteiden rakentamisen jälkeen kaukana. Näiden alueiden vetovoimaa ei lisää automatkan päässä, kuntakeskuksen pohjoispuolella oleva Tiirismaa, vaan kehätien eteläpuoleinen luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue.

Koskettako Hollolan päättäjiä mitenkään tieto meneillään olevasta kuudennesta sukupuuttoaallosta?
Erityistä huolta on pidettävä Koivusillanjoen ja Melkonojien laaksojen ekologisista yhteyksistä. Joet ja purot saavat alkunsa avo- ja tihkulähteistä, joiden lähiympäristö on useimmiten äärimmäisen uhanalaisia luontotyyppejä kuten lähdelehtokorpia. Joet ja purot ovat hyviä ekologisia käytäviä kunhan niiden varret metsänkorjuun yhteydessä jätetään puustoltaan koskemattomiksi. Pienvesien luontotyyppien suojelutaso pysyy suotuisana kun varjostava puusto pysyy entisellään eli noin 25 m leveänä kummallakin puolella uomaa.
Messilän matkailukeskus katkaisee Salpausselkä-Tiirismaan yhtenäisen ekologisia ja virkistyksellisiä arvoja sisältävän alueen. Matkailukeskuksen menestys perustuu näihin samoihin arvoihin. Parhaiten matkailua edistäisi Salpausselkä-Tiirismaan arvon kohottaminen kansallispuistoksi tai kansalliseksi kaupunkipuistoksi. Ekologinen yhteystarve on toteutettava golfkentän ja Keskikankaan teollisuusalueen väliin tarpeeksi leveänä.

Viherverkostoon on hyvä lisätä myös Mieholan kylän Mustikkamäki, jonka luonto on vertailtavissa Kapervuoren luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeään alueeseen.

On hyvä, että ekologiset yhteydet rajataan yleiskaavatasolla. Ne on myös säilytettävä detaljikaavoituksessa. Olennaista on myös ekologisten käytävien hoito: luonnonmukaisessa kasvillisuudessa viihtyy enemmän lajeja kuin tarkkaan hoidetussa; VL, VR merkintä ei takaa, että metsähoito huomioisi ekokäytävän. On annettava erikseen kaavamääräyksiä ja asemakaava-alueilla maisematyölupa. Ekologisista yhteyksistä tarvitaan lisää tietoa, koulutusta ja ohjeistusta, jotta ne pysyttäisiin paremmin huomioimaan kaavoituksessa ja käytännön toteutuksessa. Tärkeä Koivusillanjoen ekologinen yhteys katkaistiin kun kehätien Nostavan liittymä rakennettiin miltei Koivusillanjoen päälle. Viheryhteystarve oli tälle kohdalle osoitettu vuoden 2016 maakuntakaavassa.

”Kestävä kehitys on osa Hollolan kunnan strategista yleiskaavaa” –otsikko löytyy Hollolan strategisen yleiskaavan laatineen konsulttifirman nettisivuilta. Valitettavasti Hollolan strategisen yleiskaavan OAS:sta ei löydy kestävä kehitys- termiä kuin YK:n viitekuvaston selityksestä. YK:n SDG-viitekehyksestä on pudotettu pois kuva n:o 7 (Affordable and clean energy) eli hiilineutraalit tuulivoima ja aurinkovoima?

Onko Hinku-kunnaksi pyrkiminen mitään muuta kuin julkisuuskuvan kiillottamista tai Hollola brändin luomista?
Miekkiön maankäyttöä tehostaisi kylän länsipuolen kallioille pystytettävä tuulivoimapuisto. Esim. Tuohijärven kalliot nousevat ympäristöä 65 m korkeammalle ja Mäyränkallio on 50 m itäpuolellaan olevaa peltoa korkeammalla. Neljä – viisi voimalaa riittäisi tuottamaan noin 10 000 hollolalaisen sähköauton tarvitseman energian lähes päästöttömästi. Meluongelmaa ei tule koska moottoritien melu peittää alleen tuulivoimaloista tulevan äänen.
Suomessa on jo yli 700 tuulivoimalaa. Päijät-Häme on Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan ohella maakunta, jossa ei ole vielä yhtään. Puolustusvoimat ilmoittavat, että Suomeen voi rakentaa 8000 tuulivoimalaa. Turun tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2029, se on hiljattain investoinut tuulivoimaan 20 000 kerrostaloasunnon vuosikulutuksen verran. Iso- ja Karijoelle valmistellaan 57 tuulivoimalan rakentamista, kunnanjohtajan mukaan siellä maanomistajat suhtautuvat hankkeeseen positiivisesti.
Missä ajassa Hollolan päättäjät elävät kun strategiseen yleiskaavaan ei ole tarkoitusta lisätä tuulivoimapuistoja?

Hollolan taajamien ja tiestöjen hulevesiratkaisut tulisi päivittää vähemmän ympäristöä rasittaviksi. Esim. Keskikankaan teollisuus- ja liikealueen sekä läheisten teiden asfalttipintojen hulevedet on johdettu Lahden puolelle, luonnonsuojelulailla suojeltuihin Kintterönlampeen ja Kintterönsuon eteläosaan. Purkuputkesta purkauduttuaan hulevedet ovat kuluttaneet avoviemärin vanhaan lehtometsään sekä syventäneet ja leventäneet Kintterönsuon kokoomaojaa. Niiden kuljettamat lietteet sedimentoituvat Kintterönlampeen rehevoittäen sitä. Suojellun suon eteläosa pitäisi ennallistaa eikä sen pitäisi toimia hulevesien kulkureittinä kohti Vesijärveä.
Myös Kintterönsuon pohjoisosa, Hollolan omistama, olisi hyvä suojella, jotta suo toimisi yhtenä ekosysteeminä ja palauttaisi luonnon monimuotoisuutta alueelle.
Salpausselän reunamuodostuman etelärinteiden tyvialueilla on runsaasti lähteitä, joista monet ovat jo tuhoutuneet rakentamisen seurauksena. Ei ole suotavaa, että hulevedet johdetaan jäljellä olevien lähteiden kirkkaisiin purovesiin.
Muualla Suomessa kaavat sisältävät jo lähes poikkeuksetta kestäviä hulevesiratkaisuja.

Asutusta kehätien läheisyyteen suunniteltaessa on huomioitava maaperän rakenne ja topografia eli maaston korkeussuhteet ja veden kulku. Alueesta ei tule viihtyisää asumisympäristöä, jos lähes kaikki infra ja tontit joudutaan muokkaamaan räjäyttämällä. Murskatut kalliolohkareet työnnetään tonttien rajoille ja teräväsärmäinen sepeli pihamaalle ja päälle asfalttia. Kalliolle ei voi istuttaa mitään ja hulevesiä tulee riittämään. Perhoslaaksossa on toimittu näin. Rinnerakentamista ei Suomessa hallita riittävästi. Strategisessa yleiskaavassa on kiinnitettävä enemmän huomiota maaperän rakennettavuuteen asuinalueita sijoitettaessa. Maa- ja kiviainesten kuljettamista on vähennettävä, koska loputon rekkaralli aiheuttaa runsaasti päästöjä ja turhia kustannuksia

Ranta-alueille ei tule ohjata vakituista asutusta eikä kuntakeskuksen lähijärville vapaa-ajan asutustakaan, koska silloin hävitetään Hollolan vetovoimatekijät. Se ei ole myöskään sosiaalisesti oikeudenmukaista.

Hollolassa 09.12.2019

Hollolan ympäristöyhdistys ry
(Suomen luonnonsuojeluliitto, Hollola)

Matti Laurila, pj Pentti Huhta, varapj
0405953147