Lausunto ”Hollolan kaatopaikka”-YVA:sta
Lausunnosta ilmenee, ettemme hyväksy minkäänlaista kaatopaikkaa (=vaarallisten ym. jätteiden loppusijoituspaikkaa) asutustaajamamme läheisyyteen.
Lausunto Lahden seudun alueelle suunnitellun kierrätyspuistohankkeen YVA-ohjelmasta
Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista 331/2013 4§säätää kaatopaikan sijainnista mm. seuraavaa, mikä estää Hollolan Kehätie vaihtoehdon (VE 1) toteuttamisen:
Kaatopaikka-alueen valinnassa on huolehdittava, että:
1) kaatopaikan sijoittamisesta ei aiheudu maisemallista haittaa;
Hollolan kuntakeskus sijaitsee pääosin Ensimmäisen Salpausselän delta-alueella, jonka korkeus merenpinnasta on 150-155 metriä. Kivikallion kaakkoisosa, jonne VE1 ulottuu, on 145 m merenpinnan yläpuolella (mpy). Täten alueelle suunnitellut loppusijoitus- eli kaatopaikat nousevat helposti Kuntakeskuksen maisemahaitaksi. Kuntakeskuksen ja Kehätievaihtoehdon välillä ei ole kuin pieniä 140 m mpy olevia alueita. Melkonojan ja Koivusillanjoen laaksot ovat vain 115 – 100 m mpy. Kivikallion rinteeltä on jo nyt näköyhteys Salpakankaantie 8 ja 10 kerrostaloihin (kuva 1).
Maisemahaitaksi se tultaisiin kokemaan myös kehätietä käyttävien parissa. Esim. Helsingistä Hollolaan kehätietä tullessa se olisi huono ”portti” ja loisi paikkakunnallemme negatiivista imagoa.
2) alueelle on hyvät kulkuyhteydet;
Kehätien rinnakkaisteiden runkosuunnitelmasta saa käsityksen, että jäteautoliikenne tulee häiritsemään Hollolan nykyistä taajama-asutusta. Lyhyiden kulkuyhteyksien merkitys ei ole olennainen kun VE1:tä ajetaan Hollolassa läpi, koska ”kierrätyspuiston alueella on tarkoitus harjoittaa kierrätysliiketoimintaa siten, että alueesta tulisi teollisen kierrätysliiketoiminnan kansallisen tason yrityskeskittymä”. Kotitalousjäte kuljetetaan Lahden kaupunkiseudulta toistaiseksi Kujalaan, sen sijaan rakennusjäte-, tuhka-, jätemaa- ja vaarallisten jätteiden kuljetukset lähtisivät kaukaakin eri puolilta Suomea, etenkin Uudeltamaalta.
3) kaatopaikkatoimintaan käytettävän alueen etäisyys asutuksesta, maatalous- tai kaupunkialueesta ja yleisesti käytetystä tiestä on riittävä;
Kehätien kierrätyspuisto/kaatopaikka-alueen etäisyys taajama-asutuksesta ei oleriittävä.Siitä on osoituksena se, että 1750 allekirjoittajaa vastustaa VE1- vaihtoehtoa, koska se on liian lähellä tiheää asutusta (vastustusadressi toimitettu kunnanvirastoon v. 2018). Perhoslehdon, Vanhantalonrinteen ja tulevan Esa-äijän tien omakotitaloalueen lounaisrajat ovat noin 1,5 km:n päässä VE1:n koillislaidalta, Kuntakeskus kerrostaloineen 2,8 km:n päässä. FCG suunnittelu ja tekniikka Oy:n 17.8.2018tekemänselvityksen mukaan 3 km:n säteellä kp:n keskuksesta asuu 7261 asukasta. Hollolan kuntakeskuksessa 4 km:n säteellä asuu yhteensä 12-13000 asukasta; Lahden puoleisen Riihelän kaupunginosan asukkaat on myös huomioitava. Esimerkki kaatopaikan haittavaikutusten leviämisestä lähiympäristöön on Kariston asuinalue, joka on Kujalan kierrätyskeskuksesta 2-3 km:n päässä eikä se sijaitse edes vallitsevien tuulien alapuolella.
Tuulet kuljettavat kierrätyspuisto/kaatopaikan toiminnoista ja varastoinnista aiheutuvaa pölyä (mm. asbesti-), tuhkaa, melua ja hajua taajama-alueelle heikentäen merkittävästi asumisviihtyvyyttä. Myös energiajätteen käsittelykentillä usein syttyvien tulipalojen savut leviävät tuulten mukana lähialueille (kuten Kujalassa on käynyt). Perhoslehdon, Vanhantalonrinteen, Kartanon, Hedelmätarhan ja Kuntakeskuksen sijainti vallitsevien tuulensuuntienalapuolellaVE1:een nähden tekee kaatopaikka-asetuksen riittävän etäisyysvaatimuksenasutuksesta entistä painavammaksi.
Etelä-Suomessa vallitsevat etelän ja lännen väliset tuulet. Tavallisimmin matalapaineiden kulkiessa Etelä-Suomen yli lounaasta koilliseen tuuli kääntyy aluksi kaakon, sitten etelän, lounaan, lännen ja lopuksi luoteen puolelle. Tuulen tuomat VE1:n haittavaikutukset siten alkaisivat Hälvälästä, rasittaisivat sitten mm. Kuntakeskuksen, , Vanhantalon, Perhoslehdon, Hedelmätarhan, Kartanon, Salpakankaan ja Riihelän asukkaita ja matalapaineen väistyessä lopuksi Nostavan asujaimistoa.
Hollolan voimassa olevassa strategisessa yleiskaavassa Perhoslehdon omakotialuetta on merkitty laajennettavaksi kehätien pohjoispuolelle mm. Takamaan alueelle, joka on alle 1 km:n päässä VE1:n rajasta. Hollolan kunnanvaltuusto on päättänyt9.4.2018 asettaa VE1:n toteutumisen ehdoksi mm.: ”kierrätysalue ei saa sijoittua 1 km lähemmäs asumiseen asemakaavoitettua tai strategisessa yleiskaavassa asemakaavoitettavaksi tarkoitettua aluetta”.
Päätös tarkoittaa, että VE1:tä ei näin ollen voi toteuttaa.
Hedelmätarhan, Kartanon, Perhoslehdon ja Vanhantalon rinteen asukkaiden asumisviihtyvyyttä ja virkistysmahdollisuuksia lähiluonnossa heikentää jo merkittävästi alueiden eteläpuolelle rakenteilla oleva ja pian valmistuva kehätie. Kehätien eteläpuolella olisi säilytettävä riittävät metsäiset lähivirkistysalueet eikä muuttaa niitä kaatopaikka-alueeksi. On vaikea kuvitella, että VE1:n toteutuksella voidaan saada uusia asukkaita nyt jo muuttotappiosta kärsivään kuntaamme, joka on tähän asti houkutellut asukkaita luonnonarvoilla ja virkistysmahdollisuuksilla.
Kaatopaikkaa ei saa sijoittaa
2) vesistöön tai mereen taikka vedenhankintaan tai virkistyskäyttöön tarkoitetun tai muun erityistä suojelua vaativan vesialueen välittömään läheisyyteen;
Koivusillanjoki on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi luontokohteeksi. Sen varrella on mm. liito-oravan pesähaapoja ja useita liito-oravan merkitsemiä paikkoja. Se on myös saukon ja mahdollisesti purotaimenen käyttämä virtavesi. Taimenen mätiä on istutettu Luhdanjokeen, josta kuoriutuneita purotaimenia on siirtynyt Vähäjokeen ja todennäköisesti vastavirtaan Koivusillanjokeenkin. FCG:n raportista 17.8.2018 käy ilmi: ”Alueella kulkee merkittävimpinä uomina Koivusillanjoki ja Melkkaanoja (kuva 7). Näitä uomia olisi syytä välttää rajatessa aluetta kierrätyspuistolle. Noin 100 ha alueen rajaaminen alueelle kuitenkin estää nykyisten vesien kulun missä tahansa kohtaa.”
3) luonnonsuojelu-, maisemansuojelu- tai virkistysalueeksi varatulle alueelle, luonnonperinnön tai kansallisen kulttuuriperinnön säilyttämiseksi suojellulle alueelle taikka niiden välittömään läheisyyteen;
Maakuntakaavaan merkitty viheryhteys (vy7), johon Koivusillanjoen laakso on sovelias häviäisi kierrätyspuiston ja Nostavan logistiikka-alueen puristukseen, samoin tuhoutuisi Vanhantalon alueelle asti jatkuva Melkkaanojan laakso VE1:n osalta.
Kulttuuriympäristön ja maiseman kannalta maakunnallisesti arvokas alue (mm. Utula, Nokkola, Korpikylä, Hankaa) on alueen välittömässä läheisyydessä luoteessa. Paikallisesti arvokas maisema-alue Simolan peltoalue rajoittuu kierrätyspuistoalueen etelä-kärkeen.
4) suolle, vedenjakajalle, tulva-, maanvieremä- tai lumivyöryvaaran alaiselle maalle tai kallioperän ruhjealueelle, jos kaatopaikkaveden kokoaminen ja käsittely on teknisesti vaikea toteuttaa kaatopaikan käytön tai jälkihoidon aikana;
YVA:aan on sisällytettävä geologinen ja hydrogeologinen selvitys, koska VE1 sijaitsee kahden jokilaakson, Koivusillanjoen ja Melkkaanojan risteävällä alueella. Mannerjään sulamisvedet ovat kulkeutuneet geologisiin murroslaaksoihin, jotka ovat kallioperän ruhjealuetta.
Kaatopaikka-alueen puhtaat pintavedet ja ulkopuoliset valumavedet on pidettävä erillään jätteestä ja kaatopaikkavesistä. Samoin on estettävä kaatopaikalle sijoitetun jätteen joutuminen kosketuksiin pohjaveden kanssa.
Pääosa VE1:n alueesta on rinnemaastoa, monin paikoin hyvin jyrkkää ja kalliota on runsaasti. Maaston topografian takia kaatopaikka-alueiden perustaminen ja pohjaaminen niin, että kaatopaikkavesien kokoaminen ja erillään pitäminen puhtaista pintavesistä olisi mahdollista ei onnistu ilman mittavia louhimisia ja massanvaihtoja. Pintavedet virtaavat Melkkaanojan lukuisten haarojen kautta ja osin suoraan maakunnallisesti arvokkaaseen Koivusillanjokeen, joka laskee Vähäjoen kautta Porvoonjokeen.
Kaatopaikkavesien huono käsittely Hollolassa pilaa Porvoonjoen latvavesiä. Hollolan kunta tai PHJ ei ole toteuttanut aiempia suunnitelmiaan johtaa käytöstä poistuneen Aikkalan kaatopaikan suotovesiä jätevedenpuhdistamolle, vaan ne valuvat edelleen Melkkaanojaan.
Koivusillanjoki on Hollolan strategisessa yleiskaavassa merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Sen yleismääräyksessä todetaan, ettätoimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa on katsottava ettei erityisiä luonnonesiintymiä tai luonnonarvoja turmella. Myös Melkkaanojan laaksolla, joka alkaa Vanhantalon pelloilta, on luontoarvoja, joita ei saa tuhota.
VE1:n ympäristövaikutusten arviointiin on sisällytettävä uhanalaisten metsäluontotyyppien kartoitus, lintuselvitys, kirjoverkkoperhos-, liito-orava- sekä Koivusillanjoen että Melkkaanojan kala- ja saukkokartoitus. Viimeksi mainittu on suoritettava talvella pehmeän lumen aikaan ja kalastoselvitys sähkökalastuksella.
Liito-orava ja saukko kuuluvat EU:n luontodirektiivin IV(a) lajeihin,joista on luonnonsuojelulaissa säädetty: ”Luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty”. Kirjoverkkoperhonen puolestaan kuuluu luontodirektiivin II ja IV lajeihin.
Yhdistys pitää Lahden seudun kierrätyspuistohankkeessa ainoana vaihtoehtona VE0:aa. Kujalan vanhimmat kaatopaikkapenkat voidaan purkaa hyötykäyttöön ja jos tarvetta on laajentaa aluetta länteen. Swecon järjestämässä ensimmäisessä sidosryhmätapaamisessa kaikki paikalla olleet kannattivat VE0: aa eli Kujalaa.
Hollolassa 27.2.2019
Hollolan ympäristöyhdistys ry
Matti Laurila, pj Pentti Huhta, varapj
0405953147