Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Etelä-Karjalan piiri

Etelä-Karjala
Navigaatio päälle/pois

Lupiineja nitistettiin lentokentällä ja kuutostien pientareilla

Lappeenrannan lentokenttää on pidetty laajuutensa sekä uhanalaisten hyönteislajien esiintymien takia Suomen merkittävimpänä paahdeympäristönä. Lähes 150 hehtaarin alueelta löytyy muun muassa nummia, pienruohoketoja, heinäketoja ja pienruohoniittyjä, jotka kaikki ovat äärimmäisen uhanalaisia luontotyyppejä Suomessa.

Valitettavasti lentokentältä löytyy myös lupiinia. Niitä alettiin torjua vuosina 2021 ja 2022 Lappeenrannan seudun ympäristötoimen vetämässä Kunta-Helmi-hankkeessa. Parhaimmilta ketoalueilta lupiineja kaivettiin juurakoineen ja niillä alueilla, joilla kasvia on jo enemmän, lupiinin leviämistä ja siementuottoa hillittiin oikea-aikaisella niitolla.

Viime kesänä komealupiinin torjuntatyö jatkui samoin menetelmin luonnonsuojelupiirille vuosille 2023–2024 myönnetyllä Helmi-rahoituksella. Kesäkuussa järjestettiin kaikille avoimet yleisötalkoot, mutta pääosin torjuntatyöstä vastasi lentokentän oma henkilökunta. Torjuntatoimien kohdentamista helpotti alkukesästä tehty kattava lupiinikartoitus. Tulokset vahvistivat lentokentän lupiiniongelman painottuvan kentän länsipäätyyn.

VT 6 on varsinainen lupiiniväylä

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen tuella piiri pääsi kartoittamaan valtatie 6:n pientareilta arvokkaita uuselinympäristöjä (kedot, niityt) ja samalla arvioimaan komealupiinin ja muiden haitallisten vieraslajien esiintymistä piennarympäristöissä. Vieraslajeja oli myös tarkoitus poistaa arvokkailta paahdealueilta ja perinnebiotooppilajiston kannalta monimuotoisimmista ympäristöistä.

Piennarkävelyt tehtiin kesäkuussa Imatran Vuoksen liittymän ja Lappeenrannan Skinnarilan liittymän välillä noin 40 kilometrin matkalla. Seitsemän maastopäivän aikana tutkittiin avoimet piennaralueet molemmin puolin tietä sekä erikseen liittymäalueet, joita oli yhteensä 15. Kaikkiaan selvityksen kohteena oli noin 112 hehtaaria avointa piennarympäristöä.

Kasvillisuuden perusteella hyvää ja jopa erinomaista niittyä löytyi melkein 33 hehtaaria. Se on jotakuinkin kolmannes Etelä-Karjalan nykyisestä perinnebiotooppien pinta-alasta. Uhanalaisia kasvilajeja löytyi kolme ja silmälläpidettäviä kahdeksan, joista tavallisimpia piennarkasveja olivat kelta-apila ja ketoneilikka.

Komealupiini oli ylivoimaisesti tavallisin haitalliseksi luokiteltu vieraslaji. Sitä löytyi vähintään joka toiselta piennarlohkolta (59 %) – näitä valaisintolppien melko tasamittaisia välejä oli tien molemmin puolin noin 650. Lupiinia kasvoi yhtä usein valtatien pohjois- (390 tolppaväliä) kuin eteläpuolellakin (380 väliä), mutta hieman runsaammin tien eteläpuolen pientareilla.

Kartoituksen yhteydessä ehdittiin tehdä alustavaa lupiinintorjuntaa 32 piennarlohkolla. Kaikkiaan noin 60 lohkoa kirjattiin jatkotorjuttaviksi eli ensi kesänä lupiinin hävittäminen jatkuu monimuotoisuuden kannalta arvokkaimmilta piennarkohteilta. Myös kartoituksen jatkamista Luumäen suuntaan on suunniteltu.

Kesän 2023 piennarinventoinnin tuloksista voi lukea lisää raportista.