Valitus saimaannieriää uhkaavista kalastustavoista Kuolimolla.
Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri valitti Varsinais-Suomen ja Pohjois-Savon ELY-keskusten päätöksestä, joka koskee kalastusrajoituksia Kuolimo-järvellä Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa. Valitus on luettavissa alla.
Suomen luonnonsuojeluliitto Etelä-Karjala ry:n valitus Itä-Suomen hallinto-oikeudelle 7.2.2020
Asia: VALITUS SAIMAANNIERIÄÄ UHKAAVISTA KALASTUSTAVOISTA KUOLIMOLLA
VALITETTAVA PÄÄTÖS
Annetusta päätöksestä 20.12.2019
Diaarinumerot: VARELY 3206/5713/2019, POSELY 1747/5713/2019
Varsinais-Suomen ja Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kalatalouspalvelut ovat antaneet 20.12.2019 kalastuslain 53 §:n ja 54 §:n nojalla päätöksen kalastuksen rajoittamisesta Kuolimolla Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa. Päätöksellä rajoitetaan mm. kalastuslain 7 §:n mukaista viehekalastusta, pilkkimistä ja verkkokalastusta. Päätös on voimassa vuosina 2020-2021.
VALITTAJA
Suomen luonnonsuojeluliitto Etelä-Karjala ry, Lappeenranta, Y-tunnus 0479943-8
VAATIMUS
Suomen luonnonsuojeluliitto Etelä-Karjala ry esittää, että Itä-Suomen hallinto-oikeus kumoaa edellä mainitun päätöksen ja lähettää sen uudelleen käsiteltäväksi, jolloin huomio on kiinnitettävä äärimmäisen uhanalaisen saimaannieriän kannan pelastamiseksi uhkaavalta sukupuutolta.
Päätös on kumottava troolauksen ja konenuottauksen osalta.
ASIAN TAUSTA
Suomen luonnonsuojeluliitto Etelä-Karjala ry on tutustunut yllä mainittuun 20.12.2019 tehtyyn päätökseen kalastuksen rajoittamisesta Kuolimolla Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa sekä Mikkelissä 12.12.2019 julkaistuun Seurantaryhmän esitykseen nimeltä ”Kuolimon nieriäseurantaryhmän esitykset kannan turvaamiseksi ja vahvistamiseksi”. Järjestö on tutustunut myös seurantaryhmän esityksessä mainittujen eräiden lausunnon antajien aineistoihin.
Suomen luonnonsuojeluliitto Etelä-Karjala ry on Suomen luonnonsuojeluliitto ry:n Etelä-Karjalan maakunnan alueella toimiva piirijärjestö. Piirijärjestön tarkoituksena on edistää luonnon- ja ympäristönsuojelua sekä vaalia kulttuuriperintöä ja koota yhteen tätä tarkoitusperää ajavia yhteisöjä ja kansalaisia.
Piirijärjestön toimintamuotoina on tukea ja ohjata piirin alueella toimivia luonnon- ja ympäristönsuojelua ajavia yhdistyksiä, edistää suojelutyötä ja yhteistoimintaa eri sidosryhmien kanssa, jakaa valistusta ja harjoittaa julkaisutoimintaa, seurata paikallisia ympäristömuutoksia, harjoittaa luontoon ja ympäristöön liittyvää harrastus-, tutkimus- ja selvitystyötä, antaa lausuntoja toimialaansa liittyvissä asioissa ja tehdä aloitteita sekä esityksiä viranomaisille ja yhteisöille, tehdä yhteistyötä muiden luonnon- ja ympäristön etua ajavien järjestöjen kanssa ja perustaa tarpeen mukaan jaostoja, toimikuntia ja toimintaryhmiä.
Suomen luonnonsuojeluliitto Etelä-Karjala ry esittää, että Itä-Suomen hallinto-oikeus kumoaa edellä mainitun päätöksen ja lähettää sen uudelleen käsiteltäväksi, jolloin huomio on kiinnitettävä äärimmäisen uhanalaisen saimaannieriän kannan pelastamiseksi uhkaavalta sukupuutolta.
Troolaus ja koneellinen nuottaus avovesikaudella on poistettava Kuolimon nieriän seurantaryhmän esittämästä keinovalikoimasta. Lisäksi kalaverkkojen silmäkoon aiheuttamia ongelmia on selvitettävä ja verkkojen käyttökieltoa on harkittava 0 – 15 metrin syvyydessä rauhoituspiirien alueella. Järjestömme viittaa kalastusrajoituksien määrittämisessä Isoselän ja Morruuvuorenselän rauhoitusalueilla toimivien kahden osakaskunnan esityksiin ja yhtyy niiden esittämiin rajoituksiin.
Suomen luonnonsuojeluliitto Etelä-Karjala ry:n mielestä edellä mainittujen kalastusmuotojen rajoitus olisi pitänyt määrätä viideksi vuodeksi, jonka jälkeen seurantatutkimusten tuloksien pohjalta erilaisten kalastusmenetelmien käyttöönottoa voidaan harkita uudelleen.
PERUSTELUT
Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin lausunto 12.5.2010
Suomen luonnonsuojeluliitto Etelä-Karjala ry on antanut 12.5.2010 silloisella nimellään ”Etelä- Karjalan luonnonsuojelupiiri ry” lausunnon Kuolimon Kalastusalueelle otsikolla: Lausunto saimaannieriän Kuolimon kannan suojelusta, sekä oikaisupyyntö Kuolimon kalastusalueen kokouksen päätökseen 20.4.2010. Tiivistelmä lausunnosta on seuraava:
”Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri esittää, että kalastusalue peruu 20.4.2010 tehdyn päätöksen ammattikalastuksen sallimisesta Isoselän rauhoituspiirin alueella, ja päättää kieltää kaikenlaisen kalastuksen harjoittamisen rauhoituspiirissä. Lisäksi on välttämätöntä laajentaa rauhoituspiiriä nieriän elinalueella myös rauhoituspiirin eteläpuolella oleville kartalla merkinnöillä A ja B osoitetuille rajoitetun verkkokalastuksen alueille. Jatkossa tutkimustulosten perusteella on tarvittaessa oltava valmiutta perustaa uusia rauhoituspiirejä Kuolimolle.”
Perusteluina esityksellemme pidämme seuraavia näkökohtia erittäin tärkeinä, ja pyydämme, että Itä-Suomen hallinto-oikeus kiinnittää huomiota seuraaviin luonnonsuojelun edistämiseen tarkoitetun lainsäädännön tavoitteiden toteuttamiseen ja nieriän uhanalaisuusluokan nopeaan muutokseen huonompaan suuntaan.
Kalastuslain (379/2015) 1 §:n mukaan lain tarkoitus on parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon perustuen järjestää kalavarojen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä käyttö ja hoito siten, että turvataan kalavarojen kestävä ja monipuolinen tuotto, kalakantojen luontainen elinkierto sekä kalavarojen ja muun vesiluonnon monimuotoisuus ja suojelu.
Mielestämme asiassa tulee soveltaa myös luonnonsuojelulain (1096/1996) ja luontodirektiivin (1992/43/ETY) suotuisan suojelun tason tavoitteita.
1.
Luonnonsuojelulain (20.12.1996 / 1096) tavoitteena on 1 luvun 1 §:n mukaan muun muassa 1) luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen; 2) luonnonkauneuden ja maisema-arvojen vaaliminen; 3) luonnonvarojen ja luonnonympäristön kestävän käytön tukeminen.
2.
Luonnonsuojelulaki 5 §
Suotuisa suojelutaso: Edellä 1 §:ssä tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi luonnonsuojelussa on tähdättävä maamme luontotyyppien ja luonnonvaraisten eliölajien suotuisan suojelutason saavuttamiseen ja säilyttämiseen.
Luontotyypin suojelutaso on suotuisa, kun sen luontainen levinneisyys ja kokonaisala riittävät turvaamaan luontotyypin säilymisen ja sen ekosysteemin rakenteen ja toimivuuden pitkällä aikavälillä sekä luontotyypille luonteenomaisten eliölajien suojelutaso on suotuisa.
Eliölajin suojelutaso on suotuisa, kun laji pystyy pitkällä aikavälillä säilymään elinvoimaisena luontaisissa elinympäristöissään.
3.
Luonnonsuojelulain 10 luku Euroopan yhteisön Natura 2000 -verkostoa koskevat erityissäännökset.
64 §
Euroopan unionin Natura 2000 -verkosto Suomessa koostuu: … 2) erityisten suojelutoimien alueista, joista on säädetty ympäristöministeriön asetuksella sen jälkeen, kun komissio tai neuvosto on luontodirektiivin perusteella hyväksynyt kyseiset alueet yhteisön tärkeinä pitämiksi alueiksi.
Etelä-Karjalassa Saimaaseen laskeva Kuolimo-järvi on kokonaisuudessaan Natura 2000 luonnonsuojelualuetta. Sen kokonaisvaltainen suojelu on tärkeää, sillä se edistää myös uhanalaisen nieriäkannan säilymistä.
64 a §
Heikentämiskielto
Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja ei saa merkittävästi heikentää. Suomen luonnonsuojeluliitto Etelä-Karjala ry:n mielestä ELY-keskuksien päätöksissä olisi pitänyt kiinnittää huomiota siihen, miten päätös tukee Natura-alueen perusteena olevien luontotyyppien ja uhanalaisten lajien suojelua, ja onko tässä suhteessa Natura-arvioinnin tarve selvitetty sekä noudatettu heikentämiskieltoa.
65 §
Hankkeiden ja suunnitelmien arviointi
Jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää valtioneuvoston Natura 2000 -verkostoon ehdottaman tai verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset.
Suomen luonnonsuojeluliitto Etelä-Karjala ry toteaa, että Kuolimon nieriäkannan seurantaryhmä ei ole missään vaiheessa ottanut esiin mahdollista tarvetta arvioida esityksen vaikutuksia nieriäkannan tulevaisuuteen.
Natura 2000 luontodirektiivin liitteen 1 luontotyypit, Kuolimo
| Luontotyyppi | Pinta-ala hehtaaria |
| Hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet (Littorelletalia uniflorae) | 7580 |
| Humuspitoiset järvet ja lammet | 10 |
| Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit | 11 |
| Keidassuot | 32 |
| Vaihettumissuot ja rantasuot | 2 |
| Kasvipeitteiset silikaattikalliot | 80 |
| Kallioiden pioneerikasvillisuus (Sedo-Scleranthion tai Sedo albi-Vernicion dillenii) | 5 |
| Boreaaliset luonnonmetsät | 60 |
| Boreaaliset lehdot | 2 |
| Harjumuodostumien metsäiset luontotyypit | 80 |
| Puustoiset suot | 20 |
Saimaannieriä on yllä mainitun arvokkaan luontodirektiivikohteen äärimmäisen uhanalainen laji, mikä korostaa kyseessä olevan lajin suojelun tehostamistarvetta ja siten sitä uhkaavien kalastusmenetelmien käytön kieltämistä toistaiseksi.
- Kalastuslaki
63 §
Yleinen kalan kulun turvaaminen
Kalastusta ei saa harjoittaa siten, että estetään kalojen pääsy niiden kutu- tai syönnösalueelle tai muualle, missä pyyntiä kalakannan turvaamiseksi on rajoitettu, taikka siten, että vaikeutetaan tarpeettomasti kalakannan hoitoa.
Saimaannieriän (Salvelinus alpinus) uhanalaisuus on edennyt hälyttävästi alla mainittujen uhanalaisten lajien tilanteesta kertovien tutkimustietojen mukaan.
”Komiteanmietintö 1991:30 – Uhanalaisten eläinten ja kasvien seurantatoimikunnan mietintö”, Luokka: Vaarantunut.
”Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2019”, Luokka: Äärimmäisen uhanalainen.
Nieriän tilanne on muun muassa edellä kerrotun kehityksen valossa erittäin kriittinen, mistä syystä toistaiseksi ei pidä sallia minkäänlaisten lisäuhkien lisääntyvän, kuten edempänä esitettyjen kalastusmenetelmien käytön jatkamista vuodesta 2020 eteenpäin. Erityisen suuren tulevaisuuden uhkan nieriälle aiheuttaa käynnissä oleva nopeasti etenevä ilmastonmuutos. Laji viihtyy syvännealueiden viileässä vedessä ja nousee ylempiin vesikerroksiin enimmäkseen kutuaikana loppusyksyllä veden jo jäähdyttyä kesäajan jälkeen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttama vaaratekijä on ehdottomasti huomioitava lajille vaarallisten kalastusmenetelmien käyttökiellosta päätettäessä toistaiseksi. Vasta vahvan seurantatiedon osoittaessa kannan merkittävän suuresta lisääntymisestä voidaan rajoitetun kalastuksen sallimista harkita.
Kuolimon nieriäseurantaryhmän tavoitteeksi on asetettu ”elinvoimaisen nieriäkannan palauttaminen Isoselän ja Morruuvuorenselän alueille vuoteen 2030 mennessä.” Tavoite on hyvä, mutta esitetyt keinot eivät ole oikeanlaatuisia.
Näiden perusteluiden valossa Suomen luonnonsuojeluliitto Etelä-Karjala ry vaatii, että troolaus ja koneellinen nuottaus ja verkkojen käyttö Kuolimon matalissa rantavesissä on poistettava keinovalikoimasta.
Osa lausunnonantajista ei hyväksy kaikkia esityksiä
Monet tahot kuten Kuolimon nieriäseurantaryhmän esityksessa mainitut lausunnon antajat ovat käsitelleet erittäin monipuolisesti saimaannieriän historiaa, lajin erityispiirteitä, kannan arvioitua nykytilaa ja eri kalalajien ja kalastusmuotojen tilannetta Kuolimon vesistössä ja erityisesti Isoselän ja Morruuvuorenselän alueilla. Kaikkia lausuntoja emme ole saaneet käyttöömme, mutta olemme käyttäneet saamiemme lausuntojen tietoja näkemyksiemme ja esityksemme pohjana. Useat lausunnonantajat ovat kiinnittäneet huomiota seurantaryhmän esityksessä oleviin puutteellisiin ja epävarmoihin tietoihin ja todellisuutta vastaamattomiin odotuksiin nieriäkannan tulevaisuudesta. Osa on esittänyt hyvinkin kriittisiä arvioita seurantaryhmän esityksestä ja halunnut osittaista nieriälle haitallisista kalastustavoista ja -välineistä luopumista.
Toistaiseksi mikään taho ei ole voinut esittää ohjausmahdollisuuksia, joilla nieriän seurantaryhmän esittämä haitallisten kalastusvälineiden käyttö hyväksymällä nieriäkannan merkittävä vahvistuminen varmistettaisiin.
Näistä syistä haitallisten kalastustapojen käytöstä on siten luovuttava kyseessä olevilla Isoselän ja Morruuvuorenselän rauhoitusalueilla välineillä, joilla nieriää voisi tulla mukaan sivusaaliina.
Vahva seurantatutkimus saattaa antaa hyviä eväitä jatkotoimenpiteille
Troolauksen, koneellisen nuottauksen ja verkkojen käytön osittainen kieltäminen myös vuoden 2021 jälkeen on välttämätöntä, kunnes seurantatutkimukset osoittavat kannan vahvistuneen elinvoimaiseksi molempien rauhoituspiirien alueella. Vahingollisten kalastusmuotojen kieltäminen johtaisi todennäköisesti nieriäkannan leviämiseen myös muille Kuolimon syvännealueille. Näiden kalastusmuotojen jatkamisen sallimista on harkittava vasta silloin, kun kantaa voidaan tutkimusten pohjalta varmasti pitää elinvoimaisena, riittävän lisääntymiskykyisenä säännöllisesti ja se on elpynyt suotuisan suojelun edellyttämälle tasolle eli laji kykenee säilymään elinkelpoisena osana elinympäristöään.
Ammattikalastajalle troolauksen ja nuottauksen kieltäminen rauhoitusalueilla aiheuttaa elinkeinon tuoton vähäistä alenemista, mutta Kuolimon melko suurikokoinen vesistö huomioiden tappio ei ole merkittävä. Lisäksi kaupalliselle kalastukselle on haluttaessa tilaa läheisellä Saimaalla.
Myös vapaa-ajan kalastus alueella kärsii hieman rajoituksista, mutta harmi harrastuksen käytettävien alueiden pienestä supistumisesta lienee siedettävissä.
Saimaannieriän tulevaisuus Saimaalla voisi parantua
Kannan elvyttäminen nieriälle vaarallisten kalastustapojen ja –välineiden käyttöä rajoittamalla saattaa johtaa Enonkosken uuden emokalakannan voimin nieriän palauttamisen mahdollisuuteen myös Saimaalle alkuperäisille elinalueilleen. Luonnonvaraisen lisääntymisen laajetessa viljelyyn voidaan saada riittävästi luonnonvalinnan läpikäyneitä emokaloja, joiden pieniä poikasia saatetaan tulevaisuudessa istuttaa Saimaalle. Tällöin voidaan entisestään lisätä luonnonvaraisten emokalojen saantia viljelyyn kunnes, toivottavasti, pitkällä tähtäimellä laitosviljelyä voidaan vähentää tai lopettaa se kokonaan.
Edessä on pitkä taival upean ja Etelä-Suomessa ainutlaatuisen lohikalalajin pelastamiseksi mutta se on velvollisuutemme luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi tuleville polville tällä hetkellä vielä vaarallisen sumealta näyttävässä tulevaisuudessa.
YHTEENVETO
Katsomme, että päätös on kalastuslain vastainen ja sen perustelut ovat väärät ja että luonnonsuojelulain sekä EU:n luontodirektiivin merkitystä ei ole otettu huomioon ELY-keskusten päätöksessä. Siksi päätös tulee kumota.
Lappeenrannassa 7.2.2020
Suomen luonnonsuojeluliitto Etelä-Karjala ry.