Avohakkuuteollisuus on ajanut metsäluonnon ahdinkoon
Kannanotto 9.3.2019
Suomen luonnonsuojeluliitto Etelä-Karjala, Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri ja Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys
Avohakkuuteollisuus on ajanut metsäluonnon ahdinkoon – Kaakkois-Suomeen tarvitaan lisää suojelualueita sekä pehmeämpää talousmetsänhoitoa
Eilen julkistetun Suomen lajien uhanalaisuuden arvioinnin mukaan tutut kotimetsien linnut töyhtötiainen, pyy ja varpuspöllö ovat nyt uhanalaisia. Erittäin uhanalaiseksi luokitellun hömötiaisen kanta on puolittunut 2000-luvulla ja alueellisesti uhanalaisen kuukkelin kanta romahtanut olemattomiin Etelä-Suomessa. Liito-orava on nostettu uudelleen vaarantuneiden listalle. Metsälajien uhanalaistuminen on kiihtynyt 2000-luvulla. Kaikista uhanalaisista lajeista kolmannes elää ensisijaisesti metsissä – kaikkiaan 833 lajia.
Metsälajien uhanalaistumisen keskeisin syy on avohakkuisiin perustuva metsätalous, joka on tuhoisaa lintujen ohella liki kaikille muillekin metsälajeille; nisäkkäille, hyönteisille ja sienille. Talousmetsissä lahopuuta on aivan liian vähän, metsät ovat nuoria ja puulajisuhteet ovat yksipuolisia. Vanhat metsät ja kookkaat puut ovat harvinaistuneet tai kadonneet kokonaan.
Metsämme kasvavat puuta paremmin kuin koskaan, mutta luonnon monimuotoisuuden, vesiensuojelun ja ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta nykyiset hakkuumäärät eivät ole kestävällä tasolla. Etelä-Karjalan hakkuumäärät ylittävät nykyisin jopa puuntuotannollisen kestävyyden ja ekologisesta kestävyydestä ollaan hyvin kaukana. Kaakkoisen Suomen metsät voivat huonosti.
Metsäluonnon elvyttämiseksi on kuitenkin keinoja. Avohakkuiden tilalle on saatava jatkuvapeitteiseen metsään tähtääviä hoitomenetelmiä, kiertoaikoja on pidennettävä ja suojelualueita saatava rutkasti lisää, jotta myös lahopuulajistolla olisi mahdollisuuksia selviytyä. Esimerkkiä näyttää Venäjä, joka on perustanut laajoja suojelualueita lähelle Suomen rajaa. Tällä hetkellä kaakkoinen Suomi kummittelee Fennoskandian Vihreän vyöhykkeen mustana aukkona.
Esimerkiksi Hiitolanjoen vesistöalueella Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan rajamailla on vielä jäljellä luontoarvoja, jotka voisivat turvata luontoyhteyden Venäjälle. ”Nyt on välttämätöntä toimia laajojen toisiinsa yhteydessä olevien arvokkaiden elinympäristöjen turvaamiseksi sekä suojelemalla arvokkaimpia luontokohteita että muuttamalla metsienkäsittelyä pehmeämmäksi”, painottaa Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin metsävastaava Anitta Miikkulainen.
Etelä-Suomessa metsämaasta on suojelun piirissä noin 5 %. Etelä-Karjalassa suojeltua metsämaata on noin 1 %, Etelä-Savossa noin 3 %. ”Jotta metsälajeilla olisi mahdollisuuksia säilyä, tulisi suojelualueita olla vähintään 10 %. Kansainväliset sopimukset edellyttävät 17 % suojeluosuutta, jotta luonnon monimuotoisuus pystyttäisiin turvaamaan”, muistuttaa Etelä-Savon luonnonsuojelupiirin puheenjohtaja Markku Nironen.
Kyse ei ole vain metsistä. Elävä ja monimuotoinen luonto on ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin sekä tulevien sukupolvien perusta. Metsissä monimuotoisuuden säilymistä edistävä metsänhoito hillitsee samalla ilmastonmuutosta, sillä samoilla menetelmillä säilytetään metsän hiilivarastoja ja lisätään hiilensidontaa. Näiden toimien aika on nyt.
Lauantaina 9.3. Imatralla kokoontuu joukko suomalaisen luonnon asiantuntijoita keskustelemaan metsäluonnon tilasta ja tulevaisuudesta Kaakkois-Suomessa. ”Luontoyhteys Saimaalta Laatokalle” -seminaarissa puidaan varsinkin Hiitolanjoen vesistöalueen läntisen haaran luontohelmien, metsien, virtavesien ja järvien säilyttämistä ja suojelua. Arvokkaiden luontoalueiden verkostolle olisi vielä mahdollisuudet Pihlajaveden rannoilta Laatokan luodot -kansallispuiston rannoille. Nyt tarvitaan vain yhteistä tahtoa ja työtä tämän tavoitteen saavuttamiseksi.
Imatralla 9.3.2019
Suomen luonnonsuojeluliitto Etelä-Karjala
Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri
Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys
Lisätietoja:
metsävastaava Anitta Miikkulainen, p. 044 050 5765, anitta.miikkulainen@gmail.com, Suomen luonnonsuojeluliitto Etelä-Karjala
puheenjohtaja Kimmo Saarinen, p. 041 463 1737, kimmo.saarinen@allergia.fi, Suomen luonnonsuojeluliitto Etelä-Karjala
puheenjohtaja Markku Nironen, p. 050 66180, markku.nironen@gmail.com, Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri
varapuheenjohtaja Juha Juuti, p. 050 022 1213, juuti.juha@gmail.com, Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys