Lausunto Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaluonnoksesta ja ympäristöselostuksesta
31.10.2017 LAUSUNTO
Viite: Lausuntopyyntö 2.10.2017
LAUSUNTO ETELÄ-KARJALAN MAAKUNTAOHJELMALUONNOKSESTA JA YMPÄRISTÖSELOSTUKSESTA
- 1. MAAKUNTAOHJELMALUONNOS
Etelä-Karjalalla olisi loistavat mahdollisuudet olla monessa asiassa tulevaisuuden tiennäyttäjä. Vahvuuksinamme ovat mm. LUT, läheinen sijainti Helsinkiin ja Pietariin sekä Saimaa. Edelläkävijyys vaatii kuitenkin muuta kuin maakuntaohjelmaluonnoksessa esitetään.
Etelä-Karjalan tulevaisuuden suunnittelua voi lähteä työstämään myös tulevaisuudesta käsin, ja tarkastella, millaista polkua pääsemme tavoitetilaan. Kuvittelemme vaikkapa vuoden 2037 (20 vuoden päähän) tai 2047 (30 v). Jo nykytilanteen perusteella maailmaa muuttavat tulevaisuudessa ainakin ilmastonmuutos ja digitalisaatio. Molempien vaikutukset ovat tuolloin paljon suuremmat kuin nykyisin. Vuonna 2047 ilmastonmuutoksen vaikutukset (taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset vaikutukset; sekä itse ilmastonmuutoksen vaikutukset että ilmastonmuutoksen torjunnan vaikutukset) ovat moninkertaiset nykyiseen verrattuna, ja ilmastosääntely on tiukentunut samassa suhteessa. Siten on myös todennäköistä, että esimerkiksi metsänhoidon ja metsätalouden ilmastovaikutukset on otettu nykyistä huomattavasti kriittisempään tarkasteluun – kuten jo nyt sadat ilmastotutkijat vahvasti suosittelevat. Metsätalous nykymuodossaan ei kannata, ja ne alueet, jotka eivät ole osanneet varautua tällaiseen rakennemuutokseen, ovat vaikeuksissa. Sitä vastoin ne alueet, jotka ovat ennakoineet tilanteen ja suunnanneet kehitystyötä aidosti uusiutuviin energiamuotoihin, ovat tuon ajan voittajia. Minkälaisia askelia olisi otettava tulevan neljän vuoden aikana, jotta olemme vuonna 2047 voittajien matkassa?
Maakuntaohjelmaluonnoksessa Etelä-Karjala nojaa elinvoimaisuutensa edelleen vahvasti metsätalouteen, ikään kuin eläisimme entisvanhaa aikaa ennen tietoisuutta ilmastonmuutoksesta tai lajien katoamisesta. Maakunnan kannattaisi varautua tilanteeseen, jossa kansainvälinen ilmastosäätely alkaa suhtautua uudella tavalla esimerkiksi metsiin sitoutuneiden hiilivarastojen ja metsien hiilinielujen tuhoamiseen. Jo kuluneella vuosikymmenellä suhtautuminen metsien merkitykseen ilmastonmuutoksen hillinnässä on muuttunut tutkijoiden ja valistuneiden päätöksentekijöiden keskuudessa olennaisella tavalla, ja kymmenen tulevan vuoden kuluessa muutos tulee jatkumaan. Metsät ovat merkittävä ilmastonmuutosagentti, käytöstä riippuen joko ilmastonmuutosta edistäen tai ehkäisten. Jos ei Etelä-Karjala – tai Suomi – tätä itse havaitse, havaitsevat sen muut tulevaisuuden tekijät.
Myös luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on ongelma, johon tulevaisuudessa on pakkoa tarttua vahvemmalla otteella kuin tähän mennessä on ollut halua ja kiinnostusta. Esimerkiksi nykybiolääketieteen yksi tärkeimpiä tutkimusaloja on ihmisen mikrobiomi (mikrobisto ja sen muodostama geneettinen kokonaisuus) ja sen vaikutus terveyteen. Ns. elintasosairauksiin (mm. diabetes, astma ja allergia, metaboliset oireyhtymät, mielenterveyshäiriöt) vaikuttavat tekijät selittyvät vain osittain esimerkiksi perinnöllisillä tekijöillä, ravinnolla ja elintavoilla. Biolääketieteen tutkimus on viime vuosina löytänyt yhteyksiä ihmisen mikrobiomin monimuotoisuuden ja elintasosairauksien välillä: monimuotoisuus korreloi sairauksien vähäisyyden kanssa. Mitä monimuotoisemmassa luontoympäristössä ihminen etenkin varhaislapsuudessa elää, sitä monimuotoisempi on hänen mikrobiominsa ja sitä vähemmän hän sairastaa. Luonnon monimuotoisuutta pidettäneen tulevaisuudessa kenties merkittävimpänä ihmisen terveyttä edistävänä tekijänä.
Eräät kaukaisilta kuulostavat muutokset, kuten väestönkasvu, luonnonvarojen hupeneminen, ympäristön kemikalisoituminen ja lajien sukupuuttoaalto, ovat jo läsnä Etelä-Karjalassakin, vaikkapa maahanmuuttopaineiden aaltoliikkeinä, järvikalojen elohopeapitoisuuksien nousuna, myrskytuhojen yleistymisenä ja kirkasvetisten järviemme tummumisena.
Digitalisaation kaikkia vaikutuksia on niin ikään mahdoton arvioida, mutta varmaa on, että digitalisaatio ei voi edetä vain digitaitajien ja -voittajien ehdoilla. Suurin osa väestöstä pysynee mukana digitalisaatiossa, mutta osalla väestöstä on jo nyt hankaluuksia selviytyä tietoteknisistä vaatimuksista. Jos näitä väestönosia ei huomioida esimerkiksi (maksuttoman tai edullisen) kansalaiskoulutuksen tarjoamisen muodossa, on vaara, että osa väestöstä putoaa digitalisaation kelkasta. Tämä aiheuttaa epäonnistumisen ja turhautumisen kokemuksia, ja altistaa syrjäytymiselle.
Maakuntaohjelmaluonnoksessa katsotaan kaiken kaikkiaan liikaa taaksepäin: ”näin on tehty ennen, ja näin on hyvä tehdä jatkossakin”. Tästä pitää ottaa reipas ja pitkäsäärinen harppaus ulos, ja tunnistaa ne maailmanlaajuiset muutospaineet, jotka varsin suoraviivaisesti ulottuvat myös Etelä-Karjalaan. Asioiden tunnistaminen vahvistaa myös Etelä-Karjalan resilienssiä.
Ilmastonmuutos ja muut ympäristönäkökulmat ovat ohjelmaluonnoksessa edelleen sivulausetasolla. Mikäli näihin suhtaudutaan nykyvaatimusten mukaisella tavalla, tulee nämä näkyä läpileikkaavasti koko ohjelmassa, kuten yrittäjyydessä, innovaatioissa, alueiden käytön suunnittelussa ja liikenteessä. Esimerkiksi näin:
#tuloksentekijät
Kasvuhakuisen liiketoiminnan synnyttäminen
…
– [Lisäys] Alueen innovaatiotoiminnan olennainen perusta on uusien tuotteiden ja toimintojen ilmastovaikutusten ymmärtäminen ja arviointi sekä pyrkimys ilmastokuormituksen vähentämiseen.
Yrittäjyyden edistäminen
…
– Yrityspohjan vahvistamiseksi tuetaan aloittavien ja toimivien yritysten merkittävästi liiketoimintaa kasvattavia ilmasto- ja ympäristövaikutukset vakuuttavalla tavalla huomioivia investointi- ja kehityshankkeita.
– Tuetaan maaseutualueiden yritystoiminnan monipuolistamista. Maaseutuyrittäjyyden kehittämisen painopisteitä ovat ympäristövastuullisesti toimiva matkailu-, hyvinvointi- ja elintarvikeyrittäjyys, vapaa-ajanasukkaiden palvelut sekä ilmasto- ja luontovaikutukset huomioon ottava biotalouteen liittyvä yritystoiminta, kuten metsäpalvelut (esimerkiksi jatkuvan kasvatuksen mukaisen metsänhoidon edistäminen) ja puun jatkojalostus (puurakentaminen ja muu puun hiilivaraston säilyttävä toiminta).
#kauppapaikalla
– Ulkoinen saavutettavuus ja infrastruktuuri
– Kehitetään ratayhteyksiä pääkaupunkiseudun saavutettavuuden parantamiseksi (pois: Lappeenrannan lentokentän toiminnan…)
-Logistiikan kokonaisuus
– Houkutteleva toimintaympäristö yhdistetään ilmasto- ja ympäristönäkökulmat huomioivaan kestävään ja sujuvaan maankäyttöön. […] Maankäytön suunnittelu ja ennakointi toteutetaan huomioiden ympäristö- ja ilmastovaikutukset, elinkeinoelämän, asumisen ja liikenteen tarpeet, kustannuskehitys ja kulttuuriarvot. Lisätään maankäytön ja liikenteen suunnittelun vuorovaikutusta sekä tavoitellaan liikenneturvallisuutta ja vähäpäästöisen liikenteen kehittymistä.
– Etelä-Karjalan maakunta on kärkipäässä (edellä ovat vain Pohjanmaan maakunnat, Kainuu ja Satakunta) yksityisautoilussa (henkilöautojen lukumäärä per asukas) ja syytä olisi kääntää kelkka kehittämällä ja painottamalla julkista liikennettä voimakkaasti. Kestävillä käyttövoimilla, kuten biokaasulla tai puhtaalla uusiutuvalla sähköllä, fossiilisen dieselin korvaaminen bussiliikenteessä olisi kustannusneutraali ja nopeasti toteutettavissa oleva tapa vähentää merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä ja haitallisia lähipäästöjä. Satsaus puhtaaseen joukkoliikenteeseen myös parantaisi joukkoliikenteen imagoa ja houkuttelevuutta. Tämä pyrkimys tulisi näkyä maakuntaohjelmassa.
#yhdessä
-Muutosmyönteisyyden ja me-hengen lisääminen
…
– Tunnistetaan luonnon arvo. Edistetään energianeuvonnalla ja ympäristökasvatuksella vastuullista kuluttamista ja ympäristötietoisuutta sekä kasvatetaan luonnon lukutaitoa.
è Tämä viiksi on kannatettava. Ohjelmaluonnoksessa tämä on kuitenkin ainoa paikka, jossa nämä tavoitteet näkyvät, vaikka ne voisivat olla esillä läpileikkaavasti. Näissä tavoitteissa maakuntaliitto ja kunnat voisivat myös ottaa aktiivisen roolin ja toimia esimerkkeinä.
#Uusinajattelijoiden kehittämistavoitteissa ”Vahvistaa maakunnan asemaa energia- ja ympäristöosaamisen ajurina” -kohdassa on valitettavan ristiriitainen kappale: Metsien ja puun kestävä hyödyntäminen toteutuu uusiutuvassa metsäteollisuudessa. Metsien ja puuraaka-aineen tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään täysipainoisesti. Siinä huomioidaan kestävä kehitys ja turvataan luonnon monimuotoisuuden säilyminen, vaikka tavoitteena on myös liiketoiminnan monipuolistaminen ja tuotannon arvon kasvattaminen. Uusia liiketoimintamahdollisuuksia etsitään metsien virkistyskäytöstä ja aineettomista palveluista.
– mikäli metsiä käytetään (puuntuotannollisesti) kestävästi täysipainoisesti, ei se voi mitenkään turvata luonnon monimuotoisuutta.
– Luonnon monimuotoisuus on kappaleessa mainittu, mutta lieventävällä vaikka-sivulauseella täydennettynä. Lukijalle se antaa viitteen luonnon monimuotoisuuden toisarvoisuudesta.
– Jos yritysmahdollisuuksia etsitään metsien virkistyskäytöstä, tulee virkistyskäyttöön soveltuvia metsiä olla riittävästi olemassa. Tätä tavoitetta valitettavasti syö metsien ja puuraaka-aineen hyödyntämiseen tähtäävä tavoite, joka on johtamassa siihen, että valtaosa Etelä-Karjalan metsistä on tulevina vuosikymmeninä avohakkioita, taimikkoa ja yksirakenteista nuorta metsää, jonka virkistyskäyttö- ja monimuotoisuusarvot ovat olemattomat.
Merkittäviä ilmastonmuutokseen vaikuttavia tekijöitä ovat ruoka, asuminen ja liikkuminen. Maakunnallisella ja kunnallisella päätöksenteolla pystytään näihin kaikkiin vaikuttamaan hyvin monenlaisin keinoin (esimerkiksi liikennejärjestelmäsuunnittelu, energiaratkaisut, julkiset hankinnat, alueidenkäytön suunnittelu, kuntien keskuskeittiöiden valinnat sekä kaikkiin näihin kohdentuva rahoituksen määrä ja kriteerit). Ilmastojohtajuudessa maakunta voisi halutessaan ottaa erittäin tärkeän roolin – esimerkillä on valtava voima yksilöiden, yritysten sekä julkis- ja muiden organisaatioiden kulutustottumuksien muuttamisessa.
Väestökehitys
Nuoret punnitsevat pysyvää asuinaluettaan valitessaan työmahdollisuuksien lisäksi myös palvelurakennetta (etenkin perhe- ja terveyspalvelut, liikenne), vapaa-ajanmahdollisuuksia ja elinympäristön laatua. Nämä kaikki ovat tekijöitä, joihin maakunnallisella ja kunnallisella toiminnan sekä alueiden käytön suunnittelulla pystytään olennaisesti vaikuttamaan. Tärkeäksi asuinviihtyvyyteen vaikuttavaksi tekijäksi asukkaat nostavat toistuvasti esille elinympäristön laadun. Etelä-Karjalassa asukaskyselyissä tärkeiksi elinympäristön laatutekijöiksi nousee aina Saimaa ja luonto. Pitäkäämme niistä siis huolta, jotta olemme valmistuville luttilaisille sekä muualla koulutuksen hankkineille potentiaalisille paluumuuttajille houkutteleva muuttokohde. Toivomme, että tämä muistetaan myös siinä vaiheessa kun tehdään alueidenkäyttöä, metsäteollisuuden kehityshankkeita tai vesistöön vaikuttavien hankkeiden kehittämis- ja rahoituspäätöksiä.
Ilmastonmuutos vaikuttaa – on jo vaikuttanut – ihmisten identiteettiin. Ihmiset joutuvat valitsemaan, haluavatko olla ilmastoystävällisiä, houkuttaako denialistien kelkka enemmän vai pysyäkö epäröivänä? Tällä hetkellä nuoret ja koulutetut – siis he, jotka ovat myös maakunnan väestönkehityksen kannalta mielenkiintoisia – haluavat pääsääntöisestä olla ilmaston ystäviä. Tämä tarkoittaa myös, että alueet, jotka pystyvät erottautumaan ilmastomyönteisinä, ovat etulyöntiasemassa ilmastotietoisten koulutettujen kansalaisten houkuttelemisessa. On huomioitava, että tällaiset koulutetut kansalaiset myös havaitsevat, ovatko ilmastoteot juhlapuheosastoa vai todellisia tekoja.
Edistyvät etätyömahdollisuudet saattavat tulevaisuudessa mahdollistaa nykyistä paremmin työ- ja asuinpaikkojen eriytymisen. Etelä-Karjalasta kannattaa tehdä houkutteleva asuinympäristö myös heille, jotka käyvät maakunnan ulkopuolella töissä.
Saimaa ja saimaannorppa sekä luontomatkailu
Norppaystävällisissä piireissä liikkuessamme sekä vierailuryhmiä, suomalaisia ja ulkomaalaisia turisteja, luontoharrastajia ja satunnaisia kansalaisia Linnoituksessa kohdatessamme olemme huomanneet sen valtavan brändiarvon, joka saimaannorpalla ja norppaystävällisellä toiminnalla on. Mikäli maakunta pystyisi toimimaan norpansuojelua edistävästi ja siten vakuuttavasti esiintymään saimaannorpan ystävänä, olisi tällä valtava markkina-arvo koko maakunnalle.
Saimaa – saimaannorppa ja kalakanta mukaan lukien – ovat matkailijoita suuresti kiinnostavia. Maakuntaan tulisi saada luontomatkailun keskus, jossa esitellään Saimaata ja sen luontoa. Samaan yhteyteen sopisi esitellä myös esimerkiksi maakunnan vesiensuojelun menestys- ja kehitystarinoita ja LUT-vetoista kehitystyötä, jota tehdään vesien- ja ilmastonsuojelun sekä uusiutuvan energian alalla.
Kestävän luontomatkailun soisi näkyvän myös terminä liikunta-, hyvinvointi-, terveys- ja kulttuurimatkailun rinnalla.
Maakuntaohjelmassa tulee olla tavoitteena maakuntaan sijoittuvan kansallispuiston perustamismahdollisuuden selvittäminen.Kansallispuistoilla on suuri merkitys luontomatkailun ja virkistyskäytön kannalta – kuten muillakin luontoarvoiltaan laadukkailla virkistysalueilla, joita tulisikin maakuntaan saada lisää. Esimerkiksi Saimaan saariston säästäminen luonnonarvoiltaan laadukkaina retkeilyalueina lisäisi Saimaan houkuttelevuutta.
Venäläisille turisteille osoitetuissa kyselyissä luonto nousee toistuvasti keskeiseksi vetovoimatekijäksi Suomessa. Tässä yhteydessä voisi olla tarkoituksenmukaista tunnistaa Suomen ja Venäjän välisen Green Belt – eli vihreän vyöhykkeen merkitys luonnonarvojen säilyttämisessä ja luontomatkailun edistämisessä. Pidetään luonnosta huolta, ja varmistetaan että se soveltuu tulevaisuudessakin virkistykseen ja luontomatkailuun tälle tärkeälle ryhmälle.
Niin ikään maakuntaohjelman rahoituskriteereissä maakuntaliitto pystyisi ottamaan kansallista tavoitetta vahvemman etukenon ilmastokehityksen edistämisessä esimerkiksi siten, että hankkeiden ilmastovaikutukset ovat kaiken rahoituksen ehto. Tässä tulee välttää älyllistä epärehellisyyttä, ja arvioida esimerkiksi metsäsektorin kehityshankkeita ilmastotutkimusten, ei toiveiden valossa.
***
Välitön ja välittävä eKarjala ja #yhdessä -teemat ovat hyviä mahdollisuuksia, joilla voi parantaa ihmisten elinympäristön laatua. Me-hengen luomisessa ei pidä unohtaa syrjäytymisuhan alla olevia kansalaisia. Asukasaktiivisuuden lisäämisessä ja asukasyhdistyksen aktivoimisessa Lappeenrannan kaupunki on näyttänyt hyvää esimerkkiä. Maakuntaohjelman soisi tunnistavan kasvavan ja rakentavaa kansalaisdemokratiaa kehittävän neljännen sektorin, jonka kyky luoda uutta toimintaa ja lisätä kansalaisten osallisuuden kokemuksia on vahvistunut sosiaalisen median yleistyessä.
Pidämme hyvänä #uusinajattelijoiden esille nostamista maakuntaohjelmassa. Tällaisia todella tarvitaan, jotta maakunta selviytyy tulevaisuuden haasteista. Uusinajattelijoiden harteille asetettujen tavoitteiden (vahvistaa maakunnan asemaa energia- ja ympäristöosaamisen ajurina, kokeilukulttuurin ja yhteistyön tukeminen, Saimaan huomioinen ja tuotteistaminen) soisi näkyvän läpileikkaavana teemana läpi maakuntaohjelman sekä sisältävän vahvemman otteen ilmastoedelläkävijyydessä.
Hyvänä asiana pidämme myös sitä, että turvetuotantoa ja sen lisäämistä koskevia tavoitteita ei ainakaan nimellä mainiten löytynyt. Toivomme, että olemme ymmärtäneet asian oikein.
- 2. YMPÄRISTÖSELOSTUS
Ympäristöselostus osoittautui pettymykseksi, sillä vastoin lupauksia siinä ei ole arvioitu maakuntaohjelmaluonnoksen ympäristövaikutuksia. Otsikon ”Ympäristövaikutukset” alla on lueteltu asioita, jotka ovat tärkeitä ympäristön tai muun (asuminen, matkailu) kannalta, jotka vaikuttavat ympäristöön, joihin tulisi kiinnittää huomioita, jotka olisivat tavoiteltavia, joita pitäisi tehdä ja jotka olisivat hyviä ympäristön kannalta. Emme kuitenkaan löytäneet mitään arvioita siitä, millaiset vaikutukset maakuntaohjelmaluonnoksen mukaisten toimenpiteiden toteuttamisella on ympäristöön.
Alla on tiivistetysti keskeisimmät näkemyksemme ympäristövaikutuksista.
Ympäristövaikutuksista kenties suurin on biotaloutta, metsätaloutta ja puuraaka-aineen hankintaa koskevat tavoitteet, joiden toteutuminen ”täysipainoisesti” on tuhoisaa metsäluonnolle, lukuisille uhanalaisille lajeille ja luontotyypeille, herkille vesistöille sekä ilmastolle. Maakuntaohjelman sisällöstä päättävien tulee olla tietoisia näistä vaikutuksista ja kantaa vastuu ohjelman mukaisten vaikutusten toteutumisesta, mikäli ohjelma toteutuu luonnoksen mukaisena.
Ympäristövaikutukset riippuvat olennaisesti siitä, millaisia päätöksiä ohjelman puitteissa tehdään. Monia luonnoksen tavoitteita voidaan saavuttaa ympäristön kannalta tuhoisasti tai vähentäen negatiivisia ympäristövaikutuksia ja lisäten positiivisia vaikutuksia. Tämän takia on tärkeää, että luontoa, vesistöjä ja ilmastoa koskevat tavoitteet pysyvät mielessä jokaisessa maakuntaohjelman pohjalta tehtävässä päätöksessä, koskee se sitten energiantuotannon, liikenteen, matkailun, asumisen, metsien käytön, innovaatioiden tai yrittäjyyden kehittämistä tai rahoittamista.
***
Etelä-Karjalan liitto voi ottaa ilmasto- ja ympäristökehityksessä johtajan roolin, jos se tahtoo. Jos liitto ottaa johtajan roolin itselleen nyt, voi se olla tyytyväinen itseensä vuonna 2047.
Lappeenrannassa 31.10.2017
Kimmo Saarinen Anna Vuori
puheenjohtaja aluepäällikkö
Suomen luonnonsuojeluliitto Etelä-Karjala ry.