Muistutus Bölen Kotimetsä 2 tarkistetusta asemakaavaehdotuksesta

Lausunnot

–

22.12.2025

Vaasan ympäristöseura pitää tarkistettua Kotimetsä 2
asemakaavaehdotusta yhdyskuntarakenteen vähille säilyneille luontoalueille harkitsemattomasti ohjaavana sekä luonto- ja virkistysarvojen näkökulmasta huonona ja toteuttamiskelvottomana. Esitämme, että Mustasaari jäädyttää sen ja siihen linkitetyn Kotimetsä 3 asemakaavan valmistelun ja käynnistää uuden osa-yleiskaavan
laadinnan Bölen alueelle

Kaavan hyväksyttävyydestä

Selvyyden vuoksi toteamme jo näin muistutuksen alussa, että pidämme tarkistettua Kotimetsä 2
asemakaavaehdotusta yhdyskuntarakenteen vähille säilyneille luontoalueille harkitsemattomasti ohjaavana
sekä luonto- ja virkistysarvojen näkökulmasta huonona ja toteuttamiskelvottomana. Esitämme, että kunta
jäädyttää sen ja siihen linkitetyn Kotimetsä 3 asemakaavan valmistelun ja käynnistää uuden osa-yleiskaavan
laadinnan Bölen alueelle.

Kaavaan tehdyistä muutoksista ja niiden merkittävyydestä

Viimeisimpään kaavaehdotukseen on tehty joukko muutoksia, joita luonnehditaan merkittäviksi niin kaava-
aineistossa kuin kunnan aiheesta tekemässä tiedotteessa (Tiedote 3.12.2025: Kotimetsä II-alueen tarkistettu asemakaavaehdotus suojelee arvokasta luontoa ja turvaa virkistysmahdollisuudet). Varsinkin tiedote antaa harhaanjohtavan kuvan tehtyjen muutosten merkittävyydestä ja vaikutuksesta rakentamiselta säästyvien metsien laajuuteen. Käytännössä metsää säästyy aikaisempaan versioon nähden se määrä, joka sisältyy yhteen poistettuun tonttiin sekä vähemmän tarpeelliseksi todettuun leikkialueeseen. Muutoksen määrä on marginaalinen suhteessa rakentamisen välittömästi ja välillisesti tuhoamiin ja vaurioittamiin metsiin ja soihin. Joudumme valitettavasti uusimaan edellisen muistutuksemme pääarvion eli ”kaavaan on tehty vain pieniä muutoksia ja se on edelleen arvokkaan luontokokonaisuuden voimakkaasti tuhoava ja pirstova”.

Kaavan lähivirkistysalueiden kaavamerkinnän (VL/s-1) ja -määräyksen jalostaminen ansaitsee toki maltillisen
kiitoksen. Jälkimmäisessä tunnistetaan ja vaalitaan vihdoinkin alueen vanhan metsän arvoja.
Kaavamääräyksestä puuttuu kuitenkin ohjeistus, jossa määriteltäisiin suhtautuminen tulevien
reunavyöhykkeiden huonokuntoisiin puihin ja niiden jättämiseen lahopuuksi (tai pois vientiin)
todennäköisten, turvallisuusperusteisten kaatotoimien jälkeen. Sama ongelma kohdistuu vanhojen metsien
arvoille keskeisen tärkeään luontaiseen lahopuustoon, jota muodostuu jatkossa alueille yksittäisten
puukuolemien sekä ajoittain myös reippaampien myrskytuhojen kautta. Asia korjaantuisi lisäämällä
kaavamääräykseen maininta siitä, että kaadetut ja itsestään kaatuneet puut jätetään alueelle lahopuuksi.

On vaikea uskoa, että kaavamääräys riittäisi säilyttämään VL/s-1-merkinnän alle jäävät metsät
mahdollisimman luonnontilassa. Pääsyy epäilyyn on se, että merkittävä osa näistä metsistä on uusien teiden
tai tonttien välittömässä vaikutuspiirissä. Rakentaminen altistaa uudet metsänreunat tuuli- ja
kuivuustuhoille, reunojen turvallisuudesta huolehtiminen lisää turvallisuusperusteista hoitopainetta ja
todennäköisesti osa uusista asukkaistakin ryhtyy vaatimaan tontinreunusmetsiltään siistimpää eli
hoidetumpaa ulkonäköä. Oma lukunsa on se, että aivan lähellä on tarjolla esimerkkiä (Kotimetsä 1, liito-
oravien kulkuyhteys), jossa kunta itse on pari vuotta sitten toteuttanut laajat, metsiä liito-oravan kannalta
olennaisesti heikentävät harvennukset (mm. kuusten poistoa) metsiin, joissa asemakaavan kaavamääräykset selvästi edellyttivät metsien liito-oravasopivuudesta huolehtimista.

Kaava-alueen merkitys Vaasan ja Mustasaaren ekologisen verkoston kannalta

Kotimetsä 2 kaava-alue on osa Kotimetsän, Koskisuon ja Länsiniityn asuinalueiden pohjoispuolella
sijaitsevaa Maraholmen-Koskskogenin laajaa metsäaluetta. Kyseinen noin 300 hehtaarin laajuinen
yhtenäinen metsäalue on selkeä luonnon ydinalue, jolla on ylikunnallista merkitystä osana Vaasan ja
Mustasaaren ekologista verkostoa. Kokonaisuuden arvoa lisää olennaisesti se, että sen alueella on säilynyt
nykymetsätaloudelta pinta-alallisesti huomattava määrä vanhoja, luonnontilaisen kaltaisia kangasmetsiä,
kymmeniä vesitaloudeltaan luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia piensoita sekä erilaisia pienvesiä.
Voimassa olevan Bölen osayleiskaavan mahdollistama alueen vanhojen metsien pinta-alan vähentäminen ja
pirstominen lisäasutuksella ja uusilla teillä edustaa tietoista luontokadon edistämistä pahimmillaan.

Kotimetsä 2 asemakaava-alueen metsät muodostavat Vaasan Maggholmenin ohella luonnonsuojelu-
biologisesti todennäköisesti arvokkaimman osan Maraholmen-Koskskogenin laajemman luontoalueen
metsistä. Tämä väite perustuu vuoden 2023 ja 2025 luontoselvityksen ohella Vaasan ympäristöseuran
edustajien 2015-2025 sekä lajiasiantuntija Olli Mannisen 2023 alueelle tekemiin maastokäynteihin

Bölen osayleiskaavan vanhentuneisuudesta

Kotimetsä 2 -asemakaavaa ohjaava Bölen osayleiskaava on valmistunut vuonna 2006. Vaikka yleiskaavoilla ei olekaan mitään juridista vanhentumisikää, maailma ja näkemys kestävästä yhdyskuntarakenteesta on
ehtinyt muuttua merkittävästi 19 vuodessa. Ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunta ovat noussee
kaavoituksessa yhä tärkeämmäksi prioriteetiksi. Tässä tilanteessa on syytä todeta, että voimassaoleva Bölen osayleiskaava, jossa metsiä ohjataan isosti pirstovaan pientalorakentamiseen, ei ole enää ekologisen
kestävyyden ja luontoarvojen huomiointivelvoitteiden kannalta ajantasainen.

Vuoden 2006 jälkeen luontoarvot Bölen osayleiskaavan alueella ovat myös kehittyneet esimerkiksi puuston
iän ja lahopuun osalta. Alueen luontoarvoja on selvitetty vuosina 2015-2025 sekä virallisin luontoselvityksi
että lajiharrastajien voimin.

Bölen osayleiskaava on luonnon monimuotoisuuden huomioinnin osalta selvästi puutteellinen. Asuinalueita
ja teitä on kaavoitettu arvokkaiden soiden ja metsien päälle ja niiden reunoille. Kaavassa ei ole säästetty
yhtään yli 40 hehtaarin kokoista viheraluetta, joka voisi ylläpitää monimuotoista metsälinnustoa ja muuta
vaateliasta metsälajistoa. Osayleiskaavassa ei ole myöskään riittävästi huomioitu tarvetta sellaisiin isompiin
virkistysalueisiin, jotka voisivat samanaikaisesti palvella erilaisia käyttömuotoja, kuten marjastusta,
sienestystä, maastopyöräilyä ja hiihtoa. Koko osayleiskaavan alueella kulkee tällä hetkellä paljon
maastopyöräilijöiden, polkujuoksijoiden ja koiranulkoiluttajien käyttämiä polkuja ja lähes kaikki
rakentamattomat alueet ovat jonkinlaisessa virkistyskäytössä. Tämä johtuu osin siitä, että Bölen
asukasmäärä on kasvanut huimasti 2000-luvulla.

Bölen osayleiskaava pitäisi tarkistaa uuden tiedon valossa ja prosessiin pitäisi osallistaa nyky-Bölen
asukkaat, jotta heillä olisi mahdollisuus vaikuttaa asuinympäristöönsä. Tämä pitäisi tehdä, ennen kuin on
liian myöhäistä, eli virkistykseen soveltuvat laajemmat alueet hävitetty asutuksen tieltä. Esimerkiksi Bölen
lähellä sijaitsevassa Sepänkylässä on hiljattain havahduttu siihen, etta virkistysalueita on tarpeeseen nähden liian vähän.

Myös kaavaselostuksessa referoitu vuonna 2023 tehty uusi liikenneselvitys, esitetty uusi kokoojakatu ja sen
yhteensopimattomuus Bölen osayleiskaavan kanssa (kts. alla) osoittavat selvästi, että Bölen osayleiskaava
on vanhentunut.

Mäkikasken poikkeaminen Bölen osayleiskaavasta

Kaavaselostuksesta selviää, että Mäkikaski -kokoojakadusta on tarkoitus tulevaisuudessa tehdä Uuden
Bölentien jatke vetämällä uusi tieyhteys Bölen osayleiskaavassa VL- ja AP-alueiksi varatun metsäalueen läpi.
Kyseinen VL-alue on osayleiskaavan laajin yhtenäinen virkistysalue ja uusi kokoojakatu pirstoaisi sitä
merkittävästi. Katsomme että tämä tie olisi osayleiskaavan vastainen ja myös Kotimetsä 2 -kaavan
Mäkikasken linjaus saattaa olla sen käyttötarkoitusta huomioiden osayleiskaavan vastainen.

Kaava-alueen metsistä

Vuosien 2023 ja 2025 luontoselvityksissä on tunnistettu monia kaava-alueen keskeisistä luontoarvoista,
mutta kokonaiskuva sekä arvottaminen jää kuitenkin edelleen osin puutteelliseksi.

Pääosa eli arviolta 12 ha Kotimetsä 2 asemakaava-alueesta (ala 12,9 ha) muodostuu vanhapuustoisista
tuoreista ja kuivahkoista kangasmetsistä, vesitaloudeltaan luonnontilaisista tai luonnontilaisen kaltaisista
piensoista sekä luonnontilaisen kaltaisen noron lähialueista. Vanhapuustoiset metsät sekä piensuot
muodostavat itsessään maakunnallisesti merkittävän luontokohteen, joka luontotyyppien (Raunio ym 2018)
näkökulmasta muodostuu kokonaan Etelä-Suomessa uhanalaisista metsä- ja suoluontotyypeistä. Osa
(varttuneet kuivahkot kankaat, boreaaliset piensuot sekä kangas- ja korpirämeet) on lisäksi koko maassa
uhanalaisia luontotyyppejä. Alueen rakenteeltaan luonnontilaisen kaltaiset tuoreet ja kuivahkot kankaat
täyttävät myös EU:n luontodirektiivin priorisoituihin luontotyyppeihin kuuluvan boreaalisen luonnonmetsän
kriteerit. Kolmannen tavan arvottaa kaava-alueen metsä- ja suoluontoa tarjoaa Etelä-Suomen
metsäluonnon monimuotoisuusohjelma METSO ja sitä varten kehitetyt luontokohteiden luonnontieteelliset
valintaperusteet (Syrjänen ym 2016). Kaikki kaava-alueen vanhapuustoiset tuoreet kankaat sekä norojen
lähimetsät ovat METSO-kohteina luokkaa I ja vanhapuustoiset kuivahkot kankaat sekä piensuot luokkaa II.
Viime vuosina Pohjanmaan alueella tehdyt METSO-suojeluratkaisut ovat kohdistuneet pääosin pienempiin
kohteisiin kuin 12 ha.

Vaasan ympäristöseura on 2023-2025 kerännyt lisää tietoa kaava-alueen sekä sitä ympäröivien metsien
luontoarvoista. Keskeisimmät uudet tiedot liittyvät vanhojen metsien lajiston tarkempaan selvittämiseen
(maastokäynnit Olli Manninen toukokuu 2023 sekä Birthe Weijola ja Keijo Savola marraskuu 2024 sekä
joulukuu 2025) sekä kaava-alueen METSO- ja LUTU-arvojen tarkempaan arviointiin (Savola 2024).

Luontoselvityksessä (s. 11-12) pääosan Kotimetsä 2-asemakaavan alueesta muodostavat vanhat
kuusivaltaiset vanhat sekametsät kuvataan seuraavasti:

Kuusivaltaisessa vanhahkossa sekametsässä kasvaa myös järeää vanhahkoa mäntyä, raitaa, haapaa ja
rauduskoivua. Alueella on melko vähän kuollutta puuta kaatuneiden puiden joukossa; poikkeuksena on pieni alue länsiosassa, jossa on runsaasti seisovaa kuollutta puuta (kartta). Haapaa löytyy pääasiassa
hevoslaitumen ympäriltä ja yhdeltä kosteammalta alueelta metsän itäosasta (kartta, kuva). Kuusimetsässä on pientä soistumista, kangaskorpia ja useita noroja. Pensaskerroksessa tavataan lähinnä pihlajaa sekä kuusen ja muiden puiden taimia. Ruohokasvikerrosta hallitsee pääasiassa mustikka, mutta siinä kasvaa myös metsätähden ja oravanmarjan kaltaisia ruohokasveja. Metsä on luonnontilaisen kaltainen, joskin siellä on pieniä jälkiä poimintahakkuusta. Metsä on monikerroksinen ja tiivis, mutta siellä on myös avoimempia metsäaukeita. Siellä esiintyy jonkin verran vanhahkoa, järeää, kilpikaarnaista mäntyä ja vanhahkoa rauduskoivua, mikä tekee metsästä erirakenteisen. Kuusivaltaisilla alueilla esiintyy myös useita jyrkkiä rinteitä ja moreeni- tai kallioharjanteita.

Suomen vuoden 2018 uhanalaisuusluokituksessa vanhahko tuore kangas lasketaan silmälläpidettäväksi
(NT).

Vaasan ympäristöseuran maastokäynnin perusteella luontoselvityksen olennaisin havainto pitää paikkansa,
eli selvitysalueella on säilynyt huomattava määrä puustorakenteeltaan luonnontilaisen kaltaisia vanhoja
kuusivaltaisia metsiä. Kriittisen huomion selvitys ansaitsee kuitenkin siinä, että se vähättelee voimakkaasti
lahopuun esiintymistä varsinkin Kotimetsä 2 kaava-alueen metsissä. Eriasteista kuusi-, mänty- ja
koivulahopuuta on todellisuudessa metsäkuvassa pysty- tai maalahopuuna lähes aina näkyvästi.
Vähimmillään sen kokonaismäärä on silmämääräisesti arvioiden 5-10 kuutiometriä/ha, runsaimmillaan
lahopuuta on 10-15 kuutiometriä/ha. Lahopuuston kokonaissuojeluarvon kannalta olennaista on se, että
niin kuusen, männyn kuin koivunkin osalta lahopuustossa on mukana eri-ikäistä lahopuuta (= melko hyvä
lahopuujatkumo) sekä myös vaateliaan lajiston suojelun kannalta tärkeää järeämpää lahopuuta.

Luontoselvityksen mukaisella ”melko vähäisellä kuolleen puun määrällä” kaava-alueelta olisi ollut täysin
mahdotonta löytää niitä kymmeniä vanhoja metsiä suosivien vaateliaiden sienien ja sammalien esiintymiä,
jotka alueelta on paikallistettu viime vuosien harrastajakäynneillä (Olli Manninen toukokuu 2023, Birthe
Weijola & Keijo Savola marraskuu 2024 ja joulukuu 2025).

Luontoselvityksessä (s. 10) kartoitusalueen vanhahkojen mäntymetsien luonne kuvataan hieman
suppeammin:

Mäntyvaltainen vanhahko metsä on luonnontilainen ja koostuu osittain järeästä korkeakasvuisesta
männystä, mutta etenkin mäntyvaltaisilla rämeillä ja niiden ympärillä kasvaa kitukasvuista, kilpikaarnaista
mäntyä. Näiden alueiden männyt voivat olla vanhoja eli yli 120-vuotiaita.

Kuvaus vastaa Vaasan ympäristöseuran maastokäyntien perusteella maastotodellisuutta, joskin siitä puuttuu tieto siitä, että lahopuu eli tässä tapauksessa kelomännyt sekä yksittäiset mänty-, koivu- ja kuusimaapuut ovat merkittävällä osalla näistä mäntymetsistä metsäkuvassa näkyvä tekijä. Luontoselvityksessä ei mainita sitä, että nämä metsät edustavat luonnontilan asteen ja valtapuuston iän perusteella LUTU-arvioinnin mukaisia ”varttuneita kuivahkoja kankaita”, jotka on luokiteltu uhanalaisiksi (VU) koko maassa ja erittäin uhanalaisiksi (EN) Etelä-Suomessa.

Kaava-alueen metsien lajistoarvoista

Luontoselvityksessä on tunnistetty kaava-alueen merkitys vaateliaalle metsälinnustolle sekä jossakin määrin
myös liito-oravan kulkuyhteytenä. Kaava-alueen pääluontotyypin eli vanhojen kangasmetsien keskeisimpiin
lajistoarvoihin kuuluvia vanhojen metsien lajeja (sieniä, sammalia ja jäkäliä) ei kuitenkaan
luontoselvityksessä ole lainkaan selvitetty.

Vanhojen metsien lahottalajiselvityksiä vuodesta 1993 työkseen tehnyt Keijo Savola ja pitkäaikainen
lajiharrastaja Birthe Weijola tekivät kaava-alueen metsissä 14.11 ja 15.11.2024 yhteensä 10 tunnin edestä
lahottajasieniin kohdistuvaa havainnointia. Havannointi täydennettiin lyhyellä käynnillä 20.12.2025.
Maastokäyntien tulosta ei voi pitää kattavana lahottajasieniselvityksenä, koska ajankohdat olivat
lahottajasieniselvitysten optimaalisen ajan (syys-lokakuu) kannalta liian myöhäiset ja lisäksi selvitys ei
kattanut koko aluetta. Näistä rajoituksista huolimatta kaava-alueelta löytyi huomattavan paljon sellaisia
lajeja, joiden esiintyminen ilmentää luonnonsuojelullisesti arvokkaita vanhoja metsiä* tai joiden voi muuten
katsoa olevan luontoarvojen (mm. lehti- ja havulahopuustoltaan muuten arvokkaat metsät) muita
ilmentäjälajeja**

• kermakääpä** (Butyrea luteoalba, 3 es,)
• kultarypykkä* (Pseudomerulius aureus)
• levykääpä** (Phellinus laevigatus, 4 es,)
• lumokääpä koll.** (Sceletocutis brevispora coll., NT)
• naskalirypykkä** (Mycoacia aurea, Pohjanmaan ainut havainto laji.fi:ssä)
• oravuotikka* (Asterodon ferruginosus, 3 es.)
• paperiludekääpä** (Skeletocutis papyracea, 3 es.)
• pikireunakääpä* (Phellinus lundellii)
• punahäivekääpä* (Leptoporus mollis)
• pörrökääpä** (Cerrena unicolor, 2 es.)
• riukukääpä* (Phellinus viticola, 15 es)
• ruostekääpä* (Phellinus ferrugineofuscus, 9 es.)
• ruskokääpä koll.* (Postia calvenda coll.)
• rusokantokääpä* (Fomitopsis rosea, NT)
• tervakääpä** (Ischnoderma benzoinum, 2 es.)
• tikankääpä** (Gloeoporus dichrous, 3 es.)
• tippakääpä* (Postia guttulata)
• tupasorakas** (Hericium cirrhatum)

Turhan myöhäinen inventointiajankohta sekä selvityksen epäkattavuus huomioiden on syytä todeta, että
havaitun lajiston perusteella kaava-alueen vanhat metsät ovat paitsi metsien rakennepiirteiden niin myös
lajiston osalta edustavia ja selvästi säilyttämisen arvoisia vanhoja metsiä.
Kaava-alueen vanhojen metsien lajistollista arvoa korostavat myös lajiasiantuntija Olli Mannisen
toukokuussa 2023 käynnillä kaava-alueelta tai sen lähialueelta havaitsemat luontoarvojen indikaattorilajit:

• aarnisammal* (Schistostega pennata, VU)
• korpiluppo* (Alectoria sarmentosa, RT/NT, 2 es.)
• kuusenparakka** (Microcalicium disseminatum)
• lahokaviosammal** (Buxbaumia viridis, EN, LsA 6 §, 6 es.)
• lahoneulajäkälä** (Chaenotheca brachypoda),
• männynkääpä* (Phellinus pini)
• okratyllikkä** (Conferticium ochraceum)
• verikorpijäkälä** (Mycoblastus sanguinarius)
• yövilkka** (Goodyera repens, 9 es.)

Lisäksi laji.fi:stä löytyy Matti Kyröläisen luotettava havainto pajulahopuilla kasvavasta, koko maassa melko
harvalukuisesta liuskapielus-kotelosienestä** (Hypocreopsis lichenoides).

Yhteensä kaava-alueelta on vuosina 2023-2025 havaittu noin 75 vanhoja tai muita luonnoltaan arvokkaita
metsiä suosivien sieni-, sammal- ja jäkälälajien (27 eri lajia) esiintymää.

Tämä lajistokatsaus jäisi puutteelliseksi, jos siihen ei sisältyisi vuosien 2017 ja 2020 luontoselvityksissä tai
vuosien 2023-2025 harrastajakäynneillä kaava-alueelta tai sen välittömästä läheisyydestä tehtyjä havaintoja vanhoja metsiä tai muita arvokkaita elinympäristöjä ilmentävistä lintulajeista, jotka ovat:

• hömötiainen* (Poecile montanus, EN)
• kulorastas (Turdus viscivorus)
• kuusitiainen* (Parus ater)
• lehtokerttu (Sylvia borin)
• närhi (Garrulus glandarius, NT)
• palokärki* (Dryocopus martius)
• peukaloinen (Troglodytes troglodyts)
• pohjantikka* (Picoides tridactylus)
• puukiipijä* (Certia familiaris)
• pyy (Tetrastes bonansia, VU)
• sirittäjä (Rhadina sibilatrix)
• taivaanvuohi (Gallinago gallinago, NT)
• tiltaltti (Phylloscopus collybita)
• töyhtötiainen* (Lophophanes cristatus, VU)
• varpuspöllö* (Glaucidium passerinum, VU)

Kaava-alueen luoteispuolella (Kotimetsä 3 -alueella) on pesinyt vuoteen 2023 saakka myös erittäin
uhanalainen huuhkaja. Vuoden 2025 keväällä alueella on taas kuulunut huuhkajan reviiriääni.

Vuoden 2020 luontoselvityksessä todetaan alueen linnustosta seuraavaa:

Alueella pesii monia lajeja, jotka ovat sidoksissa aarniometsiin, muun muassa hömötiainen, töyhtötiainen,
kuusitiainen, palokärki, pohjantikka, varpuspöllö ja puukiipijä. Myös peukaloinen ja tiltaltti suosivat
vanhempia kuusimetsiä. Useat näistä lajeista on luokiteltu uhanalaisiksi tai vaarantuneiksi. Kaikissa
tapauksissa syynä on niiden elinympäristön eli vanhempien luonnonmetsien vähentyminen.

Yhteenvetona voi todeta, että kaava-alueelta tai sen välittömässä läheisyydestä on tehty vuosina 2017-2024 havaintoja kolmesta erittäin uhanalaisesta (EN), neljästä vaarantuneesta (VU), yhdestä alueellisesti uhanalaisesta (RT) ja neljästä silmälläpidettävästä (NT) lajista. Lisäksi on havaittu parikymmentä vanhoja metsiä ilmentävää lajia ja suunnilleen yhtä monta muita luontoarvoja ilmentävää lajia. Tämä on tämän kokoiselle metsäalueelle erittäin suuri määrä ja kertoo kaava-alueen metsien korkeista luontoarvoista.

Luontotyyppien uhanalaisluokitus

Luontoselvityksessä on tukeuduttu metsä- ja suotyyppien uhanalaisuusluokissa koko maan luokkiin, vaikka
käytössä olisi kokonaisarvottamisen kannalta huomattavasti tarkemmat Etelä- ja Pohjois-Suomen luokat.
Koko maan luokkien käyttö on erityisen ongelmallista silloin kun kyseessä on alunperin koko maasa
esiintyneet luontotyypit, joiden nykyinen tilanne on Pohjois-Suomessa huomattavasti parempi kuin Etelä-
Suomessa, johon mm. Pohjanmaan alue kuuluu.

Kaava-alueen luontoarvojen merkittävyyden arvioinnin kannalta on joka tapauksessa keskeisen tärkeää
ymmärtää se, että pääosa teiden ja rakentamisen aiheuttamasta välittömästä ja välillisestä haitasta
kohdistuu luonnontilaisen kaltaisiin vanhoihin metsiin, jotka kuuluvat luontotyyppiluokittelussa
”varttuneisiin havupuuvaltaisiin tuoreisiin kankaisiin” (Etelä-Suomessa vaarantunut luontotyyppi, koko
maassa silmälläpidettävä) sekä osin varttuneisiin kuivahkoihin kankaisiin (Etelä-Suomessa erittäin
uhanalainen luontotyyppi, koko maassa varaantunut). Lisäksi tie tuhoaa arvokkaan boreaalisen piensuon
(Etelä-Suomessa erittäin uhanalainen, koko maassa vaarantunut luontotyyppi).

Björkkärrin länsipuolen metsä

Luontoselvityksessä louhikkoinen metsäalue Björkkärin länsipuolella on todettu osaksi vanhahkojen kuusi-
ja mäntymetsien aluetta (selvityksen kartta 5), mutta se on ilman ratkaisun perustelua rajattu ulos
selvityksen kartalle 4 rajatusta arvokkaasta metsäalueesta.

Vaasan ympäristöseuran metsäasiantuntijoiden Keijo Savolan ja Birthe Weijolan maastokäynneillä 14. ja
15.11.2024 metsäalue on todettu vanhana metsänä edustavaksi niin puuston luonnontilan asteen,
lahopuun kohtalaisen määrän ja hyvän laadun kuin lajistonkin osalta. Metsä on itse asiassa
luonnonsuojelubiologisesti jopa arvokkaampaa kuin valtaosa siitä sinänsä arvokkaasta metsästä, joka on
rajattu mukaan arvokkaaseen metsäalueeseen.

Björkkärrin itäpuolen metsä

Björkkärin itäpuolen vanha kuusivaltainen sekametsä on todettu arvokkaaksi vanhaksi metsäksi vuoden
2023 luontoselvityksessä ja esitetty säästettäväksi rakentamiselta. Tästä huolimatta alueelle on kaava-
alueessa osoitettu kaavan toinen rakentamiskeskittymä sekä uusia teitä.

Vaasan ympäristöseuran maastokäynnit ovat vahvistaneet näkemystä näiden metsien arvosta. Metsät ovat
kuusta, mäntyä ja koivua kasvavia eri-ikäisrakenteisia sekametsiä, joita leimaa pitkään jatkunut puuston
luonnontilainen kehitys. Lahopuuta on käytännössä koko alueella näkyvästi (paikoin jo rytöjä) ja se sisältää
eri-ikäistä kuusta, koivua ja mäntyä niin maassa kuin pystypuuna. Lisäarvoa synnyttävät vanhat
kilpikaarnaistuvan männyt sekä Etelä-Suomen vanhemmissa metsissä harvinaiset mäntykelot.

Björkkärrin suosta ja alueen suoluonnosta yleensä

Kaava-alueella ja sen pohjoisenpuolisella alueella on säilynyt merkittävä piensoiden keskittymä, joka sisältää
monipuolisen valikoiman erilaisia karumpia rämeitä, karuja ja keskiravinteisia korpia sekä pienialaisesti myös
nevoja.

Kaava-alueen soista merkittävin on kaava-alueen eteläosassa sijaitseva Björkkärrin suo (suon pohjoisosa).
Luontoselvityksessä suoalue sekä kartalla siitä erilliseksi merkitty itäpuolinen piensuo on todettu jossakin
määrin arvokkaiksi luontokohteiksi ja rajattu osaksi arvokasta metsäaluetta (luontoselvityksen kartta 4).

Vaasan ympäristöseuran maastokäynneillä 14-15.11.2024 havaittiin erinäisiä lisäarvoja, jotka nostavat suon
arvoa siitä millaiseksi se on luontoselvityksessä arvioitu. Reitin pohjoispuolinen suoalue on käytännössä
vesitaloudeltaan luonnontilainen, yksi kartalle merkitty ojanpätkä on käytännössä jo umpeutunut siihen
tilaan, että se ei kuivata suoaluetta.

Björrkärrin suo sekä sen itäpuolinen piensuo todettiin vesitaloudeltaan hyvin säilyneeksi boreaaliseksi
piensuoksi. Kyseessä on koko maassa vaarantuneeksi luokiteltu suoyhdistymä-luontotyyppi, joka on Etelä-
Suomessa luokiteltu erittäin uhanalaiseksi.

Itse Björkkärr sekä kartalla siitä erilliseksi merkitty itäpuolinen pieni suolaikku ovat tosiasiassa samaa
suoaluetta eli suokasvillisuuden vallitsema selvä, joskin kape yhteys yhdistää ne toisiinsa.
Luontokartoituksessa suoalueen luonnetta suoyhdistymänä ei ole kunnolla ymmärretty, suot on tarkasteltu
erillisinä suolaikkuina ja suotyyppienkin osalta on mainittu vain vallitsevat suotyypit (Björkkärrillä
isovarpuräme ja oligotrofinen saraneva, itäisemmällä piensuolla tupasvillaräme). Mainittujen suotyyppien
osalta luontoselvityksessä on mainittu uhanalaisluokat vain koko maan osalta (silmälläpidettäviä). On syytä
täydentää luokittelua sillä huomiolla, että Etelä-Suomessa kaikki nämä kolme suotyyppiä on luokiteltu
vaarantuneiksi eli uhanalaisiksi.

Vaasan ympäristöseuran maastokäynneillä suoalueen reunoilta paikallistettiin useista kohdista kapealti
korpirämettä sekä eteläosasta myös kangasrämettä. Molemmat suotyypit ovat Etelä-Suomessa erittäin
uhanalaisia, edellinen on erittäin uhanalainen myös koko maan tarkastelussa, jälkimmäinen koko maan
luokassa vaarantunut.

Kaavaehdotuksessa länsi- ja pohjoisreunaan osoitetut tievaraukset tuhoaisivat suoalueen nykyisellään hyvin
luonnontilaisen pohjoisosan sekä vaikuttaisivat haitallisesti myös VL/s-1-alueen osaksi rajatun suoalueen
keskiosan vesitalouteen suota muuttaen ja kuivattaen. Suon läheisyyteen sen itäpuolelle kaavoitettu
asuminen tulee käytännössä kiinni luonnontilaiseen suon laitaan, mikä aiheuttanee myös välitöntä haittaa.
Suoalueen keskeisten arvojen heikentyminen varmistuu lähiasutuksen aiheuttamalla lisäkulutuksella.

Lahokaviosammalen kasvupaikkojen selvittämisestä ja huomioinnista

Vaasan ympäristöseura informoi aikanaan Mustasaaren kuntaa isosta joukosta kaava-alueelta havaittuja,
vanhojen metsien luontoarvojen indikaattori- eli ilmentäjälajeja. Yrityksistämme huolimatta näitä
lajihavaintoja ei ole saatu osaksi luontoarvojen arvottamista eikä lahokaviosammalta lukuun ottamatta
edes mainintoina mukaan kaavan viralliseen luontoselvitykseen tai kaavaselostukseen. Havainnot löytyvät
ainostaan muistutukset ja vastineet kokoavasta kaavadokumentista.

Huomionarvoisten lajien joukossa oli useita havaintoja lahokaviosammalesta (Buxbaumia viridis), joka
kuuluu luonnonsuojelulain 69 § mukaisiiin rauhoitettuihin lajeihin. Epäkattavaan retkeilyyn perustuneiden
lahokaviosammalhavaintojen joukossa oli mukana myös yksi itäisemmälle rakentamisvaraukselle sijoittunut
esiintymä.

Kunta on kaavatyön loppuvaiheessa tilannut erillisen asiantuntijamaastokäynnin, joka on luontoselvityksen
kuvauksen perusteella kohdentunut pelkästään tämän yhden satunnaishavainnon luotettavuuden
varmistamiseen. Esiintymätieto on oikeaksi todettu ja esiintymä on katsottu turvatuksi yhden tontin
poistolla ja 20 m suojavyöhykkeellä.

Laajempaa varsinaista selvitystä lahokaviosammalen kasvupaikoista kaava-alueen rakentamisvarauksilla ei
selvästikään ole tehty, vaikka tähän kaikki perusteet olisi ollut. On hyvin todennäköistä, että kaavan katu-
sekä AP- ja AO-varausten alta löytyisi useampia lahokaviosammalen kasvupaikkoja, mikäli varsinainen
selvitys alueella tehtäisiin.

Luontoselvityksen johtopäätökset ja niiden huomiointi

Kaavaselostuksessa (luku 2.2 Asemakaava) väitetään, että asemakaavassa on huomioitu alueella tehdyt
luontoselvitykset (”Asemakaavoituksessa on huomioitu vuonna 2023 tehdyn ja vuonna 2025 täydennetyn
luontoinventoinnin tulokset asemakaava-alueen luontoarvojen säilyttämisen turvaamiseksi.”). Väite ei pidä
täysin paikkaansa, eli kyllä vuoden 2023 ja 2025 luontoselvityksessä selvästi todetaan itäosan
rakentamisalueen arvo osana laajempaa arvokasta luontokohdetta (Luontoselvityksen sivu 26, kartta 9).

Kaavan länsiosaan on merkitty luo-2 -alue, jolla pyritään turvaamaan vesilain suojaama luonnontilainen
noro. Kaavamääräyksen mukaan alueella ei saa suorittaa sen luonnontilaa heikentäviä toimenpiteitä. Osin
luo-2 -alueen sisälle on kuitenkin sijoitettu ”Pilaantumattomien hulevesien johtamisen ja imeyttämisen
ojien ja altaiden sarjan ohjeellinen osa-alue alueen luonto- ja suojeluarvot huomioiden.” (w-1).
Kaavaselostuksesta ei käy ilmi miten nämä kaksi maankäyttömuotoa aiotaan yhdistää ilman, että noron
luonnontila kärsii. Luo-2 alueen ja rakentamiseen varatun (AO) alueen väliin jää lisäksi vain hyvin kapea
VL/s-1 -alue, mikä saattaa sekin osaltaan vaarantaa noron reunapuuston ja vesitalouden säilymisen
luonnontilaisina.

Vaikutusarvioinnista

Kaavan vaikutusarvioinnit, mukaan lukien tapa millä ne kirjataan osallisten nähtäville kaavaselostukseen,
ovat osa alueidenkäyttölain 9 § edellyttämää kaavan vaikutusten selvittämistä ja tutkimista.
Kaavaselostuksessa kaavan vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön sekä virkistykseen on kuvattu
täysin absurdilla tavalla. Vaikutusarvioinnista on tehty yksipuolisesti kaavaratkaisun hyvyyden
mainostamista, mitä sen ei lainsäädännön perusteella kuuluisi olla.

5.4.1 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön

Luontoon ja luontoympäristöön kohdistuvien vaikutusten arvioinnin (luku 5.4.1) loppujohtopäätös on
eräänlainen oman alansa klassikko, joskin ikävä kyllä negatiivisessa mielessä (”Asemakaavalla ei arvioida
olevan merkittäviä negatiivisia vaikutuksia luontoon ja luonnonympäristöön. Sillä arvioidaan kuitenkin
olevan merkittäviä positiivisia vaikutuksia tunnistettujen luonto- ja suojeluarvojen suojeluun asemakaavan
kaavamerkintöjen tuomalla turvalla”.)

Kaavoittajan kokonaisarvio sivuuttaa täysin keskeisen luontovaikutuksen, joka syntyy maakunnallisesti
arvokkaan, lähes kokonaan uhanalaisista ja silmälläpidettävistä metsä- ja suoluontotyypeistä koostuvan
alueen rakentamisesta tavalla, joka pirstoo aluetta lähes maksimaalisella tehokkuudella sekä tuhoaa ja
vaurioittaa metkittävän määrän uhanalaisiksi ja silmälläpidettäviksi luokiteltuja luontotyyppejä. Osaltaan
kaava tuhoaa myös osan pelkästään laajuutensa takia huomattavan harvinaisesta vanhojen metsien
alueesta, joka ulottuu jo päätetyn Kotimetsä I:n sekä tekeillä olevan Kotimetsä III:n asemakaavojen alueille.

5.4.5 Vaikutukset virkistykseen

Kaavaselostus (Luku 5.4.5) muuntaa suositun virkistysalueen pirstomisen vaikutukset virkistyskäytölle
myönteisiksi (”Asemakaavalla arvioidaan olevan merkittäviä positiivisia vaikutuksia virkistykselle”.) Tätä
perustellaan muun muassa sillä, että ilman nyt esitettyä, metsää vakavasti pirstovaa ja sen virkistysarvoa
heikentävää rakentamista, metsiä voitaisiin vapaammin hakata. Argumentaatio pitäisi paikkansa, jos
metsien omistaja olisi joku muu kuin kaavaa laativa Mustasaaren kunta. Vaikutusarviointi antaa todella
oudon kuvan Mustasaaren kunnan omistamien metsien hoitoperusteista. Normaali kunta voi rajata (ja hyvin
paljon tätä kunnissa tehdäänkiin) luonnon ja virkistyskäytön kannalta erityisen arvokkaita metsiä
intensiivisemmän metsänhoidon ulkopuolelle ilman alueet osin rakentamiskäyttöön osoittavaa
asemakaavoitustakin.

Vastineesta

Toteamme, että kunta jätti vastineessaan muistutukseemme vastaamatta niihin osioihin, jotka
kommentoivat luontoselvitystä ja täydensivät sitä lajitiedon ja luontotyyppikuvausten osalta. Vaikka
luontoselvitys on täydennetty vuonna 2025, siihen ei ole lisätty tieto alueella havaituista uhanalaisista,
silmälläpidettävistä ja muuten huomionarvoisista sammal-, jäkälä- ja sienilajeista – pois lukien
lahokaviosammal, eikä myöskään tieto erittäin uhanalaisen huuhkajan pesinnästä selvitysalueella.

Toteamme myös, että emme yhdy kunnan tulkintaan, että luontoselvityksen suositus säilyttävästi
kuusimetsäalueesta perustuisi merkittävässä määrin metsälakiin, ja voitaisiin siten jättää huomioimatta
siksi, että metsälaki ei ole voimassa yleiskaavassa AP-alueeksi kaavoitetulla alueella. Luontoselvityksen
suositus perustuu ympäristöseuran näkemyksen mukaan alueidenkäyttölakiin ja erityisesti asemakaavan
sisältövaatimuksiin, joiden mukaan rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin
liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää.

Matti Tuomaala, puheenjohtaja

Lasse Villanen, sihteeri

Liite 1. Lajihavaintoja Mustasaaren Kotimetsän kaava-alueelta marraskuulta 2024 ja joulukuulta 2025
Liite 2. Lajihavaintoja Mustasaaren Kotimetsän ja Koskskogenin alueilta toukokuulta 2023
Liite 3. Lajihavaintoja Mustasaaren Kotimetsän kaava-alueelta 2015
Liite 4. Lajihavaintoja Kotimetsä 1 -alueen itäosasta maaliskuulta 2025