Lausunto Pilpankankaan tuulivopimahankkeen YVA-selostuksesta

MIELIPIDE PILPANKANKAAN TUULIVOIMAHANKKEEN YVA-SELOSTUKSESTA
26.1.2025

kirjaamo@lvv.fi

Mielipiteen jättäjät

Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri ry
Puijonkatu 15, 70100 KUOPIO
040 8482869
pohjois-savo@sll.fi

uomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
Kansankatu 53, 90100 OULU
041 3191816
pohjois-pohjanmaa@sll.fi

Lintuyhdistys Kuikka ry
Puijonkatu 15, 70100 KUOPIO
hallitus@lintuyhdistyskuikka.net

Iisalmen Luonnon Ystäväin Yhdistys ry
iisalmi.luontomuseo@gmail.com

Ristiriita maakuntakaavan kanssa

Pilpankankaan tuulivoima-aluetta ei ole osoitettu Pohjois-Pohjanmaan energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavassa. Maakuntakaavassa on osoitettu lähtökohdiltaan parhaiten seudullisen kokoluokan tuulivoimalle soveltuvat alueet. Kuten Pilpankankaan YVA-selostuksessakin todetaan (s. 26), hankkeen toteuttaminen yli yhdeksän voimalan kokonaisuutena edellyttää, ettei hanke ole ristiriidassa maakuntakaavan tavoitteiden tai periaatteiden kanssa eikä vaikeuta maakuntakaavan toteuttamista.

Pilpankangasta on tarkasteltu osana Pohjois-Pohjanmaan energia- ja
ilmastovaihemaakuntakaavan valmistelutyötä, mutta sen jatkotarkastelusta luovuttiin ensimmäisessä julkisessa ehdotusvaiheessa. Maakuntakaavan kaavaselostuksessa asiaa perustellaan Natura-alueisiin, luonnonympäristöön, linnustoon ja metsäpeuraan kohdistuvilla
haitallisilla yhteisvaikutuksilla.

Kun voimassa olevan maakuntakaavan kaavaselostuksessa todetaan alueen soveltumattomuus seudulliselle tuulivoimarakentamiselle edellä mainituista syistä, ei hankkeen toteuttaminen ainakaan seudullisessa kokoluokassa ole nähdäksemme mitenkään mahdollista siten, että se ei ole ristiriidassa maakuntakaavan tavoitteiden kanssa ja vaikeuta sen toteuttamista alueidenkäyttölain 32.2 §:n vastaisesti.

Lisäksi on huomattava, että kaikki energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet sijaitsevat vähintään 2,1 km etäisyydellä linnustoperusteisesti suojelluista Natura-alueista (SPA). Tähän ratkaisuun on päädytty maakuntakaavasta tehdyn Natura-riskiarvion perusteella. Pilpankankaan YVA-selostuksen mukaan (s. 374) voimalapaikoista lähimmät sijoittuvat 1,5 kilometrin etäisyydelle Kärsämäenjärvien SPA-alueesta. Tämänkin seikan voidaan katsoa olevan ristiriidassa voimassaolevan maakuntakaavan periaatteiden kanssa.

Natura-arviointi (Kärsämäenjärvet SAC/SPA)

Kärsämäenjärvien Natura-alueesta tehdyn Natura-arvioinnin mukaan ”yksinään jo Pilpankankaan voimaloiden aiheuttamat vaikutukset ovat merkittävät vaihtoehdoissa VE1 ja VE2, mutta kun muut tuulivoimahankkeet otetaan huomioon, vaikutukset kasvavat entisestään. Edellä mainitun perusteella Natura-alueen tai Natura-alueverkoston eheydelle arvioidaan voivan aiheutua merkittäviä vaikutuksia.”

Luonnonsuojelulain 34 §:n nojalla Natura-alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja ei saa merkittävästi heikentää. Poikkeusta ei tässä tapauksessa voi sallia, sillä haitattomampia vaihtoehtoja on runsaasti, niitä kun on arvioitu esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan energia- ja ilmastomaakuntakaavassa, mistä Pilpankagas jätettiin pois haitallisten vaikutustensa vuoksi. Hanke ei siis ole tästäkään syystä toteuttamiskelpoinen.

Ekologinen verkosto

Hanke sijoittuu ekologisen verkoston ydinalueelle 5,Natura-alueet, luonnonsuojelualueet. Maakotkan, metsäpeuran ja metsähanhen ydinalueita. Vmk3 suojelualueet. Natura-alueverkoston merkittävävimpiä kulku- ja leviämisyhteyksiä.

Sen lisäksi että hanke sijoittuu liian lähelle Natura-aluetta, on se myös ekologisen verkoston ydinaluetta. Ekologisen verkoston selvitystä on tarkennettu energia- ja ilmastomaakuntakaavan TUULI-hankkeen jälkeen. Aiemmassa karttaesityksessä ekologinen verkosto oli hyvin viitteellinen ja esitetty katkoviivoilla, kun puolestaan nykyinen kuvaa paremmin oikeita olosuhteita. Aiemman selvityksen aineistoon nojaten hanketoimijoiden oli
helpompi perustella miksi juuri heidän hankkeensa ei vaaranna ekologisia yhteyksiä, mutta tämän selvityksen valossa on selvää, mitkä hankkeet eivät ole toteuttamiskelpoisia. Pilpankankaan hanke on yksi niistä.

Sähkönsiirto

Vaikka suurin osa Pilpankankaan sähkönsiirron ympäristövaikutuksista arvioidaan erillisessä YVA-menettelyssä (Murtoperä–Vuolijoki 400 kV), ei tuon erillisen voimalinjahankkeen ympäristövaikutuksia voida täysin irrottaa Pilpankankaan ympäristövaikutuksista. Murtoperä–Vuolijoki -voimajohtolinjan toteutumisen edellytyksenä nimittäin on, että Pilpankankaan, Konnunsuon ja Lapinsalon tuulivoimahankkeet toteutuvat riittävässä laajuudessa: ”Voimajohtohankkeen tarkoitus on mahdollistaa tuulivoimalla tuotetun uusiutuvan energian liittäminen valtakunnanverkkoon. Hankkeessa tarkastellaan Myrsky Energia Oy:n Pilpankankaan tuulivoimahankkeen, Metsähallituksen ja Neovan Konnunsuon tuulivoimahankkeen sekä Enersensen Wind Oy:n ja Valorem Energies Finlandin Oy:n Lapinsalon tuulivoimahankkeen liittämistä yhteisellä 400 kilovoltin voimajohdolla valtakunnanverkkoon.” (Murtoperä–Vuolijoki -hankkeen YVA-ohjelma s. 5)

Murtoperä–Vuolijoki -voimalinja lävistäisi Pohjois-Savon LUMO-ohjelmassa tunnistetun Saarisuon–Hällämönharjun monimuotoisuuskeskittymän leventäen vanhaa 110 kV -käytävää ja pirstomalla myös ennestään yhtenäisiä metsäalueita. Luonnon monimuotoisuuden kannalta monimuotoisuuskeskittymät ovat kaikkein haitallisimpia sijoituspaikkoja energiainfrastruktuurille ja yhtenä LUMO-ohjelman tarkoituksena on, että alueiden arvo tunnistettaisiin erilaisissa maankäyttöhankkeissa. Pilpankankaan vaihtoehdolla VE0 vähennettäisiin Saarisuon Hällämönharjun monimuotoisuuskeskittymän ekologiselle kytkeytyvyydelle haitallisen voimajohtolinjan tarpeellisuutta.

Yhteysviranomaisen perusteltu päätelmä viereisestä Lapinsalon
tuulivoimahankkeesta

Metsäpeura

Pohjois-Savon Kiuruvedellä sijaitseva Lapinsalon tuulivoimahanke, joka on aivan Pilpankankaan vieressä, sijaitsee metsäpeuralle tärkeistä elinalueista kauempana kuin Pilpankangas. Yhteysviranomainen on kuitenkin todennut Lapinsalon hankkeen metsäpeuravaikutuksista seuraavasti (s. 19):

”Metsäpeuraan kohdistuvat vaikutukset on arvioitu kohtalaisen kielteiseksi vaihtoehdossa 1, jossa voimalapaikkoja on suunniteltu enemmän hankealueen pohjoisosiin. VE2:ssa voimaloita on vähemmän erityisesti hankealueen pohjoisosassa, jossa vaikutuksia metsäpeuraan voi muodostua. Yhteysviranomainen on yhtä mieltä arviointiselostuksessa
esitetystä, että hankevaihtoehdosta VE1 voi aiheutua pitkäaikaista häiriövaikutusta metsäpeuran vasomiseen potentiaalisesti soveltuville suoalueille, ja että VE2:ssa vaikutukset metsäpeuraan jäävät todennäköisesti vähäisemmiksi. Yhtä mieltä ovat myös
erityisasiantuntijaorganisaatiot Luonnonvarakeskus ja Metsähallituksen luontopalvelut lausunnoissaan.

Yhteysviranomainen toteaa, että erityisesti yhteisvaikutukset huomioiden vaikutukset metsäpeuraan korostuvat. Yksittäisenä hankkeena Lapinsalon hanke ei välttämättä olisi kovin ongelmallinen metsäpeuran näkökulmasta, mutta yhdessä läheisten hankkeiden (erityisesti Konnunsuon tuulivoimahanke) kanssa ne muodostavat laajan ja yhtenäisen
rakennettavan alueen, jonka rakenteet häiriövyöhykkeineen häiritsevät metsäpeuran säilymistä alueella.”

Pilpankangas sijoittuu hankkeen YVA-selostuksenkin mukaan (s. 509) keskeisemmille metsäpeuran kesäaikaisille esiintymisalueille kuin Lapinsalo, joten se on siten kriittisempää aluetta metsäpeuran lisääntymisen kannalta. Pilpankankaan YVA-selostuksessa kuitenkin todetaan, että ”hankkeen vaikutukset vasallisiin metsäpeuravaatimiin on arvioitu korkeintaan kohtalaisiksi, muutoin vaikutukset lajiin ovat vähäiset. – – Metsäpeuran osalta yhteisvaikutukset kohoavat merkittävyydeltään kohtalaisiksi.” Lapinsalon hankkeesta tehtyyn perusteltuun päätelmään peilaten Pilpankankaan YVA-selostuksessa vaikutuksia metsäpeuraan voi pitää aliarvioituina.

Riekko

Lapinsalon tuulivoimahankkeen perustelussa päätelmässä yhteysviranomainen lausuu riekosta (s. 18):

”Hankealueella on tehty havainto riekkopoikueesta suoalueella sekä useita yhden, kahden yksilön havaintoja hankealueen keski- ja pohjoisosissa. Riekko on uhanalainen ja erityisen huonosti riekolla menee eteläisessä Suomessa. Sen pesintä Kiuruveden korkeudella on harvinaista. Yhteysviranomainen korostaa, että riekon esiintyminen alueella on erityinen linnustoarvo, joka on syytä huomioida voimalapaikkojen sijoittelussa. Yksittäisten voimalapaikkojen sijoittumisella suoympäristöjen läheisyydessä voi olla suuri vaikutus riekon pesimä- ja poikueympäristöjen laatuun.

Pilpankankaan YVA-selostuksen mukaan (s. 337) ”alueella havaittiin myös riekkoja. Havainnot painottuivat hankealueen keskialueelle, Välirämeen, Kuohunevan ja Pilpannevan alueille. Kyseiselle alueelle on suunniteltu useita voimaloita (kaikissa hankevaihtoehdoissa), joten riekkokantaan tulee kohdistumaan elinympäristöjen vähenemisen lisäksi myös
kohtalaista tai suurta häiriövaikutusta. Erityisesti Pilpannevan ja Kärppinevan väliselle alueelle sijoittuvien voimaloiden arvioidaan vaikeuttavan riekkojen liikkumista soiden välillä.”

Riekkoon kohdistuville vaikutuksille ei ole arvioinnissa annettu sellaista painoarvoa, mikä lajin eteläiselle populaatiolle tulisi antaa. Lapinsalon hankkeen kanssa yhdessä tarkasteltuna myös huomataan, miten eri hankkeiden yhteisvaikutukset voivat koitua uhanalaiselle lajille kohtalokkaaksi ennestäänkin harvinaisten, soveltuvien elinympäristöjen heikentyessä laajoiltakin alueilta. Uhanalaiset lajit tarvitsevat toisiinsa kytkeytyneitä, soveltuvia elinympäristöjä. Riekon kohdalla alueen tuulivoimahankkeet uhkaavat populaation elinvoimaisuutta.

Maakotkan törmäysriski on kestämätön

Vaihtoehdoilla VE1 ja VE2 on erittäin suuret kielteiset vaikutukset maakotkaan. Vaihtoehdolla VE3 edelleen suuret. Maakotkaan kohdistuvista vaikutuksistakin johtuen Pilpankankaan hanke ei ole toteuttamiskelpoinen millään YVA-menettelyssä esitetyllä vaihtoehdolla.

Hanke sijoittuu suoraan Kärsämäenjärvien ja Lapinsalon väliselle maakotkan säännölliselle lentoreitille, mikä tekee törmäysriskistä poikkeuksellisen suuren. On huomattava, että Lapinsalossa koristeltu kotkan tekopesä (kesä 2025) vahvistaa alueen merkityksen kotkan elinpiirinä.

Haluamme muistuttaa että on Kärsämäenjärvien maakotka vierailee säännöllisesti Kiuruveden Lapinsalossa. Sieltä on on viimeisen 5 vuoden aikana tehty säännöllisesti maakotkahavaintoja useita kertoja vuodessa.
Arviointiselostuksessa todetaan: “Pilpankankaan hanke on yksin maakotkalle merkittävän kielteinen. Elinympäristömallinnuksen tuloksen pohjalta, mallinnusmenetelmällä 300 metrin bufferilla, saatiin törmäyskuolleisuusarvioksi 0,159 yksilöä vuodessa. Pilpankankaan hanke oli maakotkalle merkittävän kielteinen.”

Metsähallituksen luonnonsuojelun erityisasiantuntija Hannu Tikkanen totesi sääksisäätiön seminaarin luennossa 17.1.2026 Valkeakosken Päivölässä “Jos kotka kuolee yhden kerran 20 vuodessa tuulimyllyyn niin tulos on merkittävä vaikutus”. Emme pidä riittävinä Pilpankankaan YVA-selostuksessa esitettyjä toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään törmäysriskiä. Ne eivät riitä siihen, etteikö kotka törmäisi 20 vuodessa tuulivoimalaan.

Arvointiselostuksessakin todetaan: Suojellulle suurelle petolinnulle vaikutusten arvioidaannousevan merkittäväksi kaikissa hankevaihtoehdoissa.

Muunkin linnuston osalta on huomioitava, että YVA- selostuksessa tuulivoimapuiston ja sähkönsiirron vaikutusten negatiivinen merkitsevyys pesimälinnuston osalta suojelullisesti arvokkaille lintulajeille ja linnustollisesti arvokkaille kohteille on arvioitu kohtalaiseksi
riippumatta vaihtoehdosta (paitsi VE0). Myöskään tämän takia hanke ei ole
toteuttamiskelpoinen millään esitetyllä vaihtoehdolla. (s. 344, s. 347)

Susi

Hankealue sijoittuu lähes kokonaan susireviirille (Kiuruveden perhelauma). Tämän talven kiintiömetsästyksen jälkeen susi on Suomessa entistä uhanalaisempi. Sudelle sopivia elinalueita on maankäytön muutosten takia yhä vähemmän, ja sen vuoksi on ensiarvoisen tärkeää säilyttää hankealueen kaltaisten paikkojen elinolosuhteet.

Yhteenveto

Hanke ei ole millään esitellyllä vaihtoehdolla toteuttamiskelpoinen. Se vaikeuttaisi Pohjois-Pohjanmaan energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavan toteuttamista ja osayleiskaava olisi siten alueidenkäyttölain 32 §:n vastainen. Luontovaikutukset tulisivat olemaan aivan liian merkittävät. Ekologisen verkoston ydinalueelle ei ole perusteita rakentaa tuulivoimaa, etenkään kun aluetta ei ole maakuntakaavassa osoitettu sille sopivaksi. VE3 vaikuttaa näennäisesti kehiteltyltä yhteysviranomaisen vaatimuksen vuoksi. Hanketoimijakin toteaa, että alle seudullisen mittakaavan hanke ei ole kannattava, joten siitä on syytä luopua kokonaan.

Allekirjoitukset
26.1.2026

Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri ry
Timo Koskinen, puheenjohtaja
Osma Naukkarinen, sihteeri/toiminnanjohtaja

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
Esko Saari, puheenjohtaja
Kirsi Eskelinen, sihteeri/toiminnanjohtaja

Lintuyhdistys Kuikka
Eelis Rissanen, puheenjohtaja
Petri Karvonen, sihteeri

Iisalmen Luonnon Ystäväin yhdistys ry
Jarmo Yliluoma, puheenjohtaja

Kai Jäderholm, taloudenhoitajaTähän lisätään artikkelin sisältö.