Mielipide Tuulikaarron tuu­li­voi­ma­hank­keen osay­leis­kaa­voi­tuk­sen val­mis­te­luai­neis­tos­ta

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
pohjois-pohjanmaa(a)sll.fi

16.10.2023

Siikalatvan kunta, hallintokeskus
Siikalatvan.kunta(a)siikalatva.fi

Kärsämäen kunta
karsamaen.kunta(a)karsamaki.fi

Viite: Kuulutus

Asia: Mielipide Tuulikaarron tuulivoimapuiston osayleiskaavoituksen valmisteluaineistosta (mielipide koskee molempien kuntien kaavojen itä- ja länsiosia)

Tuulivoimalahanke sijoittuu Siikalatvan ja Kärsämäen kuntien rajan ja nelostien molemmin puolin. Alueelle suunnitellaan enintään 50 voimalan tuulivoimapuistoa. Voimaloiden yksikköteho on 6-10 megawattia ja kokonaiskorkeus 300 metriä. Hankkeen samanaikaisessa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä on selvitetty myös 43 voimalan toteuttamisvaihtoehtoa (VE2). Selostuksen VE1:ssä Siikalatvan alueelle on suunnitelmassa sijoitettu 35 ja Kärsämäelle 15 tuulivoimalaa ja VE2:ssa vastaavasti 30 ja 13. Selostuksen VE2:sta joitain voimalapaikkoja on karsittu Telinkankaan ja Hämeenkankaan tärkeiden pohjavesialueiden lähimaastosta. Hankkeesta vastaava on Piipsan Tuulivoima Oy.

Tuulikaarron hankkeen sähkönsiirtoa varten rakennetaan kaksi muuntoasemaa ja noin 11 kilometriä 400 kilovoltin voimajohtoa välittömästi länsipuolella sijaitsevan Piipsannevan hankealueen sähköasemalle. Siitä eteenpäin Fingridin uudelle Metsälinjan varteen tulevalle Pihtinevan sähköasemalle siirtolinja on yhteinen noin 14 kilometrin matkalla. Suurin osa siirtoreitistä sijoittuu kaava-alueille.

Voimassaolevassa maakuntakaavassa Tuulikaarron hankealueella ei ole varausta tuulivoimaa varten. Sen sijaan energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavanluonnoksessa on varaus tv-1 398. Se on Piipsannevan tv-1 374 varausalueen laajennus ja myös Tuulikaarron hankkeen toteutuessa ne muodostavat yhdessä ison tuulivoimaloiden kokonaisuuden. Piipsannevan alueelle on kaavoitettu ja luvitettu valmiiksi 39 voimalan tuotantoalue.

Alueella on Pulkkilan susireviiri, joka on statukseltaan perhelauma. Maakuntaliiton TUULI-hankkeen susireviiriselvityksessä suositellaan tällaisessa tapauksessa erillisen susiselvityksen tekemistä. Sellaista ei ole tehty. Vaikutuksia suteen ja susireviirin toimivuuteen on arvioitu, mutta se on todettu vaikeaksi tarkemman, lähinnä susiyksilöiden pannoituksella saatavan seurantatiedon puutteen takia. Vaikutukset lajiin on arvioitu kuitenkin suuriksi: ”ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että hanke sijoittuu ydinreviirille, jolloin hankkeen vaikutukset nousevat merkittävyydeltään suuriksi.” Arviointiselostuksen lopullisesta toteuttamisvaihtoehtojen vertailusta (taulukko 24-1 Tuulivoimapuiston toteutusvaihtoehtojen yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu vaikutustyypeittäin) arvio vaikutuksista suteen kuitenkin puuttuu. Se ei poista sitä tosiasiaa, että hankkeen toteuttamiskelpoisuus on erittäin epävarmaa.

Pohjois-Pohjanmaan eteläosaan on viime vuosina muodostunut useita susireviirejä. Toisaalta samalle alueelle kohti sisämaata on kehittymässä merkittävä tuulivoiman hyödyntämisen keskittymä. Tuulivoimaloille haetaan riittävän laajoja asumattomia maastoja, jotka tähän asti ovat olleet pääosin metsätalouskäytössä. Suden suotuisan suojelutason saavuttaminen ja turvaaminen edellyttävät lajille riittävän rauhallisen ja ravintoa tarjoavan elintilan. Sitä vaatii myös suden läsnäolon sosiaaliset ulottuvuudet. Maaston häiriöiden lisääntyminen voi aiheuttaa lisää epätoivottavia törmäyksiä ihmisyhteisöjen kanssa, jos ja kun sudet ajetaan hakemaan muualta uutta elinympäristöä. Jotta sudesta ei tule ongelmaa tuulivoiman rakentamiselle eikä siitä sudelle, tarvitaan selkeitä linjauksia lajin huomioon ottamisesta yhtenä tärkeänä sijaintia ohjaavana tekijänä. Susi on myös avainlaji. Täysimääräisesti toteutuessaan meneillään oleva tuulivoimabuumi aiheuttaa luontokatoa.

Osayleiskaavaluonnoksen 50 voimalan kokonaisuudessa voimaloita osoitetaan myös tärkeiden pohjavesialueiden viereen. Arviointiselostuksessa esitettyjä epävarmuuksia ei siten ole otettu huomioon, vaikka pohjavesi on yhteisölle erittäin keskeinen luonnonvara. Selostuksessa todetaan, että ”maanrakennustöiden aiheuttamat muutokset pohjaveden virtauksissa ja laadussa ovat epätodennäköisiä ja että pohjavesivaikutuksia voidaan rakennusvaiheessa lieventää vaihtoehtoisilla perustamistavoilla. Päämäärä tulee olla, ettei pohjaveden pinnantasoa ole tarpeen pysyvästi alentaa.” Tärkeä pohjavesialue on lailla suojattu haitallisilta muutoksilta. Jos annettujen resurssien puitteissa on liian vaikeaa saada selostuksessa esitettyjä varmempia tuloksia, johtopäätös on noudattaa varovaisuusperiaatetta ja karsia voimaloita pohjavesialueiden välittömästä läheisyydestä. Telinkankaan pohjavesialueen ja lähimmän voimalan välimatka on noin 200 metriä. Karsittavia voimalapaikkoja ovat ainakin nrot 36, 39 Siikalatvan puolella ja 44 Kärsämäellä.

Hankealueen läpi kulkee ekologinen yhteys, jonka huomioon ottamisesta on myös huomautus maakuntaliiton TUULI-hankkeen kohdekortilla. Erillisessä luontoselvityksessä ei ekologisesta yhteydestä ole mainintaa, joten oletettavasti siihen ei ole kiinnitetty huomiota lainkaan. Arviointiselostuksen kappaleessa 14.4.3 on aihetta sivuttu, mutta mitään varsinaista selvitystä ekologisista reiteistä ei ole senkään mukaan tehty. Kaavaselostuksessa ekologista yhteyttä ei ole käsitelty. Kyse on kuitenkin yhdestä maakuntakaavan sijainninohjauskeinoista vähentää tuulivoiman teollisesta rakentamisesta koituvia luontomenetyksiä ja tasapainottaa maankäyttöä. Maastosta hankittavan tiedon ekologisesti toimivasta reitistä pitää olla käytettävissä ajoissa niin, että se vaikuttaa voimalapaikkojen ja tiestön sijoittamissuunnitelmaan. Reitti on myös merkittävä kaavakarttaan.

Hankealueelta on tunnistettu joitain luotoarvokohteita. Ne ovat pieniä pisteitä ja laikkuja muutoin tavanomaiseksi talousmetsäksi kuvaillulla alueella. Soiden ja entisille turpeennostoalueille tehtyjen vesitysten ohella alueella on lähteisyyttä. Luontoselvityksen taulukon 3 mukaan lähteiden tilaa ei ole varsinaisesti selvitetty. Selostuksessa joitain luonnehdintoja lähteistä esitetään ja todetaan heikennyksiä aiheutuneen niiden vesitalouteen. Hankkeen vaikutuksia arvioidaan kohtalaisiksi. Lisähaittoja on mahdollisesti koitumassa muun muassa teiden rakentamisesta. Johtopäätös on kuitenkin, ettei vesilain poikkeusluvalle ole tarvetta. Arvio ei vaikuta perustellulta tuloksiin verrattuna.

Ristisenojaa ei ole luokiteltu luontoarvokohteeksi. Kärsämäen läntisessä osayleiskaavaluonnoksessa on voimalapaikat nro 16 ja 23 sijoitettu aivan vesistön varteen. Luontoselvityksessä uoman varren metsiä on kuvattu lehtomaisiksi. Vaikka Ristisenoja on paikoin oikaistu, sen jäljellä olevia luontoarvoja ja mahdollisuuksia tilan parantamiseen tulee pitää yllä. Voimalan sijoittuminen aivan uoman varteen tarkoittaa avohakkuun kaltaista tilannetta, jolloin ojan varren pienilmasto muuttuu. Kun metsätaloudessakin jo edellytetään pienvesistöjen varsien suojelua, saman tulee koskea tuulivoimarakentamista. Voimalapaikat on joko poistettava suunnitelmasta tai sijoitettava vähemmän haitallisesti.

Muitakin vähättelyjä luontovaikutuksista esitetään. Hankealue rajautuu idän puolelta Pellikaisennevan suojelualueeseen. Uusi tie sijoittuu molemmissa hankevaihtoehdoissa 100 metrin etäisyydelle. Vaikutusten suuruutta pidetään vähäisenä. ”Sekä Hongikon että Pellikaisennevan suojelualueet ovat ojitettuja rakennettavan tien lähistöllä, eikä tien rakentamisella katsota olevan niiden hydrologiaa heikentävää vaikutusta.” Maakuntakaavan SL-merkinnän suunnittelumääräys edellyttää, että alueen ja sen ympäristön maankäyttö suunnitellaan ja toteutetaan siten, ettei vaaranneta alueen suojelun tarkoitusta, vaan pyritään edistämään alueen luonnon monimuotoisuuden sekä alueiden välisten ekologisten yhteyksien säilymistä. Huomioon ei ole otettu mahdollisuutta ennallistaa ojitusten vaivaamaa aluetta suojelualueen rajapinnalla. Joka tapauksessa aikaa myöten sen luonnontila kohenee, ellei uusilla hankkeilla lisätä häiriöitä. Niiden välttämiseksi on Rimpinevan ja Pellikaisennevan välistä Siikalatvan kaavaluonnoksesta karsittava voimalapaikat 37, 40 ja 46. Samalla poistuu tarve tien peruskunnostukselle ja uuden rakentamiselle.

Yleiskaavaa koskevan määräyksen mukaan: ”Tuulivoimaloiden, tuulivoimaloiden huolto- ja rakentamisteiden sekä nykyisten perusparannettavien teiden ja maakaapeleiden sijoittamisessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet sekä muinaisjäännökset.” Ohjeen tulee olla täsmällisempi. Arviointiselostuksessa ohjeistetaan säilyttämään ojitusten jo muuttaneen suon hydrologinen yhteys ympäristöönsä riittävällä määrällä tienalituksia. Kehotusta kannattaa noudattaa ja muotoilla kaavamääräys velvoittavaksi keinoksi ehkäistä lisävaikutuksia suoveden virtaukseen. Muutoksen suuruus voi olla vähäinen silloin, jos keinot haittojen ehkäisemiseksi otetaan käyttöön.

Luontoselvityksessä todetaan, että tuulivoimapuiston rakentaminen niin tiiviiksi kuin se teknisesti ja taloudellisesti on mahdollista, vähentää elinympäristöihin kohdistuvien muutosten laajuutta. Päätelmä voisi olla perusteltu, jos olisi kyse vain joistain yksittäisistä tuulivoimahankkeista. Pohjois-Pohjanmaalla tuotetaan jo 40 prosenttia Suomen tuulivoimasta ja suunnitelmat on kasvattaa osuutta edelleen. Piipsannevan ja Tuulikaarron hankkeiden ympärillä 30 kilometrin säteellä on toiminnassa olevia voimaloita 56 ja eri vaiheissaan vireillä yhteensä 663 voimalan verran muita hankkeita. Tuulivoimala-alue vaatii kaavan ja kunnilla on kaavoitusmonopoli. Tarve päätöksille rakentamiselta säästettävistä alueista on ilmeinen. Niiksi ei riitä suojelualueet ja taajamat. Vihreä siirtymä luo taloudellisia mahdollisuuksia, mutta niiden toteuttamisen on tapahduttava ekologisesti kestävästi.

Pyydämme tiedon kaavaehdotuksen nähtäville tulosta ylläolevaa sähköpostiosoitteeseen.

Esko Saari
puheenjohtaja

Merja Ylönen
vs toiminnanjohtaja