Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Pohjois-Pohjanmaan piiri

Pohjois-Pohjanmaa
Navigaatio päälle/pois

Kettukankaan Tuu­li­voi­ma­hank­keen ym­pä­ris­tö­vai­ku­tus­ten ar­vioin­tioh­jel­mas­ta

Merijärven Kettukankaalle on tarjolla kaksi epäkelpoa tuulivoimahankkeen suunnitelmaa. Kolmas vaihtoehto on tarpeen niin vaihemaakuntakaavan noudattamiseksi kuin Hillurahkan suojelualueen ja muiden jäljellä olevien luontoarvojen säästämiseksi.

Kuva: Merja Ylönen

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
pohjois-pohjanmaa(a)sll.fi

10.10.2023

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
kirjaamo.pohjois-pohjanmaa(a)ely-keskus.fi

Viite: Lausuntopyyntö POPELY/489/2023

Asia: Lausunto Kettukankaan tuulivoimahankkeen ja sähkönsiirron ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta

Merijärven ja pieneltä osin Oulaisten alueelle suunnitellaan enintään 29 tuulivoimalan (VE1) rakentamista, joista 6 sijoittuu Oulaisten puolelle. Hankkeesta vastaa Ilmatar Energy Oy:n hankeyhtiö Ilmatar Merijärvi Oy. Voimaloiden enimmäiskorkeus on 350 metriä ja yksikköteho 7-10 megawattia. Vaihtoehdossa 2 (VE2) alueelle kaavaillaan sijoitettavaksi 16 voimalaa, joista kolme sijoittuu Oulaisiin.

Sähkönsiirtoa varten on kaksi vaihtoehtoa SVE1 ja SVE2. Jälkimmäisellä on kaksi alavaihtoehtoa. SVE1:ssä rakennetaan noin 16,5 kilometrin pituinen 400 kilovoltin johtolinja luoteeseen Kalajoen Jylkän sähköasemalle ja SVE2:ssa 22 (A) tai 23 kilometrin (B) 110 kilovoltin voimajohto pohjoisen suuntaan Pyhäjoen Valkeuden sähköasemalle.

Kettukankaan tuulivoimahankkeen suunnitelman molemmat toteuttamisvaihtoehdot ovat ongelmallisia. Alueelle ei ole varausta voimassa olevassa maakuntakaavassa. Energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavan luonnoksessa on ehdollinen varaus tv-3 510, jota vastaa Tuuli-hankkeen kohdekortti nro 198 (Hirvisalo-Pieni Valkonen). Vaihemaakuntakaavan rajaus poikkeaa kuitenkin merkittävästi hankkeen molemmista vaihtoehdoista, mutta siihen ei ohjelmassa mitenkään viitata eikä myöskään varauksen ehdollisuuteen. Vaihemaakuntakaavalla pyritään sijainninohjaukseen ja sen avulla kokonaisuuden edes jonkinlaiseen hallintaan ja ennakoivuuteen. Arviointiselostuksessa ja osayleiskaavoituksessa on selvitettävä, mitä suuret poikkeamat ja ehdollisuus hankkeelle merkitsevät.

Kestävämmän ratkaisun löytämiseksi hankkeessa on tarpeen selvittää kolmatta toteuttamisvaihtoehtoa, joka noudattaa vaihemaakuntakaavan luonnoksen varausta tv-3 510. Siinä voimalapaikat sijoittuvat Hillurahkan suojelualueen kaakkoispuolelle. Hankkeen vaihtoehdoissa sen sijaan Hillurahka ympäröidään voimaloilla. VE2:ssa voimalat on ryhmitetty kiertämään suojelualuetta vielä lähempää kuin VE1:ssä. Yksi sijainninohjauksen keinoista maakuntakaavoituksessa on määrittää puskurivyöhyke suojelualueen ympärille. Sitäkään ei ilmeisesti ole noteerattu suunnitelmaa laadittaessa.

Ohjelmassa mainitaan Hillurahkan ohella eritoten joitain kosteikkoja, joilla on luontoarvoja jäljellä. Seudulla on myös runsaasti havaintoja liito-oravan läsnäolosta. Myös paikallisilta saamamme tiedon mukaan liito-orava kuuluu alueen eläimistöön. Muun muassa Merijärven Pahkasalosta, josta toinen voimalinjavaihtoehto toteutuessaan kulkisi läpi, on tehty viimeaikaisia liito-oravahavaintoja. Sähkönsiirtovaihtoehdon 2A reitille sijoittuvat havainnot ovat asiantuntijahavaintoja kesältä 2022. Ne ovat nähtävissä osoitteessa http://tun.fi/KE.921/LGE.934575. Sähkönsiirtovaihtoehdolle 2B sijoittuvat havainnot ovat Pahkasalossa asuvan henkilön tekemiä näköhavaintoja kahdesta liito-oravasta talvelta 2022. Toistuvat liito-oravahavainnot osoittavat, että alue on lajille tärkeää asuinseutua.

Ohjelmassa sekä hankealue että sähkönsiirtoreitti arvellaan linnustoltaan vähäarvoisiksi. Linnustoselvitykset on tehty touko-kesäkuussa 2023, mutta niiden tuloksia ei ohjelmassa esitellä. Saamiemme viestien mukaan Pahkasalon alueen asukkailla on kuitenkin tuoreita havaintoja muun muassa kuukkeleista, hömötiaisista, töyhtötiaisista ja helmipöllöstä. Näitä kaikkia lajeja yhdistää erityinen herkkyys elinympäristöjen pirstoutumiselle. Maankäyttö on ollut ja on edelleen hyvin intensiivistä alueella. Jäljellä olevilla luontolaikuilla on sitäkin suurempi merkitys.

Tuuli-hankkeen kohdekortissa nro 198 todetaan muun muassa, että alueen läpi kulkee ekologinen yhteys, joka on huomioitava, kun ja jos alueelle suunnitellaan tuulivoimarakentamista. Ohjelmassa ekologinen yhteys todetaan, mutta sitä ei kerrota, miten se osana luontokartoituksia otetaan huomioon. Tuulivoimarakentaminen edellyttää yleiskaavan laadintaa. Vielä on epäselvää, missä muodossa hanke voi toteutua, mutta kaavoitusta varten on joka tapauksessa oltava riittävä tieto ekologisen yhteyden reitistä, jotta se säilyttää eheytensä ja siten vähentää rakentamisesta aiheutuvia kielteisiä luontovaikutuksia. Arvokkaiden luontokohteiden kartoituksen ohella onkin selvitettävä hankealueen maastosta reitille toimiva väylä. Se on tarpeellinen tieto kaavoitusta varten, jotta se myös vaikuttaa voimaloiden sijoitteluun.

Hanke sisältää ohjelman perusteella liikaa ristiriitaisuuksia. Kummallakaan esitetyllä vaihtoehdolla VE1 ja VE2 ei ole sellaisenaan toteuttamisedellytyksiä. Arviointimenettelyä on suositeltavaa käyttää hyväksi epäkohtien korjaamiseksi.

Esko Saari
puheenjohtaja

Merja Ylönen
vs. toiminnanjohtaja