Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Pohjois-Pohjanmaan piiri

Pohjois-Pohjanmaa
Navigaatio päälle/pois

Hautakankaan tuu­li­voi­ma­puis­ton erillinen sähkönsiirto-YVA

Sähkönsiirron vaikutusten arvioinnin ulkoistamisen takia tuulivoimahankkeen kokonaisvaikutukset jäävät selvittämättä. Voimalinjan paikkaa on suunniteltu Nurmesjärven lintuveden eteläreunalle järven ja Kokkopetäikön tuulivoimalahankkeen väliin.

Soidensuojelu on Pohjois-Pohjanmaan piirin tehtävälistalla ykkösenä. Turpeenkaivuun sijaan suoluontoa piirittävät voimalat tieverkostoineen ja halkovat uudet sähkönsiirtolinjat. Kuva: Merja Ylönen

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi

16.6.2023

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
kirjaamo.pohjois-pohjanmaa(at)ely-keskus.fi

Viite: Lausuntopyyntö POPELY/888/2023

Asia: Lausunto Hautakankaan 400 + 110 kilovoltin voimajohtohankkeen YVA-ohjelmasta

Hautakankaan voimajohtohankkeessa selvitetään Pyhäjärven Hautakankaan tuulivoimapuiston tuottaman sähkön siirtoa hankealueen ulkopuolella. Hankkeesta vastaavat ABO Wind Oy ja Infinenergies Finland oy. Molemmat yhtiöt ovat tuulivoiman hankekehittäjiä.

Suunniteltu sähkönsiirtolinja sijoittuu kokonaan uuteen maastokäytävään 43-45 kilometrin matkalla Pyhäjärven ja Haapajärven kaupungeissa ja pieneltä osin myös Kärsämäen kunnassa. Varsinaisesti hankkeessa arvioidaan vain yhtä vaihtoehtoa, jossa linja sijoittuu tuulivoima-alueen eteläreunasta Pikku-Kulhun alueen sähköasemalta Haapajärven Pysäysperän sähköasemalle ja sitä kautta kantaverkkoon. Voimajohtoreitti on yhteneväinen Pysäysperän sähköasemalta Lampinevan eteläpuolelle saakka.

Hautakankaan tuulivoimahankkeen kaavoitus on kaksivaiheinen. Talvella 2023 on julkaistu kaavaehdotus, jossa esitetään rakennettavaksi 11 voimalan kokonaisuus. Se vastaa suurin piirtein hankkeen vaihtoehtoa VE3, jossa varauduttiin 14 voimalayksikön pystyttämiseen ja joka toteuttaa voimassaolevan maakuntavaihekaavan osoittamaa aluevarausta. Arviointimenettelyn toisessa toteuttamisvaihtoehdossa esitetään rakennettavaksi 50 voimalaa. Kunhan maakunnan energia- ja ilmastovaihekaava on saanut lainvoiman, Hautakankaan tuulivoimahankkeen kaavoitusta jatketaan VE2:n toteuttamiseksi.

Sähkönsiirron vaikutusten arviointi hankealueelta valtakunnanverkkoon on ulkoistettu omaksi erilliseksi menettelyksi eikä sen vaikutuksia siksi ole selvitetty osana Hautakankaan tuulivoimahankkeen kokonaisuutta. Yhteysviranomainen toteaa perustellussa päätelmässään (17.11.2022) pitävänsä hankealueen ulkoisesta sähkönsiirrosta laadittavaa erillistä YVA-menettelyä hyvänä menettelytapana. Pohjois-Pohjanmaan liitto esittää näkemyksenään, että sähkönsiirron YVA-menettelyn tulokset ja vaikutusten arviointi tulisivat olla hyödynnettävissä Hautakankaan tuulivoimapuiston kaavaehdotusta laadittaessa.

Hautakankaan tuulivoima-alueen ja Haapajärven Pysäysperän välinen sähkönsiirtolinja on suunniteltu rakennettavan Nurmesjärven eteläpuolelta itä-länsisuuntaisena. Etäisyyttä kansainvälisestikin arvokkaan lintuveden ja uuden 400 + 110 kilovoltin linjan välillä on noin 400 metriä. Linjan eteläpuolelle on suunniteltu pystytettävän Kokkopetäikön tuulivoimala-alue, josta yhden vaihtoehdon mukaan maakaapelilla siirrettäisiin tuotettu sähkö uuteen ilmajohtoon. Kokkopetäikön hankkeen arviointiselostus ja kaavaluonnos ovat olleet vastikään nähtävillä. Lausuntoaika päättyi 12.6.2023.

Nurmesjärven ympärille on muodostumassa tuulivoimaloiden tihentymä. Niiden keskelle sijoittuisi uusi voimalinja. Sinänsä on järkevää ja edullista kehittää sähkönsiirtoa yhteistoimintana. Kyseinen hanke on kuitenkin sijainniltaan ongelmallinen erityisesti vaikutuksiltaan Nurmesjärven ekologiseen eheyteen. Ulkoistamalla sähkönsiirron arvioinnin Hautakankaan tuulivoimahankkeen vaikutuksista ja sen toteuttamiskelpoisuudesta on jäänyt vaillinainen kuva. Sähkönsiirron vaikutuksia voi olettaa selvitettävän erillismenettelyssä huolellisemmin, mutta tulosten pitää olla osa tuulivoimahankkeen arviointiselostusta ja kokonaisharkintaa, kuten maakuntaliittokin lausuu.

Kokkopetäikön tuulivoimahankkeessa on suoritettu Nurmesjärven Natura-arviointi eikä mitään merkittäviä haitallisia vaikutuksia löydetty. Siinä yhteydessä ei vaikutuksia yhdessä toteutetun sähkönsiirtolinjan kanssa selvitetty. Tuulivoimala-alueiden ja sähkönsiirtoreitin yhteisvaikutuksiin on uudessa selvityksessä syvennyttävä ja arvioitava myös varovaisuusperiaatteen noudattamisen merkitystä. Nurmesjärven, Parkkimajärven, Kuonajärven ja lähialueiden ojittamatta säilyneiden soiden välillä on linnuston pesimäaikaista liikettä ja muuttoaikoina kohteet ovat tärkeitä levähdyspaikkoja.

Tässäkin samalle seudulle kohdistuvassa hankkeessa sivuutetaan vaihemaakuntakaavan varaus ekologisesta yhteydestä. Sen huomioonoton laiminlyönti heikentää vaihekaavan ohjausvaikutusta ja lisää tuulivoimarakentamisen riskiä ympäristön monimuotoisuuden vähenemiseen. Useassa Pyhäjärven ja naapurikuntien tuulivoimahankkeessa on viimeistään lausunnoissa todettu alueiden olevan metsäpeuran elinympäristöä. Ekologisen yhteyden tarkoituksena on muun muassa mahdollistaa metsäpeuran vaellukset luonnon ydinalueelta toiselle. Selvitysvelvoite vaikutuksista metsäpeuran elintilaan ja vaellusyhteyksiin koskee yhtä lailla myös sähkönsiirtoreittihanketta.

Energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavan tausta-aineistoon liittyvässä liitteessä tuulivoimavarauksista ja sähkönsiirrosta (liite 1 020822) voimalinjaa ei esitetä Nurmesjärven ja Parkkimajärven väliselle alueelle. Sen sijaan kaavaluonnoksen valmisteluaineistossa on ohjeellinen pääsähköjohto merkitty Pyhäjärven ja Haapajärven välille Parkkimajärven eteläpuolelta ja toinen ehkä 400 kilovoltin johtoa pienempi varaus selvästi Nurmesjärven pohjoispuolelle. Ne ovat voimajohdon reittejä, joista on pääpiirteissään varmistettu toteuttamiskelpoisuus, todetaan kaavamääräyksessä. Miten Hautakankaan hankkeessa on päädytty esitettyyn vaihtoehtoon, jää epäselväksi. Ainoa julkituotu peruste on taloudellinen.

Tuulivoimarakentamisen kokonaisvastuullisuus ei esityksen perusteella toteudu sähkönsiirron ulkoistamisessa.

Esko Saari, puheenjohtaja

Merja Ylönen, vs. toiminnanjohtaja