Lausunto Pyhäjärven Kokkopetäikön tuulivoimahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä YVA-suunnitelmasta
Ekologisten yhteyksien säilyttäminen monimuotoisuuskeskittymien välillä on luontokadon torjunnassa oleellinen tekijä. Tuulivoimarakentamisesta ei saa tulla uutta luontokadon lisääjää. Tämä hanke muodostaa merkittävän riskin alueen luontoarvoille.
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
1.4.2022
Pyhäjärven kunta
tekninen.kirjaamo(at)pyhajarvi.fi
Viite: Lausuntopyyntö
Asia: Lausunto Pyhäjärven Kokkopetäikön tuulivoimahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä YVA-suunnitelmasta
Hankkeesta vastaava Infinergies Finland Oy. suunnittelee tuulivoimapuistoa Pyhäjärven kaupungin Kokkopetäikön alueelle. Alue on pinta-alaltaan noin 1400 hehtaaria ja sijoittuu kaupungin luoteisnurkkaan rajautuen Haapajärven kaupungin rajaan.
Alueelle suunnitellaan 9–14 kokonaiskorkeudeltaan 320 m tuulivoimalan rakentamista. Tuulivoimalat on suunniteltu toteutettavan noin 6–10 MW tehoisina (napakorkeus noin 200 metriä).
Hankkeen toteuttamisvaihtoehdot
· VE0: Hanketta ei toteuteta
· VE1: Toteutetaan 14 voimalan hanke
· VE2: Toteutetaan 9 voimalan hanke
Hankkeen sähkönsiirto tapahtuu maakaapeleita pitkin. Sähkönsiirron osalta tarkastellaan neljää eri vaihtoehtoa:
• VEA: Siirto maakaapelilla Haapajärvellä sijaitsevalle sähköasemalle
• VEB: Siirto maakaapelilla Pyhäjärvellä sijaitsevalle sähköasemalle
• VEC: Liittyminen hankealueen eteläpuolella olemassa olevaan sähkölinjaan
• VED: Liittyminen hankealueen pohjoispuolelle suunniteltuun erilliseen sähkölinjaan
Hankkeen toteuttamiskelpoisuudesta
Esitämme, ettei tätä tuulivoimahanketta viedä eteenpäin. Hankealueelle ei ole maakuntakaavoissa osoitettu tuulivoimalle varausta. Kolmannessakaan vaihekaavassa ei ole uusia varauksia Pyhäjärvelle. Välikankaan varaus, jolle tuulivoimaa on rakennettu, sijoittuu aivan Haapajärven ja Pyhäjärven kuntien rajalle ja suunniteltu Kokkopetäikön hanke olisi sen suora laajennus. Valitettavasti tuulivoiman maankäytönohjaus vaihekaavoituksessa on aina vähän myöhässä, mutta varauksen puuttumiselle Nurmesjärven ja 1. vaihekaavassa olevan varauksen, Murtomäen nimellä toteutetun alueen välimaastosta on hyvät perusteet, joiden vuoksi tarkasteltavaa hanketta ei voi pitää maakuntakaavan vastaisena toteuttamiskelpoisena.
Välittömästi hankealueen eteläreunalla on Paskonevan-Mullikonnevan luo-kohde. Pohjoispuolella on arvokas lintuvesi, Nurmesjärvi ja itäpuolella on maakunnallisesti tärkeä lintuvesi, Parkkimajärvi. Lisäksi länsipuolella on Pesäneva. Itse hankealueella sijaitsee Paskoneva ja vesilain luontotyyppi Paska-Vittous-lampi puroineen. Kosteikon vedet virtaavat Vittoudenjärveen, jolla kaavassa on luo-status. Alueen luontoarvoja on kartoitettu ja arvioitu 2010-luvun alussa turpeenkaivuuhankkeessa, josta on hylkäävä lupapäätös annettu 13.1.2012. Vaikka kielteisen päätöksen perusteluna oli pintavalutuksen ohjaaminen toisen maalle eikä siksi luontoarvojen merkitykseen otettu kantaa, selväksi kuitenkin tuli niiden laatu, joka sitten selvästikin vaikutti maakuntakaavoituksessa.
Voimalapaikat
Hankkeen vaihtoehdot VE1 ja VE2 eivät merkityksellisellä tavalla eroa toisistaan. Jos hanke ilmeisestä toteuttamiskelvottomuudestaan huolimatta etenee kaavaluonnosvaiheeseen, suunnitelmasta on karsittava molemmista vaihtoehdoista ainakin voimalapaikat nro 4 ja 9, jotka on sijoitettu uuden tien varteen lähelle kosteikkoa. Myös Nurmesjärven eteläpuolella olevat ja niinikään uuden tien varteen sijoitetut voimalapaikat 1 ja 3 on poistettava. Voimalat 4 ja 9 muodostavat selvän riskin kosteikon vesitaloudelle ja voimalat 1 ja 3 rikkovat ekologista yhteyttä Nurmesjärven ja Paskonevan-Paska-Vittouden välillä.
On ongelmallista, jos maakuntakaavan ohjausvaikutus menetetään, etenkin kun eri vaiheissa olevia tuulivoimahankkeita on seudulla runsaasti. Tämä alue on luontoarvoiltaan selkeästi liian tärkeä käytettäväksi teolliseen rakentamiseen.
Hankealueen suo- ja kosteikkoluonto
Suunnittelualueen eteläpuolella alueeseen rajautuu Paskoneva-Mullikonneva, joka on maakuntakaavan LUO-1-alue (luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä suoalue).
Paskoneva on suurelta osin luonnontilainen suo alueella, jolla suurin osa soista on ojitettu metsätalouden käyttöön tai otettu turvetuotantoon. Paskonevalla on useita uhanalaisia suoluontotyyppejä.
Paskonnevan pohjoispuolella, aivan hankealueen pohjoisrajalla noin 2 kilometrin päässä suoalueesta sijaitsee merkittävä ja kansainvälisesti arvokas Kärsämäen Nurmesjärven lintuvesi, joka on Natura-alue. Se on myös tärkeä virkistyskohde. Paskonevan-Vittoudenjärven kosteikkoalueen merkitys Nurmesjärven suojelualueen luontoarvojen säilymisessä tulee ottaa huomioon ja turvata. On erittäin todennäköistä, että Paskonevalla pesivät tai levähtävät linnut käyttävät Nurmesjärveä ruokailualueenaan. Vastaavasti osa Nurmesjärvellä pesivistä tai levähtävistä linnuista todennäköisesti vierailee Paskonevalla, koska se on yksi harvoista luonnontilaisena säilyneistä Nurmesjärven ympäristön kosteikoista. Paskonevalla on siis merkitystä Nurmesjärven Natura-alueen suojeltuun linnustoon.
Seudun soista 80-90 prosenttia on ojitettu joko metsätalouden tai turvetuotannon tarpeisiin. Se korostaa entisestään säilyneiden suoalueiden luontoarvojen merkitystä. Tuulivoimarakentamiseen tulee valita lähtökohtaisesti luontoarvoiltaan köyhempiä alueita. Siihen on tähdännyt myös maakuntakaavoitus. Jos hanke etenee, kasvillisuus- ja luontotyyppikartoituksessa ei tule pitäytyä vain voimalapaikoissa, vaan vaikutusten arvioinnissa on selvitettävä tarkoin koko hankealueen luontotyypit ja hankkeen vaikutukset niihin sekä ekologiset yhteydet jäljellä oleviin luontolaikkuihin.
Vesistöarvot
Hankealueen keskiosassa on Paska-Vittous -niminen suolampi, josta laskee Paskapuro hankealueen eteläpuolelle kohti Vittoudenjärveä. Paskapuro on Mullikonnevan kohdalla karttatarkastelun mukaan uomaltaan osin luonnontilainen puro/noro avosuolla. Se on siis vesilain turvaama elinympäristö, jolle ei saa aiheutua minkäänlaista kuivumisvaaraa.
Yhteenveto
Vihreä siirtymä pois fossiilisista sähkön tuotantotavoista on välttämätön ja tuemme tuulivoiman lisärakentamista siellä, missä se on järkevää eikä aiheuta lisäriskiä luonnon monimuotoisuudelle. Ekologisten yhteyksien säilyttäminen monimuotoisuuskeskittymien välillä on luontokadon torjunnassa oleellinen tekijä. Tuulivoimarakentamisesta ei saa tulla uutta luontokadon lisääjää. Tämä hanke muodostaa merkittävän riskin alueen luontoarvoille.
Jatkossa otamme mielellämme vastaan lausuntopyynnön myös kaavaluonnoksesta ja YVA-selostuksesta.
Esko Saari, puheenjohtaja
Kirsi Eskelinen, sihteeri