Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Pohjois-Pohjanmaan piiri

Pohjois-Pohjanmaa
Navigaatio päälle/pois

Lausunto Iin Ollinkorven tuu­li­voi­ma­hank­keen osay­leis­kaa­vaeh­do­tuk­ses­ta ja siihen liittyvästä säh­kön­siir­to­rei­tis­tä

Muhojoen varsilla on lukuisia metsälain 10 §:n mukaisia erityisiä luontoarvoja, mutta itse uomaa ei ole missään vaiheessa otettu selvityksissä ja arvioissa huomioon. Pikku-Hankosuo ja sen pohjoispuolinen metsä muodostavat merkittävän luontokokonaisuuden, johon siirtoreitti aiheuttaa maisemahaitan, mutta myös luonnontilaa heikentävän riskin suon vesitaloudelle ja sen pesivälle linnustolle, kuten joutsenelle.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
Kauppurienkatu 33
90100 Oulu
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi

10.11.2021

Iin kunta
kirjaamo(at)ii.fi
Viite: Kuulutus 15.10.2021

Asia: Lausunto Iin Ollinkorven tuulivoimahankkeen osayleiskaavaehdotuksesta ja siihen liittyvästä sähkönsiirtoreitistä

Iin Ollinkorven tuulivoimahankkeen kaavaehdotus on laadittu 10 voimalan kokonaisuudesta. Kaavaluonnoksessa voimalapaikkoja osoitettiin vielä 43 ja alkujaan vaikutuksia arvioitiin enintään 63 voimalan tuulipuistosta. Ympäristövaikutusten arviointimenettely ja kaavaprosessi on siten vastannut tarkoitustaan. Hanke on kehittynyt vuorovaikutuksessa. Tosin tilaustyössä kaikkia selvitettyjä vaihtoehtoja (VE1, VE2 ja VE3) pidettiin toteuttamiskelpoisina, mikä vielä todetaan kaavaselostuksessa. Palautteen ja viranomaiskantojen seurauksena kaavaehdotuksen ratkaisu on kuitenkin olennaisesti luonnoksessa esitettyä 43 voimalan mallia suppeampi ja monet haitalliset vaikutukset ovat samalla karsiutuneet tai lieventyneet. Merkittävä luonnontilaisten soiden ja pienten järvien luontoarvokokonaisuus jää riittävän etäälle rakentamisalueesta. Myös maakuntakaavan sijainninohjaus on nyt asiallisemmin noteerattu ja otettu huomioon vaatimus lintujen muuttoreitille jätettävästä lentoaukosta. Iin rannikolle on rakennettu jo paljon tuulivoimaa, millä on jälkikäteen havaiten ollut vaikutuksia muun muassa lintujen muuttoreitteihin. Yhteisvaikutusten huomioon ottaminen korostuu Pohjois-Pohjanmaan rannikon tuulivoiman keskittymäalueella.

Kaavaehdotuksen 10 voimalapaikasta 4 sijoittuu lähelle Oulu-Kemi -päärataa, sen itäpuolelle, ja loput kuusi niiden itäpuolelle. Yksi voimalapaikka (T25) on osoitettu Muhojoen pohjoispuolelle. Se oli jo kaavaluonnoksessa, mutta tieyhteyttä ei siinä vaiheessa ollut suunniteltu puron yli. Voimaloiden yksikköteho on 5-9 MW ja kokonaiskorkeus 300 metriä. Voimalat voivat olla myös haruksellisia. Hankkeesta vastaava on Ilmatar Ii Oy.

Muhojoki on Perämereen laskeva luonnontilainen puro. Vesistön varsilla on lukuisia metsälain 10 §:n mukaisia erityisiä luontoarvoja, mutta itse uomaa ei ole missään vaiheessa otettu selvityksissä ja arvioissa huomioonalueella on merkittävä luontokokonaisuus, johon siirtoreitti aiheuttaa maisemahaitan, mutta myös luonnontilaa heikentävän riskin suon vesitaloudelle ja sen pesivälle linnustolle, kuten joutsenelle . Kaavaselostuksen mukaan purolla on virkistysarvoa. Sillä on kuitenkin myös huomattava arvo vesieliöstölle ja sen merkitykselle arvioitaessa alueen luonnon monimuotoisuutta.

Luonnonsuojelupiiri esittää ensisijaisesti voimalapaikan T25 karsimista kaavasta. Vaikka puron ylitys olisikin sijoitettu uoman varsiltaan vaatimattomampaan kohtaan, se ei estä uuden tien tekemisestä koituvia haittoja itse uomalle ja sen pohjan ja veden laadulle. Ojituksineen ja kaapelikaivantoineen tie edustaa massiivista maanmuokkausta ja eritoten kiintoainekuormitus on siitä väistämätön seuraus ja rakenne todennäköisesti myös vaelluseste. Puro on ylityskohdaksi merkityllä paikalla matala, hiekkapohjainen ja vähävetinen. Karttamääräyksin ei puron ylitystä mitenkään ohjeisteta, joten toteutus jää kokonaan rakentajan vastuulle.

Kartan mukaan voimalalle T25 on tieyhteys myös pohjoisen suunnasta. Sähkönsiirto saattaa kuitenkin vaatia kaapelin vetämistä puron yli. Vaihtoehtoa tulee selvittää, jos voimalaa T25 ei karsita ja jos sähkönsiirto edellyttää yhteyttä hankealueelle.

Sähkönsiirto

Sähkönsiirtoreitti SVE4 pohjautuu kaavaluonnoksessa ja ympäristöselostuksessa esitettyyn vaihtoehtoon SVE2. Uutta 110 kV ilmajohtoa suunnitellaan rakennettavan kaava-alueen ulkopuolella noin 9.6 kilometriä Fingridin nykyisten 2 x 400 kV voimajohtojen vierelle kyseistä johtokäytävää leventäen 6.7 kilometrin matkan ja vielä uudessa johtokäytävässä koilliseen noin 2.5 kilometriä Hervan sähköasemalle.

Sähkönsiirtoreitti kaava-alueelta Fingridin johtokäytävään on länsi-itäsuuntainen ja muodostaa edelleen esteen muuttoreittejä vasten. Sillä ei kuitenkaan arvioida olevan noteerattavia vaikutuksia. Sama koskee Pikku-Hankosuota, jonka keskeltä siirtoreitti on merkitty kulkevaksi. Suo on kuitenkin luonnontilainen ja erämainen ja ilmakuvan mukaan alue on toistaiseksi ilman sähkölinjojen kaltaista häiritsevää maisematekijää. Lisäksi suon pohjoispuolella on vanhaa luonnontilaista metsää, joka rajautuu Muhojokeen ja suon laitaa reunustaa harjumainen kangasmaasto (Metsähallituksen Olhava-Oijärven alue-ekologinen suunnitelma 1998). Kaikkiaan alueella on merkittävä luontokokonaisuus, johon siirtoreitti aiheuttaa maisemahaitan, mutta myös luonnontilaa heikentävän riskin suon vesitaloudelle ja sen pesivälle linnustolle, kuten joutsenelle (Hankolammella 5 joutsenta 19.6.2021).

Sähkönsiirtoa ei kaavoituksella säädellä, mutta se on väistämätön seuraus tuulivoiman rakentamisesta. Jokainen hanke vaatii uuden siirtolinjan. Ne ovat myös pitkiä, kun pyrkimys on pystyttää voimalat etäälle asutuksesta. Sähkönsiirto saisi olla nykyistä paremmin osa kokonaisharkintaa. Iissä meneillään oleva strategisen yleiskaavan laadinta on siihen hyvä tilaisuus ilman sidoksia yksittäisten hankkeiden intresseihin. Vähintään kunnan päättäessä tuulivoimahankkeen kaavoitukseen ryhtymistä pitää olla selvyys myös sähkönsiirron vaatimasta maankäytöstä. Ollinkorven hankkeessa on tarpeen vielä tarkentaa sähkönsiirtoreittiä ja suunnitella toteutus huolella haittoja lieventäen.

Kaavaehdotuksessa ei ole määräyksiä tuulivoimaloiden väristä. Usein ne ovat yhtenäisen vaaleita. Hankealueella on selvitysten mukaan hyvä kanalintukanta. Kanalintujen, varsinkin metson on havaittu seurannoissa olevan törmäysherkkä. Ilmeisesti lintujen on vaikea havaita valkoisia runkoja. Luonnonsuojelupiiri on ehdottanut lievennystoimien selvittämistä. Väristä ei enää ohjeisteta, mutta aihetta ei muutoinkaan mitenkään käsitellä. Törmäysriskiä kasvattanee vielä mahdollinen haruksellisuus. Senkin vaikutukset jäävät täysin auki. Tuulivoimaa rakennetaan kaikkiaan erittäin mittavia määriä. Haittojen ennalta ehkäisyn merkitys kasvaa ja sen on oltava monipuolista.

Esko Saari, puheenjohtaja

Merja Ylönen, taloudenhoitaja