Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Pohjois-Pohjanmaan piiri

Pohjois-Pohjanmaa
Navigaatio päälle/pois

Lausunto Haapaveden Piipsannevan tuu­li­puis­to­hank­keen YVA-se­los­tuk­ses­ta

Piipsannevalle on muodostunut turpeenkaivuusta poistuneille alueille linnustollisesti tärkeitä kosteikkomaisia ympäristöjä, jotka kuivatetaan viljelykäyttöön. Korvaavien kosteikkojen perustaminen vaikuttaa vain ehdotukselta, jolle ei ole suunnitelmaa, tekijää eikä maksajaa.

Turvesuo. Kuva: Mauri Huhtala.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry

pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi

31.8.2020

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

kirjaamo.pohjois-pohjanmaa(at)ely-keskus.fi

Viite: POPELY/1371/2018

Asia: Lausunto Haapaveden Piipsannevan tuulipuistohankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta

Tuulipuistohankkeessa suunnitellaan 50 voimalan (VE1) tai 43 voimalan (VE2) kokonaisuutta rakennettavaksi Haapaveden Piipsannevalle. Teholtaan voimalat ovat 4-8 megawattia ja kokonaiskorkeudeltaan enintään 300 metriä. Nollavaihtoehdossa (VE0) uusia tuulivoimalaitoksia ei toteuteta, vastaava sähkömäärä tuotetaan muilla keinoilla. Hankkeesta vastaavana on Puhuri Oy.

Hankealueelta rakennetaan 110 kV ilmajohdot liityntäpisteeseen. Ensisijaisena sähkön liityntäpisteenä tarkastellaan liittymistä hankealueen länsipuolelle sijoittuvaan Fingrid Oyj:n Haapavesi-Pyhäkoski 220 kV (tulevaisuudessa Metsälinja 400 kV ja 110 kV) voimajohdon kautta. Hankkeen sähkönsiirtoa varten rakennetaan uusi 110 kV sähköasema.

Hankealueelle sijoittuu edelleen vähäisessä määrin toiminnassa olevaa Vapon turpeennostoa ja siihen liittyviä vesiensuojelurakenteita ja rakennuksia. Vaihtoehdoissa selvitetään myös mahdollisesti jossain vaiheessa samalla alueella toteutettavaa aurinkovoimalahanketta.

Piipsannevalle on muodostunut turpeenkaivuusta poistuneille alueille kosteikkomaisia ympäristöjä, jotka ovat linnustollisesti tärkeitä ja joissa on havaittu myös viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi tulkittavia alueita. Turpeennoston loppuessa alueella lisätään selostuksen mukaan viljelypinta-alaa ja sitä varten myös kuivatuspumppauksen loputtua syntyneitä ja pengerryksin tuettuja kosteikkoalueita kuivatetaan. Kosteikkojen myötä monipuolistunut linnusto on kuitenkin ongelma tuulivoiman kehittämiselle ja siksi niiden kuivatusta vaatii nimenomaan tuulivoimahankkeen toteuttaminen.

Tuulivoimapuiston linnustovaikutuksia lieventävänä toimenpiteenä esitetään hankealueen luoteispäähän perustettavaksi uusia kosteikkoja nykyisin hankealueen keskellä sijaitsevien lampareiden korvaamiseksi. Ne sopisivat myös viitasammakon elinympäristöksi. Selostuksesta jää vaikutelma, että kosteikkojen siirto on vain ehdotus. Sille ei ole suunnitelmaa, tekijää eikä maksajaa. Kun kosteikkoja kuitenkin esitetään luoteispäähän, ratkaisun tulee vaikuttaa myös voimaloiden määrään ja sijoitteluun sillä osa-alueella. Piipsanlammen, Likajärven ja Pitkäperän kosteikkojen perustaminen edellyttää voimalapaikkojen 1,6 ja 9 (VE2, joka valittu toteuttamisvaihtoehdoksi kaavaluonnokseen) karsimista törmäysriskin minimoimiseksi.

Piipsannevan alue on maakuntakaavassa turvetuotannon jälkikäytön kehittämiseen soveltuvaa aluetta. Kaavamääräyksen kehittämisperiaatteen mukaan ”Alueen turvetuotannon loppuunsaattamista ja jälkikäyttöä suunnitellaan kokonaisuutena tuotantoalueen maanomistajien ja toimijoiden yhteistyönä. Jälkikäytön kehittämisessä pyritään lisäämään sekä maatalousmaata että sellaisia kosteikkoja, jotka tuottavat hyötyjä vesienhoidolle, luonnon monimuotoisuudelle, riistataloudelle ja muulle virkistyskäytölle.” Voimalat on sijoitettu kattavasti koko hankealueelle ja tuulivoimatuotanto vaikuttaa selvästi olevan jatkossa alueen päämaankäyttömuoto. Maakuntakaavan kehittämisperiaatetta tulee hankkeessa noudattaa. Kuitenkaan mitään siihen viittaavaa ei arviointiselostuksessa esitetä, joten siltä osin selostus on puutteellinen.

Kurjet lepäilevät ja ruokailevat lähialueen pelloilla, jonka takia on havaittu kurkien tavanomaista alhaisempia lentokorkeuksia. Esimerkiksi syksyllä 2018 noin puolet kaikista havaituista kurjista muutti törmäyskorkeudella. Lisäksi hankealueelle suunnitellut ilmajohdot sijoittuvat keskelle muuttolintujen lepäilyalueita lisäten törmäysriskiä. Ilmajohto ei saisi kulkea poikittain alueelle sijoittuvien muuttolintujen lepäilyalueiden halki. Paras ratkaisu olisi suunnitella alueen sisäinen sähkönsiirto maakaapelilla. Jos käytetään ilmajohtoja, ne tulee varustaa huomiopalloilla.

Mahdollisten harusten vaikutus lintujen törmäysriskiä kasvattavana tekijänä on arvioitu melko vähäiseksi, mutta harusten vaikutuksiin tiedostetaan liittyvän epävarmuustekijöitä. Mikäli voimalatornit varustetaan harusvaijereilla, tulee mahdollisia törmäyksiä seurata osana tuulivoimahankkeen linnustovaikutusten seurantaa.

Selostuksen mukaan turvemaavaltaisista maalajeista ja turpeennoston myötä muodostuneista alavista alueista johtuen alueen rakentaminen voi vaatia paikoin huomattavia massanvaihtoja ja täyttöjä, jotka voivat lisätä ojien ja pintavesien kiintoainekuormitusta ja aiheuttaa valuma-aluemuutoksia. Hankealueen länsireunalla esiintyy mustaliusketta, joka aiheuttaa sulfaattimaiden tavoin riskin maaperän happamoitumiselle. Tarvittaviin toimenpiteisiin haittojen estämiseksi tulee varautua jo suunnitteluvaiheessa.

Maanmuokkauksen ja kuivatuksen tehostamisen takia vesistöön kohdistuvien vaikutusten lieventämiskeinot ovat kuitenkin tässä hankkeessa erityisen tärkeitä. Selostuksesta saa käsityksen, että siltäkään osin tuulivoimahankkeesta vastaavat eivät ole tunnistaneet hankkeen vaikutuksia riittävästi. Siitä aiheutuviksi pintavesivaikutuksiksi mielletään vain vähäiset voimalapaikkojen ja tiestön rakentamisesta aiheutuvat väliaikaiset seuraukset. Kaikki muutokset, jotka tapahtuvat turpeenkaivuun päätyttyä, ovat osa vesistökuormitusta, kun ja jos alueella olevia patorakennelmia puretaan, kosteikkoja kuivataan ja toisaalla niitä mahdollisesti kaivetaan ja padotaan.

Luonnonsuojelupiiri pitää sinänsä hyvänä tuulivoimaloiden sijoittamista ihmisen voimakkaasti muokkaamalle alueelle. Myös Piipsannevan sijainti sisämaan puolella on eduksi. Vesienhallinnan suunnittelulla voidaan vähentää kuormitusta vain tyydyttävässä tilassa olevaan Pyhäjokeen. Siihen kuuluu olennaisesti entisen suon ennallistaminen osana kattavaa jälkikäytön suunnitelmaa. Luonnonsuojelupiiri suosittelee myös metsittämistä energiapuun kasvatukseen korvaamaan rakentamisen vuoksi poistuvaa metsäpinta-alaa.

Esko Saari,  puheenjohtaja

Heli Kinnunen,  sihteeri