Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Pohjois-Pohjanmaan piiri

Pohjois-Pohjanmaa
Navigaatio päälle/pois

Met­sä­pa­loa­lu­eel­le tarjotaan suo­je­lu­vaih­toeh­toa

Muhoksen metsäpaloalue on Suomen oloissa poikkeuksellisen laaja ja siksi sen potentiaalinen merkitys uhanalaisten lajien kannalta on myös suuri.

Lahopuu ja kantokääpä. Kuva: Raisa Kyllikki Ranta.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry

Tiedote 9.7.2020

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus tarjoaa Muhoksen metsäpaloalueen metsänomistajille mahdollisuutta liittää palanut alue METSO- ohjelmaan. Joka kymmenes uhanalainen metsälaji on riippuvainen tai hyötyy paloalueista. Paloalueen osittainenkin suojelu edistää hiiltynyttä puuta vaativien lajien asemaa.

Vapaaehtoisuuteen perustuva METSO- ohjelma tarjoaa metsänomistajille erilaisia vaihtoehtoja suojeluun. Korkeimman korvauksen metsänomistaja saa, mikäli suojeltava alue myydään valtiolle. Suojeltavien kohteiden valinnassa noudatetaan ennalta määriteltyä kriteereitä. Käytettävä kriteeristö tunnistaa paloalueiden merkityksen ja pienempiä paloalueita onkin suojeltu vuosittain eri puolella Suomea.

Muhoksen 256 ha laajuinen metsäpaloalue on Suomen oloissa poikkeuksellisen laaja ja siksi sen potentiaalinen merkitys uhanalaisten lajien kannalta on myös suuri.

Palaneesta puuaineista elinympäristökseen vaativia lajeja löytyy erityisesti käävistä ja hyönteisistä. Myös palaneeseen maaperään on erikoistunut oma sammallajistonsa. Paloalueiden hyönteiset voivat havaita pienemmänkin metsäpalon kymmenien kilometrien päästä ja valloittavat paloalueen heti paloa seuraavana päivänä. Paloalueiden lajistoa auttavat lisäksi kulotukset. Kulotuksiin metsänomistajat voivat saada avustusta metsäkeskuksen rahoittaman luonnonhoitohankkeen kautta.

Nuorten sukkessiovaiheiden luonnontilaiset kangasmetsät ovat uhanalaisia luontotyyppejä. Näiden luontotyyppien tilaa tuetaan ennallistamispoltoin. Polttojen tavoitteena on käynnistää metsän luontainen sukkessio. Poltot kohdistetaan suojelualueiden sisään jääneille puustoltaan yksipuolisilla talousmetsäkuvioilla, joiden luontoarvot ennen polttoa ovat vähäiset. Ennallistamispolttoja on tehty vuosittain noin 50-100 ha. Oulun seudulla niitä on toteutettu mm. Litokairassa ja Pelson luonnonpuistossa. Tänä vuonna on julkaistu opas myös yksityisillä suojelualueilla toteutettavien ennallistamispolttojen toteuttamiseen.

Hiiltynyt puuaines ei enää kelpaa sellupuuksi, joten suojelun lisäksi ainut muu vaihtoehto metsänomistajalle puuston arvon realisoimiseen on puuston myynti energiapuuksi. Suojelu voikin olla metsänomistajalle taloudellisesti järkevin vaihtoehto. ELY-keskus ja Oulun seudun MHY ovatkin sopineet, että metsänhoitoyhdistys informoi maanomistajia suojelumahdollisuudesta. Myös luonnonsuojelun kustannustehokkuuden näkökulmasta metsäpaloalueen suojelu vaikuttaa kustannustehokkaammalta kuin kulotukset tai ennallistamispoltot.